Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei aivan parhaaseensa yltänyt huippuvirettään vielä etsivä hyppääjä. Päällisin puolin tarkasteltuna näyttää joskus siltä, että määrite on täysin irrallinen tekstin muusta sisällöstä. Määrite on ikään kuin umpimähkään liimattu koriste, jota ei ehkä olekaan tarkoitettu tulkittavaksi asiayhteydessä.
Jos lukija kuitenkin pysähtyy miettimään, miten määrite liittyy ympäröivään tekstiin, hän yleensä keksii jonkin yhteyden. Tämä tulkinta tosin riippuu pitkälti hänen tietämyksestään ja tavastaan ajatella.
Esitän seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, miten lukija voi rekonstruoida kirjoittajan ajatuksenjuoksun. Olen korvannut määritteet toisenlaisilla ilmauksilla. Olen kuitenkin välttänyt joka-lauseita, koska joka ei kerro, millä tavoin asiat liittyvät toisiinsa. On siis huomattava, etten esitä mitään korjaus- tai parannusehdotuksia vaan havainnollistan vain omia tulkintojani.
Perustelu
Varsin usein määrite on tulkittavissa hallitsevan lauseen asian perusteluksi.
Mannisen ensimmäisen kierroksen 74,5 metriin jäänyt hyppy tiesi sitä, että peli oli pelattu.
Mäkihypyssähän kilpaillaan siitä, kuka hyppää pisimmälle. Yhdistetyn hyppy oli ilmeisesti lyhyt, koska verbinä on jäädä eikä yltää. Siksi määritteen ilmaisema asia hahmottuu ennemmin perusteluksi kuin esimerkiksi myönnytykseksi. Sen voisi korvata koska-lauseella.
Koska Mannisen ensimmäisen kierroksen hyppy jäi vain 74,5 metriin, oli peli pelattu.
Perusteluiksi määritteet hahmottuvat seuraavassakin esimerkissä:
Välillä Di Centa oli jo viisikuusi sekuntia karussa, mutta Salonen ei pudonnut, vaan nousi viimeisellä kilometrillä rinnalle ja painoi samantien ohi viestipronssiin. Huikea suoritus 24-vuotissyntymäpäiväänsä viettävälle B-maajoukkueesta MM-kisoihin valitulle kokemattomalle hiihtäjälle.
Esimerkin tulkintaa ohjaa etenkin se, että hiihtäjä on kokematon. Tämän luulisi pikemminkin lisäävän suorituksen arvoa kuin vähentävän sitä. Lisäksi hiihtäjä on valittu MM-kisoihin B-maajoukkueesta. Tällöin on tuskin odotettu, että hän päihittää kirikilpailussa itsensä Di Centan.
Tämä on hiihtäjältä huikea suoritus, sillä hän viettää vasta 24-vuotissyntymäpäiväänsä, hänet on valittu MM-kisoihin B-maajoukkueesta ja hän on vielä kokematon.
Myönnytys
Määritteissä voi kuitenkin olla täysin vastakkaisestikin tulkittavaa tietoa, sillä joskus määrite hahmottuu ennemminkin myönnytykseksi kuin perusteluksi.
Hannu Mannisen tuulettelu maaliintulon jälkeen paljasti, että hopea tyydytti kisojen alla suosikkina yhdistetyn joukkuekilpailuun lähtenyttä Suomea.
Tuskinpa Suomi oli tyytyväinen hopeaan siksi, että kilpaan oli lähdetty suosikkina. Todennäköisemmältä tuntuu, että Suomi oli tyytyväinen tästä huolimatta. Määritteen voisi siis korvata vaikka-lauseella.
Hannu Mannisen tuulettelu maaliintulon jälkeen paljasti, että hopea tyydytti Suomea, vaikka Suomi lähtikin suosikkina yhdistetyn joukkuekilpailuun.
Toisaalta esimerkin voi tulkita myös kirjoittajan kommentiksi: yhdistetyn joukkue oli tyytyväinen, toimittaja ehkä ei.
Hannu Mannisen tuulettelu maaliintulon jälkeen paljasti, että hopea tyydytti Suomen joukkuetta. Minä olin kuitenkin pettynyt, koska odotin kultaa.
Myönnytykseksi tulkitsen määritteen myös seuraavassa esimerkissä:
Satu Salonen sai Lahden kaupungilta mukavan tunnustuksen. Vasta viisi kuukautta radiomastojen kaupungissa asunut Salonen palkittiin 15 000 markan tunnustuspalkinnolla.
Käsitykseni maailmasta on sellainen, ettei syy-yhteys tule tässä mieleenikään. Muuten muuttaisin heti Lahteen. Tuskinpa Lahden kaupunki jakaa palkintoja siksi, että joku on asunut kaupungissa vain viisi kuukautta.
Vaikka Salonen on asunut radiomastojen kaupungissa vasta viisi kuukautta, hänet palkittiin 15 000 markan tunnustuspalkinnolla.
Täsmennys
Seuraavassa esimerkissä ei liene kysymys perustelusta tai myönnytyksestä:
Jyri Pelkonen sanoo hyödyntäneensä valmennustyössään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen valmennuslinjan antia. Toinen kivijalka on hänellä ollut seuroissa viime vuosina uudelleen virinnyt kasvatustyö.
Tässä määrite rajaa pääsanansa tarkoitetta. Ei siis ole kyse mistä tahansa kasvatustyöstä vaan juuri seuroissa virinneestä. Määritettä on vaikea muuttaa muuksi kuin joka-lauseeksi.
Toinen kivijalka on hänellä ollut nimenomaan se kasvatustyö, joka on virinnyt seuroissa viime vuosina uudelleen.
Rinnastus
Seuraavassakaan esimerkissä määrite ei hahmotu perusteluksi eikä myönnytykseksi. Myllylän harjoittelu tuskin vaikuttaa vatsataudista toipumiseen.
Myllylä on Suomen ykköstoivo Trondheimin MM-kilpailuissa. Häneen luotetaan tällä hetkellä vankemmin kuin kisajoukkueen perinteiseen tukijoukkoon, mäkihyppääjiin. Paremmin kuin koskaan harjoitelleen Myllylän uskotaan selviytyneen viime viikon lyhyestä vatsaflunssasta.
Määritteen asia tuntuu olevan yhtä painokas kuin hallitsevan lauseenkin. Molemmat havainnollistavat sitä, miksi Myllylään luotetaan, joten suhde on lähinnä rinnasteinen.
Myllylä on harjoitellut paremmin kuin koskaan, ja hänen uskotaan myös selviytyneen viime viikon lyhyestä vatsaflunssasta.
Rinnasteisilta asiat vaikuttavat seuraavassakin esimerkissä:
Mika Myllylällä on tekemistä pitääkseen kolmannen tilansa. Takaa tulee tänään muutaman sekunnin päässä uudelleen kuntoutunut Vladimir Smirnov.
Molemmat ovat perustelua sille, miksi Myllylällä on tekemistä.
Mika Myllylällä on tekemistä pitääkseen kolmannen tilansa. Vladimir Smirnov on kuntoutunut uudelleen, ja hän starttaa tänään vain muutama sekunti Myllylän jälkeen.
Repliikin motivointi
Jos määrite on repliikin yhteydessä, se yleensä motivoi sitä. Se on kirjoittajan vinkki lukijalle, miten tämän kannattaa suhtautua sanottuun. Useimmiten se kertoo, missä roolissa jotakuta on haastateltu.
Suomen mäkijoukkueen valmennusjohto ei ollut läheskään yhtä pettynyt eilisiin "liki piti" -mitaleihin kuin hyppääjät itse.
– Onhan se ihan hyvä kokonaisuuden kannalta, että samat eivät rohmua aivan kaikkea, lausahti lajipäällikkö Matti Pulli.
– Tämä kilpailu on tietysti päällimmäisenä mielessä ja olisihan se voinut paremminkin mennä, mietti hyppääjien tuntoja hiukan lähempänä oleva päävalmentaja Hannu Lepistö.
Matti Pulli vastaa kysymykseen lajipäällikön roolissa ja Hannu Lepistö päävalmentajan. Koska lukija ei välttämättä tiedä, missä suhteessa lajipäällikkö ja päävalmentaja ovat kilpailijoihin, kirjoittaja selventää asetelmaa vielä kertomalla, että Lepistö on hiukan lähempänä hyppääjien tuntoja.
– Onhan se ihan hyvä kokonaisuuden kannalta, että samat eivät rohmua aivan kaikkea, lausahti Matti Pulli. Kysyin asiaa Pullilta, koska hän on lajipäällikkö.
– Tämä kilpailu on tietysti päällimmäisenä mielessä ja olisihan se voinut paremminkin mennä, mietti Hannu Lepistö. Haastattelin tähän myös Lepistöä, koska hän on päävalmentaja ja koska hän on hiukan lähempänä hyppääjien tuntoja.
Huomioni kiinnittyi kuitenkin siihen, että Pullin repliikki on puheenomaisempi kuin Lepistön. Lisäksi kirjoittaja luonnehtii Pullin sanomaa lausahtamiseksi, kun taas Lepistö miettii. Vaikuttaa siis siltä, että kirjoittajan mielestä Pulli suhtautuu tapahtuneeseen välinpitämättömästi mutta Lepistö eläytyy hyppääjien tunteisiin.
– Onhan se ihan hyvä kokonaisuuden kannalta, että samat eivät rohmua aivan kaikkea, sanoi Matti Pulli. Hän on lajipäällikkö, eikä hän piittaa hyppääjien tunteista.
– Tämä kilpailu on tietysti päällimmäisenä mielessä ja olisihan se voinut paremminkin mennä, sanoi Hannu Lepistö. Hän on päävalmentaja. Hän tietää, miltä hyppääjistä tuntuu. Uskokaa siis häntä!
Ehkä myös seuraavassa esimerkissä määritteen tehtävänä on kertoa, missä roolissa haastateltu puhuu. Esimerkki on Riikka Sirviön urheilu-uraa käsittelevästä tekstistä.
Riikka Sirviö uskoo olevansa hiihtäjänä parhaimmillaan 4–5 vuoden kuluttua. Huimapäisimmissä haaveissa on ainakin hänen valmentajallaan, valmennettavansa kanssa samassa osoitteessa asuvalla Heikki Alakärpällä ”tehdä matikaiset” neljän vuoden kuluttua. Silloin hiihdetään MM-kisat Lahdessa.
Esimerkissä Alakärppä haaveilee siis valmentajan ja asuinkumppanin roolissa.
Huimapäisimmissä haaveissa on ainakin Heikki Alakärpällä ”tehdä matikaiset” neljän vuoden kuluttua. Kerron tässä Alakärpän haaveista, koska hän on Sirviön valmentaja ja koska hän asuu samassa osoitteessa valmennettavansa kanssa.
Ehkä määritteen tehtävänä on myös selittää, miksi valmentaja hehkuttaa ja unelmoi.
Huimapäisimmissä haaveissa on ainakin hänen valmentajallaan Heikki Alakärpällä ”tehdä matikaiset” neljän vuoden kuluttua. Alakärppä rakentelee tällaisia tuulentupia, koska asuu valmennettavansa kanssa samassa osoitteessa.
Heikki Alakärpän asuinpaikan paljastaminen haiskahtaa kylläkin vienosti juoruilulta. Määritteen asia liittyy muun tekstin sisältöön niin hatarasti, ettei sitä painokkaammin kehtaisi esittääkään.
Huimapäisimmissä haaveissa on ainakin hänen valmentajallaan Heikki Alakärpällä ”tehdä matikaiset” neljän vuoden kuluttua. Tämä Alakärppä muuten asuu samassa osoitteessa valmennettavansa kanssa.
Aikamoisia kielikelloja nämä urheilutoimittajat! Kukahan muuten loppujen lopuksi tekee ne matikaiset: urheilija vai valmentaja?
Repliikin kommentointi
Repliikkiin liittyvien määritteiden tehtävänä ei kuitenkaan aina ole kertoa, missä roolissa jotakuta on haastateltu. Ne voivat ohjailla lukijan tulkintaa myös muulla tavoin.
Odotin parempaa, mutta näköjään kunto on nyt tämä, lopussa pahasti simahtanut ja 20:nneksi sijoittunut puolankalainen tunnusti.
Määrite ei mielestäni kerro, miksi juuri puolankalaista haastatellaan. Sen tehtävänä on ennemminkin selittää puolankalaisen lausahdusta kunto on nyt tämä.
Odotin parempaa, mutta näköjään kunto on nyt tämä, puolankalainen tunnusti. Tätä nykyä puolankalaisen kunto onkin surkea, sillä hän simahti lopussa pahasti ja sijoittui vasta 20:nneksi.
Seuraavassa Sirviötä on tuskin haastateltu siksi, että hän pitää itseään mielialaurheilijana:
Lahden kisoihin mennessä Sirviö lupaa tehdä itsestään nykyistä monipuolisemman hiihtäjän. Tänään perinteinen on hänen vahvempi tyylinsä. Syy tähän on ennen muuta harjoittelussa, jossa vapaa tyyli on jäänyt vähemmälle lähinnä mukavuudenhalusta.
– Perinteinen on tutumpi, siksi se on miellyttänyt enemmän, sanoo mielialaurheilijana itseään pitävä Riikka Sirviö.
Määritteen tehtävänä on ehkä vihjata, kuinka lukijan pitää suhtautua sanottuun.
– Perinteinen on tutumpi, siksi se on miellyttänyt enemmän, sanoo Riikka Sirviö. On kuitenkin syytä muistaa, että Sirviö pitää itseään mielialaurheilijana. Kaikki riippuu siis mielialasta. Perinteinenkin voi epäonnistua tai vapaa onnistua.
Vaikuttaa tosin hieman siltä, että kirjoittaja on lisännyt määritteen jälkeenpäin muuten jo valmiiseen tekstiin, koska hän on halunnut mainita tämänkin seikan jossakin välissä.
– Perinteinen on tutumpi, siksi se on miellyttänyt enemmän, sanoo Riikka Sirviö. Ai niin, piti vielä mainita, että Sirviö pitää itseään mielialaurheilijana.
Esimerkin voi tulkita niinkin, että kirjoittaja ottaa kantaa siihen, kuinka Sirviö suhtautuu hiihtämiseen. Hiihtäjälle ei varmastikaan ole eduksi, että hän on mukavuudenhaluinen ja että hänen suorituksensa vaihtelevat mielialan mukaan. Onneksi Sirviö on kuitenkin luvannut tehdä parannuksen Lahden kisoihin mennessä.
– Perinteinen on tutumpi, siksi se on miellyttänyt enemmän, sanoo Riikka Sirviö. Eikä siinä kaikki. Päälle päätteeksi hän vielä pitää itseään mielialaurheilijana.
Seuraavassakaan esimerkissä määrite ei todennäköisesti motivoi sitä, miksi Salosta on haastateltu.
– Luulin, että kaikki menevät letkassa ohitse, niin vaikeaa oli. Tulos kuitenkin tyydyttää, vaikka sijoitus putosi, tuumi sanavalmiiksi tyttöseksi kerta toisensa jälkeen osoittautuva Satu Salonen.
– En tiedä, onko tämä takaa-ajo kiva kisa, mutta hyvä se on ja sitä pitää oppia hiihtämään, tämä mitä lie kaksikymppinen tyttönen kypsästi ilmaisi.
Tai ehkäpä Salosta onkin haastateltu juuri siksi, että hän osoittautuu sanavalmiiksi tyttöseksi kerta toisensa jälkeen ja että hän on mitä lie kaksikymppinen.
– Luulin, että kaikki menevät letkassa ohitse, niin vaikeaa oli. Tulos kuitenkin tyydyttää, vaikka sijoitus putosi, tuumi Satu Salonen. Haastattelin tässä Salosta, koska hän osoittautuu sanavalmiiksi tyttöseksi kerta toisensa jälkeen.
– En tiedä, onko tämä takaa-ajo kiva kisa, mutta hyvä se on ja sitä pitää oppia hiihtämään, tämä tyttönen kypsästi ilmaisi. Haastattelin tyttöstä myös siksi, että hän on mitä lie kaksikymppinen.
Ilmeisemmin määritteet kuitenkin kommentoivat Salosen puheenvuoroja. Jää lukijan päätettäväksi, tulkitseeko hän kommentit ironiaksi.
– Luulin, että kaikki menevät letkassa ohitse, niin vaikeaa oli. Tulos kuitenkin tyydyttää, vaikka sijoitus putosi, tuumi Satu Salonen. Kylläpä tyttönen vastasikin taas näpsäkästi. Voi, kuinka mukavaa on saada joltakulta muitakin kuin joo- ja ei-vastauksia.
– En tiedä, onko tämä takaa-ajo kiva kisa, mutta hyvä se on ja sitä pitää oppia hiihtämään, tyttönen ilmaisi. Tämä vastaus osoittaa kyllä erinomaista kypsyyttä näin nuorelta tyttöseltä.
Esimerkki on siitä mielenkiintoinen, että määritteen asia on kirjoittajan oma arvostelma eikä mikään yleisesti totena pidetty seikka. Yleensä määritteessä oletetaan nimittäin olevan sellaista tietoa, josta kirjoittaja ja lukija ovat yhtä mieltä. Määritteiden ilmaisemat asiat ovat ikään kuin kiistämättömiä totuuksia, joiden todenperäisyyteen lukijalle ei anneta mahdollisuutta puuttua.
Edellisessä esimerkissä on kuitenkin esitetty yleisenä totuutena kirjoittajan oma mielipide. Ainakin minulle tuli kova hinku väittää vastaan – ei siksi, että olisin esimerkiksi televisiosta saanut erilaisen kuvan Salosen esiintymiskyvyistä, vaan siksi, ettei juuri tämä vastaus mielestäni osoita erityisen hyvää tai erityisen huonoa sanavalmiutta.
Mitä konkreettisempi, sitä kornimpi?
Joskus, jos määrite ilmaisee hyvin konkreettista asiaa, vaikutelma voi olla aika korni. Vai mitä?
Myllylä tutki tilaansa aikansa itsekseen, mutta löysi lopullisen helpotuksen hiihtomaajoukkueen hierojan käsittelyssä. Paikat laukesivat, kun asialla olivat oikeat kohteet pakarista ja takareisistä löytäneet sormet.