Maailman helpoin puhde
Havaintoja 2/2015

Marjatta Palander

Maailman helpoin puhde

Ennen aikaan iltapuhteella tehtiin puhdetöitä. Nykyajan elämänmeno on muuttunut niin paljon, että puhde-sanan merkitys on hämärtynyt ja kielenkäyttäjät ymmärtävät sen uudella tavalla.

Nykysuomen sanakirjan mukaan puhde merkitsee ’päivän valkenemista edeltävää tai sen päättymistä seuraavaa hämärän aikaa’, ja varsinkin maalaistaloissa sillä on tarkoitettu myös ’varsinaisen päivätyön päättymisestä makuulle menoon ulottuvaa aikaa’. Sana tunnetaan myös karjalassa ja virossa ’aamu- tai iltahämärän’ merkityksissä.

Iltapuhteet kuluivat kevyemmissä askareissa kuin päivät: iltaisin päretulen valossa miehet veistivät esimerkiksi reenjalaksia ja muita kotitarve-esineitä ja naiset puolestaan kehräsivät tai tekivät käsitöitä. Juuri yhdyssana puhdetyö on saanut aikaan puhde-sanan uudelleentulkinnan: etenkin nuoren polven kielessä puhde on alkanut merkitä ’työtä, puuhaa’, kuten seuraavissa internetistä poimituissa esimerkeissä:

Henkilökohtaisesti tykkään kaikista eniten aamu(päivä)treeneistä: päivän saa ihanasti käyntiin, kun käy ennen päivän puhteita urheilemassa!

Tiloissa ruokaillaan ja kahvitellaan, vaihdetaan kuulumisia sekä puuhataan yhdessä ja erikseen erilaisia arjen puhteita.

Ota selvää, millainen urakka on tiedossa –  esimerkiksi uunin peseminen ei ole maailman helpoin puhde

Yleensä uuden merkityksen saanutta puhde-sanaa käytetään konkreettisesta työstä, mutta joskus sillä tarkoitetaan abstraktimpaakin tehtävää, kuten arviointia:

Tästä eteenpäin kannattaa arviointi ottaa säännölliseksi puhteeksi. Opintojesi aikana olet mukana monenlaisessa toiminnassa. Kaikesta oppimisesta ei todistuksia ja arvosanoja jaeta, ja taitosi voivat karttua myös muualla kuin yliopiston suojissa.

Puhde-sanan merkityksen hämärtymiseen ovat voineet vaikuttaa sellaiset käyttöyhteydet kuin tehdä jotakin iltapuhteeksi. Tällaisissa tapauksissa yhdyssanan perusosa on alettu ymmärtää ’työksi, puuhasteluksi’. Esimerkiksi ajanilmauksissa kesä-, talvipuhteiksi ’kesä-, talvi-illoiksi’ sana puhde on jo toisinaan saanut muuttuneen merkityksen ’ajanviete’:

Turisti saattaa Australiassa nähdä maailman pisimmät kuorma-autokolonnat. Lue mielenkiintoista tilastotietoa aiheesta kesän puhteeksi.

Pariskunta kiertää 6–7 paikkaa kesässään, ja talven puhteiksi on otettu mukaan antiikkimessujen kiertäminen.

Puhde-sanan merkityksen hämärtymisessä on kyse samantapaisesta elliptisestä merkityksenmuutoksesta kuin taudinnimityksissä yskä ja rutto. Yskä on aiemmin tarkoittanut ’rintaa’, mutta yhdyssanasta yskätauti ’rintatauti’ se on irronnut kantamaan koko yhdyssanan merkitystä. Samoin on käynyt sanassa ruttotauti ’nopea, ts. nopeasti tappava tauti’. Tällaiset merkityksenmuutokset perustuvat sanojen välittömään yhteyteen. (Itkonen 1966: 384–385.) Vastaavalla tavalla monien nykykielenkäyttäjien kielitajussa yhdyssanan puhdetyö määriteosa puhde on sellaisenaan alkanut merkitä ’puhdetyötä, työtä, puuhaa’. Toistaiseksi tällainen puhde-sanan käyttö ei ole yleiskielen mukaista, mutta jos siitä tulee riittävän yleistä, ajan mittaan sanan merkityksenmuutos saatetaan hyväksyä yleiskieleenkin.

Lähde:
Itkonen, Erkki 1966: Kieli ja sen tutkimus. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Marjatta Palander
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.