null Miksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la?

Kysyttyä 2/2021

Miksi Heikkisessä on ‑nen ja Mattilassa ‑la?

Kysymys

Mitä tarkoittavat johtimet ‑nen ja ‑la sukunimissä?

Vastaus

Johtimella ‑nen on suomen kielessä useita tehtäviä. Sitä käytetään ilmaisemaan muun muassa ominaisuutta (likainen, sininen) ja deminutiivisuutta eli pienuutta tai hellittelyä (kirjanen, lapsonen). Itäsuomalaisissa sukunimissä ‑nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Itäsuomalaisiin sukunimiin sisältyy yleensä suvun kantaisän nimi, hänen lisänimensä, ammattinsa tms. Esimerkiksi Heikkisten kantaisä on ollut Heikki, Pitkästen kantaisän lisänimi on ollut Pitkä ja Seppästen kantaisä on ollut ammatiltaan seppä.

Johdin ‑la puolestaan ilmaisee paikkaa. Se on yleinen talojen ja kylien nimissä: esimerkiksi isännän mukaan on nimetty Mattila, sijainnin mukaan Mäkelä ja asukkaan ammatin mukaan Seppälä.

Toisin kuin itäsuomalaisilla länsisuomalaisella maalaisväestöllä ei ollut sukunimiä ennen 1800-luvun puoliväliä. Kun Länsi-Suomessa sukunimiä sitten alettiin ottaa käyttöön 1800-luvun jälkipuolella, katsottiin uusia nimiä luotaessa aluksi mallia itäsuomalaisista sukunimistä. Johdinta ‑nen pidettiin sukunimen tunnusmerkkinä. Useimmat sellaiset sukunimet, joissa on jokin luontoon liittyvä sana ja johdin ‑nen, ovat tuolloin käyttöön otettuja (esimerkiksi Virtanen, Mäkinen, Nieminen).

Aivan uusien nimien lisäksi länsisuomalaiset ottivat sukunimikseen asuinpaikkansa nimiä, jolloin johtimesta ‑la tuli yleinen myös sukunimissä.

Asunnon ovi, jonka postiluukussa lukee Vartiainen ja Suomala.

Kuva: Vilma Vartiainen

Lue lisää

Saarnisto, Petra 2020: Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet. – Kielikello 3/2020. https://www.kielikello.fi/-/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet

Paikkala, Sirkka 2004: Se tavallinen Virtanen. – Kielikello 4/2004. https://www.kielikello.fi/-/se-tavallinen-virtanen

Petra Saarnisto

Kirjoittaja työskentelee nimistönhuoltajana Kotimaisten kielten keskuksessa.

Takaisin ylös