Kysymyksiä ja vastauksia
Artikkeli 3/2004

Riitta Eronen

Kysymyksiä ja vastauksia

Kielikellossa oli viime vuonna kysely, jonka otsikkona oli Koulu ja kielenhuolto. Siinä tiedusteltiin äidinkielenopettajilta muun muassa sitä, minkä verran kielenhuoltoa he opettavat ja saako kielenhuollon periaatteista ja suosituksista tietoa riittävän helposti. Kiitos vastauksista – niitä on hyödynnetty mm. pohjoismaisessa kielilautakuntien kokouksessa ja äidinkielenopettajien tilaisuuksissa.

Opettajilta kysyttiin myös, mitä he toivovat Kielikellolta. Äidinkielenopettajathan ovat lehden huomattava lukijaryhmä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus antaa Kielikellon Äidinkielen opettajain liiton kautta kaikille äidinkielenopettajille. Näin on tehty Kielikellon ilmestymisen alkuajoista asti, eikä perinnettä ole katkaistu kielenhuollon organisaation ja Kielikellon kustantamiseen liittyvien muutosten yhteydessä. On tärkeää, että opettajat saavat lehden välityksellä uutta tietoa kielenhuollosta ja ‑tutkimuksesta; hehän välittävät tätä tietoa edelleen kouluissa.

Vastauksista päätellen lehden antiin ollaan tyytyväisiä, vaikka konkreettisia kielenkäyttöohjeita ei voi koskaan olla liikaa. – Siitähän kertoo myös esimerkiksi ison ja pienen alkukirjaimen valintaa koskevan numeron (3/2003) suosio, samoin vaikkapa lyhenteitä ja välimerkkejä sekä ruoka-alan sanastoa käsittelevien teemanumeroiden menestys: niistä on otettu uusintapainoksiakin. Toisaalta kouluopetuksessa hyödynnetään nykyään myös Kielitoimiston verkkosivuja, joilta löytyy paljon tietoa, muun muassa vastauksia yleisimpiin kielikysymyksiin.

Vastaajat toivovat kuitenkin myös muunlaisia, yleisesti ”kieleen, kirjoittamiseen ja lukutaitoon” liittyviä selvityksiä. Tässä Kielikellon numerossa käsitellään kirjoittamista ja sen opetusta kahdessakin artikkelissa. Pirjo Hiidenmaa selvittää ylioppilastutkinnon äidinkielenkokeen historiaa, joka heijastaa lukion kirjoittamisen opetuksen tavoitteita ja niissä tapahtuneita muutoksia. Artikkelissa esitellään myös äidinkielen ylioppilaskokeen tuleva tekstitaidon koe ja pohditaan, mitä siihen valmistautuminen edellyttää kouluopetukselta. Käytännön vihjeitä kirjoittamisen opettajille taas tarjoaa Terhi Malmivaaran artikkeli: se vastaa kysymykseen, millaista palautetta antamalla opettaja voi auttaa oppilasta kehittymään kirjoittajana.

Kaikille niille, jotka etsivät vastauksia suomen kieltä koskeviin kysymyksiin, on myös ilo ilmoittaa kahden suuren hankkeen valmistumisesta tänä syksynä: Iso suomen kielioppi (Helsingin yliopiston ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteishanke) esitellään jo tässä lehdessä. Seuraavassa numerossa kerrotaan Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen kielen perussanakirjan ja CD-Perussanakirjan sähköisestä perillisestä, joka sekin ilmestyy tämän vuoden loppuun mennessä.
Riitta Eronen