Lentoaseman nimi
Artikkeli 2/2016

Sami Suviranta

Sami Suviranta

Lentoaseman nimi

Maailmanmatkaaja laskeutuu kentälle, joka on nimetty tunnetun henkilön mukaan, ja tuo vaikutteita mukanaan kotimaahan. Miksei Suomessakin annettaisi lentoasemille muistonimiä?

Lentoasema sijaitsee suuren tilantarpeen ja koneiden melun takia tyypillisesti jossakin kaupunkiseudun liepeillä. Tavallisimmin lentoasemasta käytetään silti keskuskaupungin nimeä (Zürichin lentoasema, saksaksi Flughafen Zürich). Yleisesti tunnettu nimi palvelee parhaiten matkaajia.

Täysimittaiseen lentoasemannimeen sisältyy paikanlajin ilmaiseva termi, kuten lentoasema, arkisemmin myös lentokenttä tai kenttä. Tilapäisesti termin voi hyvin jättää poiskin: ”lensin Oulusta Tampereelle”. Pelkkä kaupunginnimi ei aina riitä, vaan lentoaseman käyttäjät voivat tuntea tarvetta täsmällisemmin paikantavalle nimelle. Kuopion lentoasemaa kutsutaan Rissalaksi, Kööpenhaminan lentoasemaa Kastrupiksi tarkemman sijaintipaikan mukaan. Tällainen nimi on näppärä varsinkin kaupunkiseudun sisäisessä käytössä ja voi hyvin syntyä myös ilman virallista ohjausta.

Jos metropolin piirissä on useita lentoasemia, tarkemmin yksilöivä nimi on välttämätön. Tukholman ympäristössä on Arlandan lisäksi vanha päälentoasema Bromma, ja seudun ulkovyöhykkeellä myös Skavstan ja Västeråsin lentoasemat käyttävät markkinointisyistä Stockholm-nimeä. Nimi Arlanda on muodostettu poikkeuksellisella tavalla muokkaamalla historiallista Arland-paikannimeä. Helsingin seudullakin on toisena kenttänä vielä Malmin lentoasema, jonka alueita tosin kaavaillaan tonttimaaksi.

Nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin olympiavuonna 1952 Helsingin maalaiskunnan pohjoisosaan. Sen nimenä oli virallisesti vain Helsingin lentoasema, mutta erotukseksi Malmista sille syntyi kansanomainen rinnakkaisnimi Seutulan lentokenttä ~ Seutula naapurikylän mukaan. Paikka ei ollut Seutulassa, mutta Tuusulantieltä Seutulaan johtaneen tien varressa. Nimeä teki tunnetuksi myös niin sanottu Seutulan työsiirtola. Lentoasema sai nykyisen virallisen nimensä 1977, kun Helsingin maalaiskunnasta oli tullut Vantaa. Epävirallisen Seutula-nimen käyttö on nyttemmin vähentynyt Helsinki-Vantaan yleistyessä myös arkipuheeseen. Jonkin verran käytetään lentoasemasta myös pelkkää Vantaa-nimeä: ”kone laskeutui Vantaalle”.

2_16_Lentoasema2.jpg

 

Muistettavia henkilöitä

Sijaintipaikka ei toki ole ainoa mahdollinen nimeämisperuste, vaan lentoasemille annetaan virallisiksi nimiksi myös muistonimiä. Valtaosa muistonimistä annetaan henkilön mukaan. Joissakin harvalukuisissa tapauksissa muistamisen kohde on muu, esimerkiksi tapahtuma (Angolan pääkaupungin Luandan lentoasemalla on maan itsenäistymistaisteluun liittyvän päivämäärän 4.2. sisältävä portugalinkielinen nimi Aeroporto Internacional 4 de Fevereiro). Muistettaviksi valitut henkilöt ovat varsinkin hallinnon, kulttuurin ja ilmailun merkkimiehiä – valtaosin nimenomaan miehiä. O'Haren lentoasema Yhdysvalloissa (Chicago O’Hare International Airport) kantaa toisessa maailmansodassa ansioituneen taistelulentäjän Edward O’Haren nimeä. Naispuolisen henkilön mukaan on nimetty esimerkiksi Äiti Teresan työstä muistuttava Nënë Terezan lentoasema Tiranassa, albaniaksi Aeroporti Nënë Tereza.

Muistonimi-termi johtaa ajattelemaan, että aihe edustaa menneisyyttä. Suosituksen mukaan kadunnimessä tai muussa paikannimessä voidaankin muistaa henkilöä, jonka koko elämänkaarta päästään arvioimaan. Eläville ei näin ollen pidä antaa muistonimiä. Aina tätä periaatetta ei noudateta: Puolan entisen presidentin Lech Wałęsan mukaan nimettiin 2004 hänen kotikaupunkinsa lentoasema, puolaksi Port lotniczy Gdańsk im. Lecha Wałęsy, englanniksi Gdańsk Lech Wałęsa Airport. Suomenkielinen vastine olisi Gdańskin Lech Wałęsan lentoasema, mutta käytännön syistä suomeksi puhutaan usein yksinkertaisesti Gdańskin lentoasemasta. Muistonimeä eivät suosi kaikki puolalaisetkaan, etenkin jos he edustavat eri puoluekantaa kuin eläkeläisenä edelleen maansa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva Wałęsa.

Lentoasemien muistonimet ovat joissakin maissa hyvin tavallisia, suorastaan yleinen käytäntö. Juuri Puolassa niitä on annettu 2000-luvulla paljon. Samoin esimerkiksi Kreikassa ja Latinalaisessa Amerikassa suuri osa lentoasemista on jonkun merkkihenkilön nimikkoja. Myös lentoasemien muistonimien käyttö vaihtelee. Jotkin niistä ovat melko yleisessäkin käytössä, kuten presidentti Charles de Gaullen muistonimi Pariisin metropolialueella. Rinnan esiintyy monenlaisia muotoja ja yhdistelmiä: muistonimi l'aéroport de Paris-Charles de Gaulle, lyhyesti Charles de Gaulle, paikkakunnan mukaan l'aéroport de Roissy ~ l'aéroport Roissy ~ Roissy, yhdysnimi Roissy-Charles-de-Gaulle. Lentoasema on niin tunnettu, että rinnakkaisnimet osataan hyvin yhdistää oikeaan kohteeseen, mutta niiden moninaisuus voi silti aiheuttaa turistille epävarmuutta.

Toiset muistonimet ovat selvästi vain lisänimiä, joita käytetään lähinnä joissakin virallisissa yhteyksissä varsinaisen käyttönimen sijaan, puheessa harvemmin. Niillä halutaan edistää markkinoinnin, politiikan tai historian esittelyä, mutta ankaran asiallisesti tarkastellen käytännön hyötyä ”korunimistä” ei ole – enemmänkin ne voivat haitata tiedonkulun selvyyttä.

Muistonimet eri kielissä

Tapa, jolla henkilönnimi liitetään lentoasemannimeen, vaihtelee kielittäin. Esimerkiksi espanjassa lentoasemannimi alkaa tavallisesti termillä (aeropuerto tai aeropuerto internacional), jota seuraa prepositio de ja kaupunginnimi. Amerikan espanjankielisissä maissa on tavallista, että muistonimessä de-prepositio ja kaupunginnimi korvataan henkilönnimellä. Buenos Airesin lentoasema on epävirallisesti Aeropuerto Internacional de Ezeiza paikkakunnannimen Ezeiza mukaan, virallisesti Aeropuerto Internacional Ministro Pistarini 1930- ja 40-luvun poliitikon mukaan.

Englannissa kaupunginnimi on ennen termiä. Lisänimi voi tulla niiden väliin tai kaupunginnimen edelle: Ted Stevens Anchorage International Airport. Sekin on melko sujuvaa, sillä kaupunginnimeä ja lisänimeä ei tarvitse taivuttaa. Saksankielisillä alueilla lentoasemien muistonimet ovat harvinaisempia, mutta esimerkiksi Münchenin lentoaseman nimi on pitkässä muodossaan der Flughafen München ”Franz Josef Strauss”. Tässä henkilönnimi on selvästi irrallinen lisäosa, mutta tämän pitkänkin nimen käyttö erilaisissa lauseyhteyksissä onnistuu tarvittaessa.

Suomessa kaupunginnimi asettuu genetiivimuotoisena lentoasema-termin edelle, ja termi taipuu tilanteen mukaan: Turun lentoasemalle. Tällaiseen rakenteeseen on vaikea lisätä henkilönnimeä: rakenteeltaan toimivia eivät ole sellaiset kuin  Turun Paavo Nurmen lentoasema ~ Turku ‑ Paavo Nurmen lentoasema ~ Turun lentoasema ”Paavo Nurmi”. Kätevämpi muodoste olisi Paavo Nurmen lentoasema, mutta meillä paikkakunnannimeen on totuttu niin, että olisi epärealistista yrittää jättää se pois. Suomen kielessä on siis melko vaikeata saada lentoasemien muistonimistä toimivia.

Viron presidentin Lennart Meren kuoleman jälkeen syntyi ehdotus siitä, että hänen muistoaan kunnioitettaisiin Tallinnan Ülemisten lentoaseman nimessä. Virallinen vironkielinen nimi muutettiinkin 2009 muotoon Lennart Meri Tallinna lennujaam. Se on tyyppiä ”Paavo Nurmen Turun lentoasema”, sillä nimet Meri ja Tallinna ovat vironkielisessä nimessä genetiivejä. Pitkähkön muistonimen todellinen käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi niin tallinnalaisten puheessa kuin myös virallisessa opastuksessa. Jos muistonimen muodostamisesta ei ole oikeaa hyötyä, voi tulos olla sellainen, että nimi ei iskostu käyttöön. Silloin muistettava henkilö ei saa sellaista näkyvyyttä kuin ehdotuksen tekijät ajattelivat.

Sibeliuksen muisto

Vuonna 2015 eräät säveltäjä Jean Sibeliuksen muistoa vaalivat tahot esittivät Helsinki-Vantaan lentoaseman nimeämistä Sibeliuksen mukaan. Aloitteessa olivat mukana Jean Sibeliuksen juhlavuoden 2015 projektiryhmä, Sibeliuksen syntymäkaupunki ‑säätiö ja Sibelius-seura. Ehdotuksessa ei ilmaistu, mihin muotoon lentoaseman nimi toivottaisiin muutettavan. Olisiko nimi Sibelius-lentoasema, Helsingin Jean Sibeliuksen lentoasema, Helsinki-Vantaan Jean Sibeliuksen lentoasema vai ehkä Helsinki-Vantaan lentoasema Jean Sibelius? Sujuvaa, kieliasultaan korrektia ja toimivaa suomenkielistä vaihtoehtoa ei taida olla löydettävissä.

Lentoasemia ylläpitävä valtionyhtiö Finavia päätti pitää nimen ennallaan. Johtaja Joni Sundelin perusteli päätöstä sillä, että nimen vaihtaminen voisi heikentää kansainvälisen Helsinki Airport ‑brändin tunnettuutta. ”Teettämämme tutkimuksen mukaan lentoaseman tunnettuus ja maine vaikuttavat merkittävästi siihen, minkä lentoreitin matkustajat valitsevat.”

Nimen muuttamisen sijaan Finavia ja Sibeliuksen juhlavuoden toimijat sopivat yhteistyöstä, joka tuo säveltäjämestarin esille Helsinki-Vantaan lentoasemalla muulla tavoin. Jo vuoden 2015 aikana lentoasemalla oli Sibelius-teemainen valokuvanäyttely. Tuleville vuosille on valmisteilla uutta elämyksellistä Sibelius-henkistä aineistoa.  Yhteistyö on esimerkki siitä, että jos paikalla ei ole luontevaa tarvetta muistonimelle, muistoa voidaan paljon paremmin vaalia ja tuoda esiin muunlaisin innovatiivisin ratkaisuin.

Sami Suviranta
Kirjoittaja työskentelee nimistöntutkijana Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa.