Mikä on roti?
Kysyttyä 3/2004

Anna Sipilä

Mikä on roti?

Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin nuorison käytökseen, milloin tuttavan alkoholinkäyttöön?

Nykykäytöstä roti-sanan merkitykseksi hahmottuu ’järjestys’, ’häveliäisyys’ tai jokin moraalin tai järjen raja, jota ei sovi ylittää. Internetin keskustelupalstan vetäjä ”pitää palstalla rotia”, ja nuorten liian paljastavaan pukeutumiseen tai kaverin ravintolatoilailuihin reagoidaan sanomalla ”Joku roti sentään!”. Harvemmin sana tarkoittaa ’rohkeutta’ – vaikkapa lähestyä kiinnostavaa henkilöä ravintolassa tai vastustaa vahvempien ylivaltaa.

Nykysuomen sanakirjan ja Suomen sanojen alkuperä ‑teosten antama merkitys roti-sanalle on konkreettisempi. Roti on ollut kangen alle tueksi pantavaa kivi tai puupala, joka lisäsi nostovoimaa kiveä tai kantoa kangettaessa. Jos kanto ei ottanut noustakseen, täytyi lisätä rotia alle. Joissakin murteissa roti on tarkoittanut itse kankea. Suomenruotsissa vastaava sana on brott, joka sekin voi tarkoittaa joko kankea tai sen tukea. Roti on sana yleisin, itämurteinen muoto, mutta muun muassa Renvallin ja Lönnrotin sanakirjoista löytyy myös läntisempi muoto rota. Murteissa on käytetty myös pr-alkuista muotoa: Satakunnassa ja keski-Pohjanmaalla on esiintynyt muoto proti, Varsinais-Suomessa ja Peräpohjolassa prota. Myös muotoja (p)ruta tai (p)ruti on murteista tavattu.

Murrearkistosta löytyy merkintöjä myös roti- ja proti-muodon kuvallisemmasta merkityksestä: epäluotettavan henkilön puheissa ei ole mitään rotia tai jonkun täytyy pitää protia väkijuomien käytössä. Roti ’tuen’ ja ’voiman’ merkityksessä on siirtynyt kuvaamaan myös ihmisen toimia ja ominaisuuksia. Samoin kuin kanki tarvitsee alleen rotia, tarvitsee ihminenkin tekemisilleen rodin eli tuen. Roti kuvaa myös henkistä vahvuutta: sääntöjen noudattamista ja moraalista selkärankaa. Toisaalta se voi olla sellaisen henkilön suoraselkäisyyttä, joka ei noudatakaan sääntöjä vaan pitää kaikessa kiinni omista periaatteistaan.

Ei mitään rotia- ja joku roti ‑hokemien vuoksi – ja siksi,ettei kantoja ja kiviä enää juuri kangeta käsin – rodin konkreettinen merkitys on jäänyt taka-alalle ja ’järjestyksen’ ja ’sopivaisuuden rajan’ merkitys on noussut ensisijaiseksi. Joku roti -huudahduksen voi ajatella synonyymiseksi joku raja- ja pientä rajaa ‑iskulauseiden kanssa.

Murteissa sanaa taivutetaan ilman astevaihtelua – genetiivimuoto olisi siis rotin. Rotia voi periaatteessa taivuttaa myös koti-sanan tapaan, jolloin genetiivimuoto kuuluisi rodin. Tarvetta heikkoasteisten muotojen käyttöön ei kuitenkaan juuri ole, sillä roti esiintyy lähinnä fraaseissa, joissa se on nominatiivi- tai partitiivimuodossa eli aina vahva-asteisena.
Anna Sipilä