Löytää ja löytyä
Näkökulma 1/2004

Arja Lampinen

Löytää ja löytyä

Verbien löytää ja löytyä merkitys on englannin vaikutuksesta suomessakin laajentunut. Joskus niiden avulla luodaan tekstiin kohteliasta sävyä, mutta kaikkiin yhteyksiin ne eivät sovi. Miksi? Asiaa selvittää Turun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Arja Lampinen.

Ihmisperimän kartoittajista puhuttaessa sopii sanoa, että he ovat löytäneet uuden geenin – sitähän on vuosia etsitty. Samoin voi kuka tahansa löytää kadonneen käsineen, löytää kadulta euron, löytää puolison tai löytää tuttavan kanssa yhteisen sävelen. Verbi löytyä sopii käytettäväksi, kun on kyse jonkin asian löytämisestä, jonkin saamisesta tai jonkin saavuttamisesta. Verbi löytää taas tarkoittaa samaa kuin ’tulla esiin, olla löydettävissä’, ja sitä käytetään myös syntymisestä (esim. sopu löytyi) ja keksimisestä (esim. syitä löytyi paljon).

Nykyisin löytyä- ja löytää-verbejä käytetään kuitenkin paljon väljemmin. Yhden tarkkailupäivän saalis lehtiä lukematta oli seuraava: Löydät meidät Orikedolta; Irto-oluita löytyy kylmäkaapista; Löytyykö teidän taloudestanne miestä haastateltavaksi?; Meillä löytyy sekä miesten että naisten kangasnenäliinoja; Meiltä Suomesta löytyy runsaasti [televisiomainonnan] asiantuntijoita.

Edellä mainituissa esimerkeissä ei yhtä lukuun ottamatta ole kieliopillista moitittavaa. Kyse ei olekaan kieliopin mukaisesta tai vastaisesta käytöstä vaan siitä, että nämä verbit ovat monissa yhteyksissä vallanneet täsmällisemmän ja tekstiyhteyteen tyylillisesti sopivamman sanan paikan.
Internet-tekstien perusteella suomalaiset näyttävät villiintyneen löytämiseen ja etsimiseen:

Särkänniemen nettisivuilla toimivasta Ahdin Akatemiasta löytyy paljon tietoa vedenalaisesta maailmasta.

Oman piilopirtin talviloman tukikohdaksi ja monet muut majoituskohteet löydät kätevästi internetsivuiltamme.

Lainattua

Löytämisen ja löytymisen juuret ovat englanninkielisessä ilmauksessa you will find. Käännös on suomessa johtanut löytymisen ja löytämisen merkityksen sisältävien ilmausten syntymiseen (löytyy, löytyvät; löydät). Alkukielisestä ilmauksesta on suomeen omaksuttu myös yksikön 2. persoonan verbimuodon käyttö (löydät), jota ei suomessa vanhastaan käytetä kehotuksissa. Verbin löytyä käyttötapaukset edustavat suomen kielen kannalta alkuperäisempää tapaa ilmaista tavoiteltu merkityssisältö, sillä u/y-verbit viittaavat toiminnan tai tekemisen refleksiivisyyteen sen sijaan, että ne viittaisivat tekijään tai toimijaan.

Verbien löytyä ja löytää merkitykseen sisältyy etsimisen lisämerkitys: ”löytyä sattumalta, pitkän etsinnän jälkeen”, ”saada ilmi, selville t. tavoittaa, tavata t. saada käsiinsä jtak sellaista, joka on ollut kadoksissa, piilossa, tietymättömissä t. tuntematon t. jota on etsitty, haettu” (Nykysuomen sanakirja). Löytämisen ja etsimisen merkityksen sisältävillä ilmauksilla on kuitenkin esimerkeissä muukin merkitys. Löytyä- ja löytää-verbit esiintyvät usein yhden virkkeen mittaisissa, suostuttelevissa ilmauksissa, jollaisia kehotukset usein ovatkin. Toimintaan kehottavaa vihjettä eivät vaihtoehtoiset ilmaukset (esim. Lisätietoa sivulla – –) sisällä, eivätkä ne siis olisi yhtä tehokkaita suostuttelussa.

Mahdollisuuksien maailmat

Koska löytää- tai löytyä-verbit pyrkivät saamaan aikaan toimintaa, on ymmärrettävää, että niitä esiintyy runsaasti mainosteksteissä:

Majoitusta Rukalta ja Kuusamosta löytyy joka makuun.

Takuuvarmat ostossäät löytyvät tavarataloista ja kauppakeskuksista – –.

Metsäiset lahjat ja tuliaiset löytyvät museokaupasta.

Paitsi että löytyä- ja löytää-verbit näissäkin mainoslauseissa kehottavat toimimaan, ne samalla luovat mainosteksteihin jännitystä ja dramatiikkaa. Mainosteksteissä luodaankin mahdollisuuksien maailmaa. Lukijoille halutaan kertoa lomakohteen monista tekemisen ja vapaa-ajan viettämisen mahdollisuuksista ja korostaa tarjonnan runsautta. Samalla kuluttajalle tarjotaan – ehkä tahattomasti – jännittävää tekemistä, kuin aarteen etsimistä: mitä kaikkea sieltä löytyykään, kun mennään etsimään.

Mainosteksteissä on perinteisesti ollut käytössä monia tapoja suostutella kuluttajaa. Nykymainoksiin kirjoittautuva kuluttaja voi tehdä jotakin (esim. Kävijä voi kurkistaa mm. Venäjän keisarin ja Suomen presidentin vaunuihin – –) tai hän pääsee tekemään jotakin (esim. Katsojat pääsevät seuraamaan akvaarioiden elämää läheltä). Hänen myös kannattaa tehdä jotakin (esim. Lasten kanssa kannattaa tutustua myös vaikkapa Linnanmäen lelu- ja leikkikalumuseoon), tai hänen lomapäiväänsä kuuluu jotakin (esim. Kahvilassa istuskelu kuuluu nautinnolliseen lomapäivään).

Imperatiivejakin mainoksissa esiintyy, mutta niitä käytetään vain sellaisista verbeistä, jotka lupaavat kuluttajalle jotakin hyvää: Lepää ja lataa Pietarsaaressa. Muun muassa näiden erilaisten vihjaavien suostuttelujen rinnalle ovat Internetin myötä tulleet ilmaukset, joissa esiintyvät verbit löytyä ja löytää.

Muissa teksteissä

Löytyä- ja löytää-verbien sisältämä etsimisen sivumerkitys sopii mainoskieleen. Sen voisi katsoa sopivan myös muuntapaisiin kehotuksiin, esim.

Ohjeet löytyvät ilmoitustaulusta.

Ruokailuvälineet löytyvät pöydistä.

Näissä tapauksissa löytyä-verbi korvaa synonyymisen ilmauksen ’ovat löydettävissä’ ja on kieltämättä tätä lyhyempi. Toisaalta edellisen kaltaisiin tapauksiin sopisi aivan hyvin pelkkä olla-verbi, esim. Ohjeet ovat ilmoitustaulussa; Ruokailuvälineet ovat pöydissä. Ilmaisullisesti vieläkin tiiviimpiä olisivat elliptiset Ohjeet ilmoitustaulussa; Ruokailuvälineet pöydissä.

Lausemaiset, verbin löytyä tai löytää sisältävät ohjeet saatetaan mieltää elliptisiä kohteliaammiksi. Persoonamuotoinen verbi tuo ilmaukseen henkilön, puhuteltavan, mikä saattaa tehdä ilmauksen persoonamuodotonta henkilökohtaisemmaksi ja vähemmän autoritaariseksi.

Virallissävyisissä teksteissä, joista seuraavat esimerkit ovat peräisin, löytyä- ja löytää-verbit kuitenkin tuntuvat teitittelymuotoisinakin oudoilta, koska mistään etsimisestähän ei ole kyse. Niiden sijasta olisi parempi käyttää verbiä olla (olemassa):

Uusittu [pankki]korttinne on noudettavissa – – konttoristamme, jonka osoitteen löydätte tämän kirjeen yläkulmasta. (Nordean kirje 23.2.2002.)

Tieteellisissä teksteissä

Löytyä-verbi on löytänyt tiensä myös tieteellisiin teksteihin, varsin usein yliopisto-opiskelijoiden opinnäytteisiin. Mainokset eivät siis houkuttele parikymppisiä opiskelijoita vain ostamaan vaan myös lainaamaan – mutta, ikävä kyllä, joskus hyvän tyylin kustannuksella. Opiskelijoiden tieteellisissä teksteissä löytää-verbi esiintyy seuraavaan tapaan:

Tästäkin aiheesta, mukaan lukien hyväksymistestistä, löytyy myös lisämateriaalia.

Kirjallisuudesta löytyy lisätietoa tästä ja myös vielä kehittyneemmistä jaksottomien prosessien palvelimista.

Lauseissa on löytyä-verbiä käytetty mainoskielen tapaan, ja sen sivumerkitys on ’kun etsit’. Tämä ei mielestäni sovi tieteelliseen tyyliin. Aihetta käsittelevän kirjallisuuden etsimisen taakkaa ei ole sopivaa sysätä lukijalle. Tieteellisessä tekstissä ei ole myöskään tarpeen päiväkirjamaisesti muistella muitakaan tutkimusprosessin vaivoja. Toisin kuin mainoskielessä ei löytää-verbi tieteellisissä teksteissä käytettynä ole kohtelias. Lisäksi etsimisen merkitys monimutkaistaa ilmausta. Tämä ei ole eduksi tieteellisille teksteille, joissa pyritään ilmaisun yksiselitteisyyteen ja täsmällisyyteen.

Myös tieteellisissä teksteissä löytää-verbin asemesta sopisi käytettäväksi olemassa olemista merkitsevä verbi, esim. verbi olla (olemassa) tai esiintyä. Vaihtoehdoiksi sopisivat myös esimerkiksi verbit esittää ja mainita, joita tavallisesti käytetään tieteellisissä teksteissä referoinnissa. Esimerkiksi: Tästä aiheesta on olemassa runsaasti kirjallisuutta.

Kuitenkin löytyä-verbi sopii tieteellisiinkin teksteihin silloin, kun sitä käytetään puhuttaessa tutkimusmenetelmästä, jonka avulla on ollut tarkoitus etsiä jotakin (löydöstä tms.):

Luotettava testi voidaan suorittaa vain sellaisille henkilöille, joiden suvusta on löytynyt testattavasta geenistä sen patogeeninen mutaatio.

Mutaatioseulonnassa on verrattain tavallista, että mutaatio ei löydy perusteellisenkaan molekyyligeneettisen analyysin jälkeen – –.

Yhtä systemaattisesti ja intensiivisesti kuin tutkija voi työskennellä myös taiteilija:

Taiteilijan silmä löytää ihmeitä hyvin pienistä elementeistä. (Kustannusyhtiö Pohjoisen mainos s. 2, Kielikellon 3/2001 liite.)

Vaihtoehtoja

Aika ajoin jotkin sanat saavat suuren suosion ja leviävät laajaan käyttöön. Niiden käyttö ei sinänsä ole pahasta, mutta on hyvä olla tietoinen niiden monimerkityksisyydestä, ettei tulisi sanoneeksi tahattoman monimutkaisesti tai sanoneeksi muuta, kuin mitä tarkoittaa.

Löytyä- ja löytää-verbit sopivat toimintaan houkuttelevina mainoskieleen ja ovat yksi kohtelias tapa suostutella kuluttajaa, mutta jopa kolmenkin löytyä- tai löytää-verbin esiintyminen lyhyehkössä mainostekstissä vaikuttaa huvittavalta. Kaikkia kuluttajia ei myöskään puhuttele etsimisen ja löytämisen jännittävyys. Niinpä mainoskielessäkin sopisi käyttää eri ilmauksia vaihtelevasti. Muissa ohjeissa ja toimintakehotuksissa löytyä- ja löytää-verbejä voi käyttää harkitusti. Virallissävyisissä teksteissä turhaa löytämisen merkitystä ja etsimisen lisämerkitystä kannattaa kuitenkin karttaa. Tieteellisiin teksteihin löytyä- ja löytää-verbit sopivat vain silloin, kun niillä ei työllistetä lukijaa.
Arja Lampinen