Kysymys
Mitä tarkoittavat johtimet -nen ja -la sukunimissä?
Vastaus
Johtimella -nen on suomen kielessä useita tehtäviä. Sitä käytetään ilmaisemaan muun muassa ominaisuutta (likainen, sininen) ja deminutiivisuutta eli pienuutta tai hellittelyä (kirjanen, lapsonen). Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Itäsuomalaisiin sukunimiin sisältyy yleensä suvun kantaisän nimi, hänen lisänimensä, ammattinsa tms. Esimerkiksi Heikkisten kantaisä on ollut Heikki, Pitkästen kantaisän lisänimi on ollut Pitkä ja Seppästen kantaisä on ollut ammatiltaan seppä.
Johdin -la puolestaan ilmaisee paikkaa. Se on yleinen talojen ja kylien nimissä: esimerkiksi isännän mukaan on nimetty Mattila, sijainnin mukaan Mäkelä ja asukkaan ammatin mukaan Seppälä.
Toisin kuin itäsuomalaisilla länsisuomalaisella maalaisväestöllä ei ollut sukunimiä ennen 1800-luvun puoliväliä. Kun Länsi-Suomessa sukunimiä sitten alettiin ottaa käyttöön 1800-luvun jälkipuolella, katsottiin uusia nimiä luotaessa aluksi mallia itäsuomalaisista sukunimistä. Johdinta -nen pidettiin sukunimen tunnusmerkkinä. Useimmat sellaiset sukunimet, joissa on jokin luontoon liittyvä sana ja johdin -nen, ovat tuolloin käyttöön otettuja (esimerkiksi Virtanen, Mäkinen, Nieminen).
Aivan uusien nimien lisäksi länsisuomalaiset ottivat sukunimikseen asuinpaikkansa nimiä, jolloin johtimesta -la tuli yleinen myös sukunimissä.
Lue lisää
Petra Saarnisto: Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet (Kielikello 3/2020)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen (Kielikello 4/2004)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)