Lukusanojen taivuttaminen
Artikkeli 3/1998

Lukusanojen taivuttaminen

Lukusanat taipuvat lauseyhteyden vaatimissa sijamuodoissa kuten muutkin sanat.

Kun luku merkitään numeroin, sen taivutusmuodot ilmaistaan sijapäätteillä, jotka merkitään numeroon kaksoispisteen välityksellä. Sijapääte määräytyy luvun viimeisen taipuvan osan mukaan.

kahtasataasaseitsemääkymmen > 270:tä

tuhatta viittäsataakahtakymmentäkolmea > 1 523:a

Luvut 11–19 ovat poikkeuksellisia sikäli, että niissä kaikissa on taipumaton jälkiosa ‑toista, minkä vuoksi niiden taivutuspääte määräytyy alkuosan mukaan.

kahdentoista > 12:n

kahtatoista > 12:ta

kolmeatoista > 13:a

tuhattakolmeasataaviittoista > 1 315:tä

Perusluvun taivutuksessa merkitään näkyviin yleensä pelkkä sijapääte. Jos kuitenkin lukusanan vartalon loppuvokaali on sama kuin päätteen vokaali eli muodostuu pitkä vokaali, se merkitään kokonaan, esimerkiksi partitiivimuoto seitsemä-ä > 7:ää, illatiivimuoto neljä-än > 4:ään. Seuraavassa taulukossa esitetään, miten muutamien tavallisimpien sijamuotojen pääte merkitään peruslukuihin.

1:n 2:n 3:n 4:n 5:n 6:n
1:tä 2:ta 3:a 4:ää 5:tä 6:ta
1:ssä 2:ssa 3:ssa 4:ssä 5:ssä 6:ssa
1:een 2:een 3:een 4:ään 5:een 6:een
           
7:n

8:n

9:n 10:n 11:n (yhde|n|toista)
7:ää 8:aa 9:ää 10:tä 11:tä (yh|tä|toista)
7:ssä 8:ssa 9:ssä 10:ssä 11:ssä (yhde|ssä|toista)
7:ään 8:aan 9:ään 10:een 11:een (yhte|en|toista)
           
21:n 3 000:n  
21:tä 3 000:ta  
21:ssä 3 000:ssa  
21:een 3 000:een  

Järjestysluvun tunnus on yksikössä perusmuodossa ‑s, muissa muodoissa ‑nte-, ‑nne- ja ‑t- ja monikon taipuneissa muodoissa ‑nsi- (jossa on mukana monikon tunnus ‑i-). Taivutettaessa merkitään kaksoispisteen jälkeen järjestysluvun tunnus ja sen jälkeen sijapääte. Järjestyslukujen muodostusta, taivutusta ja käyttöä on käsitelty laajemmin sivulta 11 alkaen.

5:s (viide|s) 11:s (yhde|s|toista)
5:nnen (viide|nne|n) 11:nnen (yhde|nne|n|toista)
5:ttä (viide|t|tä) 11:ttä (yhde|t|tä|toista)
5:nteen (viide|nte|en) 11:nteen (yhde|nte|en|toista)
5:nsiin (viide|nsi|in) 11:nsiin (yhde|nsi|in|toista)

Taivuttaminen kirjaimin kirjoitettaessa ja ääneen luettaessa

Pääsääntö on, että kun moniosainen lukusana luetaan ääneen tai kirjoitetaan kirjaimin, sen kaikkia osia taivutetaan (poikkeuksina luvut 11–19, joissa loppuosa ‑toista ei taivu), vaikka numeroin kirjoitettaessa taivutuspääte merkitäänkin vain viimeisen taipuvan osan mukaan.

viidessäkymmenessäneljässä (54:ssä)

viidennessäkymmenennessäneljännessä (54:nnessä)

Moniosaisten lukujen, etenkin järjestyslukujen, taivutusmuodoista tulee helposti kovin pitkiä. Siksi pitkät luvut, ainakin kolminumeroiset ja niitä pitemmät, voidaan lukea myös niin, että vain viimeinen osa taipuu. Järjestysluvuissa myös järjestysluvun tunnus voidaan lukea samaan tapaan vain viimeisessä osassa.

253:een = kahteensataanviiteenkymmeneenkolmeen TAI kaksisataaviisikymmentäkolmeen

40 703:lla = neljälläkymmenellätuhannella seitsemälläsadallakolmella TAI neljäkymmentätuhatta seitsemänsataakolmella

555:nnessä = viidennessäsadannessaviidennessäkymmenennessäviidennessä TAI viisisataaviisikymmentäviidennessä

3 760:nnen = kolmannentuhannennen seitsemännensadannenkuudennenkymme-nennen TAI kolmetuhatta seitsemänsataakuudennenkymmenennen.

Sisällysluettelo 3/1998