Merkit ruotsiksi
Artikkeli 2/2006

Elina Heikkilä

Merkit ruotsiksi

Numeroita ja merkkejä koskevat oikeinkirjoitusperiaatteet ovat suomessa ja ruotsissa varsin samanlaiset. Muutamassa kohdin ne kuitenkin eroavat toisistaan. Seuraavassa esitellään keskeisimmät erot samassa järjestyksessä kuin näitä aiheita on tässä Kielikellon numerossa käsitelty. Ruotsin kieltä koskevat ohjeet noudattavat Svenska språknämndenin julkaisemaa kirjoitusopasta Svenska skrivregler (2000), josta myös monet esimerkeistä ovat peräisin.

Järjestysluvun ilmaiseminen

Numeroon ei ruotsissa merkitä järjestysluvun tunnusta eikä pistettä, jos asiayhteydestä käy ilmi, että on kyse järjestysluvusta.

3 utg. ’tredje utgåvan’ 3. p. ’kolmas painos’
den 12 maj ’den tolfte maj’ 12. toukokuuta ’kahdentena-/kahdestoista toukokuuta’
8–12 maj 2006 8.–12. toukokuuta 2006
8.5–12.5.2006 8.5.–12.5.2006
8–12.5.2006 8.–12.5.2006

Ensisijaisena suosituksenaan päiväyksen kirjoitusasuksi Svenska skrivregler esittää vinoviivallisen version 12/5 2006. Vastaavasti ajanjakso merkitään 8/5–12/5 2006 tai 8–12/5 2006. Suomenkielisiin teksteihin ei suositeta vinoviivallista päiväystä.

Puhelinnumerot

Suuntanumero erotetaan ruotsinkielisessä tekstissä yhdysmerkillä, suomeksi kirjoitettaessa sulkeilla. Huomaa myös numeroiden ryhmittely: ruotsiksi kahden tai kolmen numeron, suomeksi kahden, kolmen tai neljän numeron jaksoiksi havainnollisuuden ja muistettavuuden perusteella.

Svenska språkbyråns telefonrådgivning 09-701 34 84
Kielitoimiston puhelinneuvonta (09) 701 4991

Pisteet lyhenteissä

Sanaliitoista tehdään usein lyhenne ottamalla kustakin sanasta pelkkä alkukirjain. Ruotsinkielisissä lyhenteissä joka väliin tulee piste (muttei kuitenkaan sanaväliä), suomenkielisissä piste merkitään vasta viimeisen alkukirjaimen jälkeen.

m.m. ’med mera’ mm. ’muun muassa’
s.k. ’så kallad’ ns. ’niin sanottu’

Silloin, kun sanaliitosta tehdään lyhenne katkaisemalla kukin sana lopusta, ruotsissa lyhennettyjen sanojen väliin ei kirjoiteta välilyöntiä vaan pelkkä piste. Suomessa lyhenteen osien väliin tulee pisteen lisäksi välilyönti.

fil.mag. ’filosofie magister’ fil. maist. ’filosofian maisteri’

Pilkku

Suomen ja ruotsin suurimmat erot välimerkkien käytössä koskevat pilkkua. Suomen pilkutus on säännönmukaisempaa, ruotsissa puolestaan kirjoittajalla on enemmän harkinnan varaa.

Ruotsissa ei käytetä pilkkua päälauseen ja ns. välttämättömän sivulauseen rajalla. Sivulause on välttämätön, kun se rajaa ja täsmentää edellä olevan sanan merkitystä (relatiivilause) tai kun päälause ei ilman sitä olisi kieliopillisesti täydellinen. Etenkin relatiivilauseiden pilkuttamisessa kannattaa olla tarkkana, koska pilkut vaikuttavat lauseen merkitykseen.

Politiker, som får bra betalt, skall inte klaga på lönen. (koskee kaikkia poliitikkoja)

Poliitikoilla, jotka saavat hyvää palkkaa, ei ole valittamista.

Politiker som får bra betalt skall inte klaga på lönen. (välttämätön, rajaava relatiivilause)

Niillä poliitikoilla, jotka saavat hyvää palkkaa, ei ole valittamista. (rajaava ne-pronomini)

Det var självklart att han skulle bjudas. (välttämätön sivulause)

Oli itsestään selvää, että hänet kutsuttaisiin.

Frågan är hur länge han orkar undervisa. (välttämätön sivulause)

Kysymys kuuluu, kuinka kauan hän jaksaa opettaa.

Hyvin pitkiin ruotsinkielisiin virkkeisiin voidaan lisätä perussääntöjen vastaisesti pilkku helpottamaan lukemista. Suomeksi kirjoitettaessa noudatetaan tällöinkin pilkkusääntöjä.

Denna historia har visat att det finns andra slag av spioneri än det militära, och att också dessa andra är moraliskt förkastliga och ur många synpunkter farliga.

Tämä tarina osoittaa, että on olemassa muutakin kuin sotilasvakoilua ja että myös muunlainen vakoilu on moraalisesti tuomittavaa ja monella tavoin vaarallista.

Kaksoispiste

Hintamerkinnöissä voi ruotsiksi käyttää erokkeena kaksoispistettä, suomessa käytetään yksinomaan pilkkua.

Lunch 7:50 € Lounas 7,50 €

Muutamissa ruotsin lyhenteissä, jotka on tehty jättämällä sanan sisältä kirjaimia pois, on poiston merkkinä kaksoispiste (esim. S:t ’sankt’). Suomen kieleenkin on vakiintunut jokunen tällainen lyhenne, kuten n:o ’numero’. Sanasta numero käytetään silti suomessa nykyään useammin nro-lyhennettä. Ruotsin nummer lyhennetään nr, ilman kaksoispistettä.

Yhdysmerkki

Ruotsin ja suomen yhdysmerkkikäytännöissä on kolme eroa.

1) Kun yhdyssanan alkuosa loppuu samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa, ruotsissa ei käytetä yhdysmerkkiä.

högstadieelev ’yläasteen oppilas’, energiinnehåll ’energiapitoisuus’

vrt. pakaste-eines, tila-auto

2) Kun yhdyssanan osana on erisnimi, ruotsinkielisessä tekstissä ei yleensä käytetä yhdysmerkkiä. Yhdysmerkkiä voidaan kuitenkin käyttää, jos ilmausta olisi muutoin vaikea hahmottaa (esim. Rimbaud-eran ’Rimbaudin aika’ vrt. Rimbauderan) tai jos nimi on yhdyssanan loppuosana ja ilmaus on kokonaisuudessaan tilapäisluonteinen (Idrotts-Finland ’urheilu-Suomi’). Suomeksi kirjoitettaessa yhdyssanan osana oleva nominatiivimuotoinen erisnimi erotetaan aina yhdysmerkillä.

Storhelsingfors Suur-Helsinki
Västgötaland Länsi-Göötanmaa

3) Kun yhdyssanan alkuosa koostuu sanaliitosta, ruotsissa ei käytetä välilyöntiä ennen yhdysmerkkiä. Suomessa nimenomaan välilyönti osoittaa, että yhdyssanan alkuosaan kuuluu useampi kuin yksi sana.

tio i topp-lista
(TAI: tio-i-topp-lista)
kymmenen kärjessä ‑lista
Evert Taube-priset Evert Taube ‑palkinto

Ajatusviiva

Ruotsinkielisessä tekstissä ajatusviivaa käytetään rajakohtailmauksissa silloinkin, kun ääriarvoina on peräkkäiset, kirjaimin kirjoitetut kokonaisluvut, esim. två–tre. Suomeksi kirjoitettaessa ajatusviivaa käytetään silloin, kun lukuarvojen välinen ero on suurempi.

en sträcka på två-tre meter parin kolmen metrin matka
fem-sex personer viisi kuusi henkeä

Ruotsissa poiston merkkinä käytetään kolmea välilyönnein erotettua ajatusviivaa, suomessa vain kahta. Kyse on kuitenkin vähän erityyppisistä tapauksista: Svenska Skrivreglerin esimerkki kolmen ajatusviivan käytöstä liittyy kokonaisten tekstikappaleiden poistoon, kun taas suomen kaksoisviiva voi tarkoittaa myös lyhempää, vaikka vain yhden sanan poistoa.

Vinoviiva

Kun ruotsinkielisessä lomaketekstissä erotetaan vaihtoehdot vinoviivalla, viiva tulee aina kiinni edeltävään ja seuraavaan sanaan tai numeroon. Suomenkielisissä lomakkeissa jätetään väli vinoviivan molemmin puolin, jos yksikin vaihtoehdoista koostuu useammasta sanasta.

deltar/deltar inte osallistuu / ei osallistu
Elina Heikkilä