Mennessä
Artikkeli 3/2002

Jussi Kallio

Mennessä

Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä, jopa riitoja. Mikä olisi luontevin tapa tulkita ja käyttää sitä, jotta riidoilta vältyttäisiin.

Ilmausta on viimeksi perusteellisehkosti käsitellyt Raija Lehtinen Kielikellossa 3/1985: Ajanjaksot ja määräpäivät, ks. Lue myös. Hän päätyy kirjoituksessaan Suomen Akatemian kielilautakunnan päätökseen vuodelta 1957 ja Nykysuomen sanakirjaan tukeutuen tulkintaan, että johonkin mennessä tarkoittaa ’ennen merkittyä ajankohtaa’. Siten ilmaus kesäkuun 5. päivään mennessä tarkoittaa ’ennen kesäkuun viidettä päivää’ ja huomiseen mennessä on yhtä kuin ’viimeistään tänään’.

Nykysuomen sanakirja antaa tosiaan johonkin mennessä ilmaukselle tulkinnan ’ennen jotakin ajankohtaa’ muttei selitä esimerkkejään sen kummemmin: Hakemukset on lähetettävä kesäkuun 1. päivään 1955 mennessä. Kirjat pyydetään viimeistään jouluun mennessä palauttamaan. Koneistoineen tehdas on valmis vuoden loppuun mennessä. Päivälliseen mennessä hänen mielensä ehti tyyntyä. Pilvet hävisivät taivaalta iltaan mennessä. Esimerkeistä ensimmäinen ja kolmas ovat ajanmääritteeltään tarkkarajaisia, muut epämääräisempiä.

Suomen kielen perussanakirjassa on sama selitys ja lisäksi esimerkkien tulkinnat: Klo 12:een mennessä ennen klo 12:ta. Asia ratkennee tiistaihin mennessä yl. = viimeistään tiistaina. Hakemusten on oltava perillä kesäkuun 1. päivään mennessä paremmin: viimeistään 31.5. Ensimmäinen ja kolmas esimerkki ovat taas tarkkarajaisia; toisesta on huomattava, että siinä mennessä-päivä yleensä kuuluu mukaan ajanilmaukseen. Myös suomen kielen lautakunnan enemmistö asettui 1985 kannalle, että sentyyppisillä ilmauksilla kuin ensi vuoteen mennessä, huomiseen mennessä tarkoitetaan yleisesti, että ensi vuosi ja huominen sisältyvät määräaikaan.

Kun silmäilee isohkoa joukkoa teksteistä poimittuja käyttöesimerkkejä, tuntuisi kaikkineen luonnollisemmalta merkityksen tulkinta ’johonkin aikaan ennen tietyn ajankohdan päättymistä’. ”Tietty ajankohta” viittaa tekstissä kulloinkin ilmaistuun ajankohtaan, joka siis sisältyisi annettuun määräaikaan. Tähän tapaan onkin johonkin mennessä ilmaisun merkitystä lyhyesti selittänyt Sari Maamies Kielikellon numerossa 4/1998: Hakemukset 10.6. mennessä, ks. Lue myös.

Ajankohdasta pääteltävissä

Jos ajankohta on ilmoitettu tarkkaan, ei ongelmia synny, sillä ainakin teoriassa voidaan katsoa, että aikaa on viimeiseen sekuntiin ennen mainitun ajankohdan täyttymistä. Tietysti käytännössä riippuu tilanteesta, mihin asti aikaa todellisesti on. Tällaisia esimerkkejä: huomiseen klo 12:een mennessä, 31.10. klo 16:een mennessä, ensi viikon torstaihin puoleenpäivään [= klo 12] mennessä, kesäkuun loppuun mennessä, vuoden 2002 loppuun mennessä, kilpailun viralliseen alkumerkkiin mennessä.

Hiukan väkinäiseltä tuntuu tulkinta, että tähän päivään mennessä olisi yhtä kuin ’vielä eilen’ ja huomiseen mennessä yhtä kuin ’viimeistään tänään’. Miksi yksinkertaisia eilen ja tänään pitäisi noin oudosti ilmaista? Pikemmin ne tarkoittavat ’vielä tämän päivän aikana’ ja ’huomisen aikana’. Sama koskee ilmauksia ensi viikkoon mennessä, ensi kesään mennessä, ensi vuoteen mennessä, toukokuuhun – toukokuulle mennessä, jotka tarkoittavat lähinnä ’johonkin aikaan ensi viikolla, ensi kesänä, ensi vuonna, toukokuussa’, ja keskiviikkoon mennessä ’viimeistään keskiviikkona’. Näin tulkiten vuoteen 2002 mennessä tarkoittaisi siis ’vuoden 2002 aikana’.

Samaan luokkaan kuuluvat itse asiassa jouluun mennessä, laskiaiseen mennessä, juhannukseen mennessä, vaikkei käytännössä ainakaan mitään virallisia asioita itse juhlapäivinä voi hoitaa vaan jo ennen. Ajankohdan määrittelynsä vuoksi astetta epämääräisempiä ovat sellaiset ilmaukset kuin 1800-luvun puolimaihin mennessä, 1980-luvun puoliväliin mennessä, tähän vuodenaikaan mennessä, syksyyn mennessä.

Otetaan seuraavaksi tarkasteluun joitakin vuosilukutapauksia:

Ulkoministeriön työryhmä on alustavasti arvioinut, että jalkaväkimiinoista luopuminen vuoteen 2010 mennessä vaatisi miljardeja markkoja.

Helsinkiläisistä kotitalouksista 40 prosenttia on sinkkutalouksia, ja vuoteen 2020 mennessä niitä ennustetaan olevan jo puolet.

Vuoteen 2030 mennessä geenimuuntelun vaikutukset näkyvät vahvasti sekä ravinnon tuotannossa että lääketieteessä.

Olisi koko kummallista, jos näissä haluttaisiinkin ilmoitettujen vuosien sijasta viitata täsmällisesti vuosiin 2009, 2019 ja 2029.

Tulkinta-apuja

Sitten tapauksia joissa muun tiedon nojalla ymmärrämme, että tarkoitetaan juuri mainittua vuotta:

Vuoteen 1971 mennessä oli kypsytty ajatukseen, että maamme lypsykarjaa on jalostettava vain yhden yhdistyksen avulla.

Ensimmäiset neljä hätäkeskusta perustetaan 1.4.2001 ja loput vuoteen 2006 mennessä.

Helsingin saastemaat on tarkoitus kartoittaa vuoteen 2002 mennessä.

Kaikki joukkoliikenteen matkat olisi voitava maksaa samalla älykortilla vuoteen 2003 mennessä.

Tutkimuskeskuksiin, yliopistoihin ja kirjastoihin on tarkoitus saada laajakaistayhteys v. 2002. Julkiset peruspalvelut ovat verkossa vuoteen 2003 mennessä.

Varsinkin viimeisessä passuksessa olisi perin omituista, jos molemmat ilmoitetut ajankohdat tarkoittaisivat samaa.

Lopuksi joitakin tarkan päivämäärän sisältäviä esimerkkejä:

Koivisto lupasi, että hallitus käsittelee tuloratkaisun sosiaalipaketin huhtikuun 10. päivään mennessä.

Pohjois-Irlannin maakuntahallitus yritetään muodostaa heinäkuun 15. päivään mennessä.

Maanomistajia pyydetään 15.4. mennessä näkyvöittämään tilustensa rajapyykit lentokuvausta varten.

Sakko on maksettava 9. tammikuuta mennessä tai muuten pelaaja on edustuskelvoton, kunnes sakko on maksettu.

Näissäkin vaikuttaisi ilmi pannulla päivämäärällä viitattavan ajankohtaan, jolloin viimeistään asian olisi oltava luvatussa tai vaaditussa kunnossa. Erityisen havainnollinen on viimeinen esimerkki; tuntuisi oudon kiertelevältä, jos sillä tarkoitettaisiin, että sakon viimeinen maksupäivä on 8. tammikuuta.

Edellä esitetyt siteeraukset ovat tietenkin näytteitä elävästä kielenkäytöstä, eivät mitään sinänsä ohjeellisia käyttöesimerkkejä. Niistä käy kumminkin havainnollisesti ilmi niin kirjoittajien itsensä kuin arvattavasti lukijainkin luonnollinen tulkinta, että annettu ajankohta ja varsinkin annettu tarkka päivämäärä kuuluvat mukaan mainittuun tai viitattuun ajanjaksoon.

Mikä ohjeeksi?

Säädettyjen määräaikain laskemislain kuudennen pykälän ensimmäinen momentti viittaa vain annetun määräajan viimeiseen päivään erittelemättä mahdollisia ilmaisuja sen tarkemmin:

Tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja oikeuden istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Luonnollinen tulkinta, ts. se kuinka valtaosa kielenkäyttäjiä asian ymmärtää, lienee lainkohdan suhteenkin se, että määräajan viimeiseksi päiväksi käsitetään nimenomaan ilmoituksessa, tiedotuksessa tai määräyksessä mainittu päivämäärä, johon mennessä, ts. joka mukaan laskien esitettyyn toimeen on ryhdyttävä. Tämän luonnollisen tulkinnan tulee ohjata myös oikeus- tai muun viranomaisen ratkaisua.

Sanonta johonkin mennessä jää kaikesta huolimatta merkitykseltään jonkin verran epämääräiseksi, ja viimeistään sinä ja sinä päivänä on sitä täsmällisempi ja selkeämpi. Siksi lainlaadinnassa ja laintarkastuksessa annetaankin ohjeeksi käyttää viimeistään-muotoilua. Mennessä-sanonnan edellä esitetty tulkinta, jolle löytyy kielenkäytöllisiä perusteita, säästää kumminkin monelta turhalta riitatilanteelta.

Jussi Kallio