Ilmaustyyppiä Mitä kävi? käytetään varsinkin sosiaalisen median foorumeilla sanonnan Mitä tapahtui? tai Miten kävi? sijaan, mutta sitä näkee käytettävän myös muunlaisissa teksteissä. Ilmaustyyppi ei miellytä kaikkia.
Mitä sitten kävikään?
Käydä-verbin merkitysala ulottuu yleiskielessäkin laajalle konkreettisesta ja abstraktista kulkemisesta, kelpaamisesta ja soveltumisesta aina osumiseen ja tapahtumiseen asti. Näin siis käymme kaupassa tai nukkumaan, käymme koulua ja ylevästi myös joulun viettohon. Kello käy, suu käy, kauppa käy, olut käy. Avain käy lukkoon, aika käy pitkäksi, asia käy ilmi tai selväksi. Kateeksikin voi käydä.
Tapahtumisen merkityksessä on käydä-verbin seurassa yleiskielessä tavallisesti tapaa tarkoittava ilmaus, kuten hyvin, huonosti, niin, miten:
Asiassa käy joko hyvin tai hyvin huonosti.
Niinkin voi siis käydä.
Miten lapselle kävi?
Talkoohavaintojen mukaan kuitenkin erityisesti kysymys Mitä kävi? on yleistynyt kysymysten Miten kävi? tai Mitä tapahtui? rinnalle. Se mainitaan tavalliseksi paitsi elokuvien käännöstekstityksissä myös ”laadukkaassa käännöskaunokirjallisuudessa”. Ilmaustyppi ei kuitenkaan rajoitu vain käännöksiin, sillä sen kerrotaan yleistyneen myös ”ns. laatumedioissa”. Seuraavantyyppisiä esimerkkejä on havaittu:
Mitä kävi nuorelle tytölle? (uutisotsikko sanomalehdessä)
Mitä käy Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeuksille?
Mitä käy, jos joku hakkeroi jääkaapin? (uutisotsikko sanomalehdessä)
Näissä käydä-verbin ”tapahtujaa” ilmaiseva subjekti on partitiivimuodossa mitä. Partitiivia näkee käydä-verbin kanssa käytettävän muuallakin kuin kysymyksissä:
Pelkään aina, että lapselleni käy jotain.
Toisella pelijaksolla kävi jotain, mitä ei saisi käydä.
Olemme pahoillamme, että tällaista pääsi käymään.
Tätä ei olisi pitänyt käydä.
Mallina ovat kenties toimineet tapahtua ja sattua: mitä tapahtui, sellaista sattuu. Talkoohavaintojen lähettäjät ovat tätä partitiivin sisältävää ilmaustyyppiä käydä-verbin yhteydessä kuitenkin vieroksuneet: ”Todella ärsyttävän yleinen väärä taivutusmuoto. Esimerkiksi elokuvien tekstityksessä jo sääntö, ei poikkeus. Särähtää korvaan joka kerta.”
Edellä mainitut tapaukset tulevat lähelle yleiskielessäkin neutraalina pidettyä ilmaustyyppiä, jossa käydä-verbin kokija esitetään muodossa hänellä tai hänelle ja koettava on perusmuodossa eli nominatiivissa (vahinko, mikä, hyvä onni):
Tarkkaan työskentelevällekin voi käydä vahinko.
Meilläkin vaalealle leivälle on tapahtumassa sama mikä on käynyt oluelle: siihen halutaan enemmän makua.
Hänellä kävi hyvä onni.
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy vastineita tälle ilmaustyypille samoin kuin muullekin käydä-verbin nykykäytölle paitsi ei partitiivimuodon sisältävälle Mitä kävi? -rakenteelle. Se siis lienee muita uudempi käyttötapa.
Varsinkin fraasiutunut kysymys Mitä kävi? leviää herkästi, ja se on jo hyvinkin tavallinen sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Talkoohavaintojen mukaan se on leviämässä myös sanomalehtien sivuille ja muutenkin mediaan. Pronominista mitä on pieni askel muuhun pronomini- tai pronominikantaiseen käyttöön: tätä, jotain. – ”Sellaista käy, c'est la vie”, laulaa Anna Puu.
Partitiivimuodolle ei kuitenkaan ehkä ole käydä-verbin yhteydessä (tapahtumisen merkityksessä) odotettavissa pronomineja laajempaa suosiota. Seuraavanlaisia monikkomuotoja tosin tapaa satunnaisesti: Eilen kävi kummia, Aina voi käydä ihmeitä. Neutraalissa asiatyylissä ilmaustyyppiä ei kuitenkaan kannata kovin suosia, koska se ärsyttää monia.
Kansainvälisiä turisteja
Toinen kielenkäyttäjien huomiota herättänyt ilmiö on adjektiivin kansainvälinen merkitysalan laajentuminen. Talkoohavaintojen mukaan se on venynyt ’kansojen välisestä’ myös ’ulkomaalaisen’ tai jopa ’englanninkielisen’ suuntaan.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kansainvälinen tarkoittaa ’kansojen tai valtioiden välistä, niitä koskevaa tai niille yhteistä’: kansainvälinen sopimus, urheilukilpailu. Tähän ryhmään kuuluu myös IB- eli International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä kansainvälinen lukio (tutkinnon voi suorittaa 140 maassa).
Toiseksi kansainvälinen tarkoittaa sanakirjan mukaan ’muunmaalaisiin verrattuna kilpailukelpoista, maailman parhaisiin kuuluvaa’, esim. Metalliteollisuutemme on kansainvälisellä tasolla. Määritelmään voisi lisätä tähän liittyvän merkityksen ’monissa maissa tunnettu’:
Luontokuvaaja Konsta Punkasta on tullut kansainvälinen tähti.
Yleiskielitalkoisiin on kuitenkin tullut kansainvälinen-sanan käytöstä esimerkkejä, jollaisissa lähettäjien mielestä on aiemmin käytetty sanaa ulkomaalainen:
Arkkitehti Pia Ilosen kotona käy kansainvälisiä arkkitehtuurimatkailijoita.
Eräskin talkoolainen toteaa: ”Kansainvälisellä tarkoitetaan luultavasti ulkomaalaista; miksei niin kirjoiteta? Anglismi tietysti!” Ja toinen jatkaa: ”Onko ulkomaalainen nykyään negatiivinen sana?”
Toden totta, kansainvälisen käyttäminen sanan ulkomaalainen sijaan näyttää olevan mediassa melko tavallista yhteyksissä, joissa puhutaan muualla asuvista mutta Suomessa vierailevista ihmisistä:
Lappi houkuttelee matkailijoita noin 140 eri maasta vuosittain. Yöpymisistä noin puolet on kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä. (lappi.fi)
Viileä alkukesä on laimentanut suomalaisten intoa matkustaa Lappiin. Kansainväliset turistit ovat kuitenkin jo tulleet lomailemaan pohjoiseen. (yle.fi)
Tapahtumassa on 11 kansainvälistä puhujaa ja lähes 50 kotimaista esiintyjää. (messukeskus.fi)
Kansainvälinen ei näytä olevan käytössä puhuttaessa esimerkiksi väestörakenteeseen liittyvistä kysymyksistä; sanana on näissä yhteyksissä pääosin ulkomaalainen:
Melkein puolet, 44 prosenttia, koko Suomen ulkomaalaisväestöstä asuu pääkaupunkiseudulla.
Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla lähes saman kokoinen.
Tietyissä yhteyksissä myös vierailijoista käytetään nimitystä ulkomaalainen:
Suomeen saapuu vuosittain noin 4 000 ulkomaalaista luonnonmarjanpoimijaa.
Joissakin yhteyksissä kansainvälisellä on talkoohavaintojen mukaan myös merkitys ’englanninkielinen’; ironiaa lienee kuitenkin mukana:
Vihdoin tekemiselle on kehkeytymässä myös meistä riippumatta yleisempi käsite: sisältömarkkinointi, kansainvälisellä kielellä content marketing. (kangasmedia.fi)
Opiskelija laatii tutkielman itsenäisesti ja pääsääntöisesti omalla äidinkielellään (suomi tai ruotsi). Ohjaajan luvalla tutkielman laatiminen on myös mahdollista kansainvälisellä kielellä (englanti). (duodecim.fi)
Näissä tapauksissa kansainvälisen taustamerkitys on toki ’useissa maissa tunnettu’.
Sanan kansainvälinen käyttöala näyttää siis laajentuneen ’kansojen välisestä’ kahtaalle: toisaalta ’monissa maissa tunnetun’ ja toisaalta ’ulkomaalaisen’ ja vähän ’englanninkielisenkin’ alueelle. Sanan merkityksen avartuminen on kielessä joka tapauksessa tavallista, mutta joskus monitulkintaisuudesta voi olla haittaakin, piilo-ohjailevasta arvottamisesta puhumattakaan. Tällaisiin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota! – Kansainvälisen kehitystä jäädään joka tapauksessa seuraamaan. Olisikin kiinnostavaa saada lisää havaintoja sanan käytöstä.