Kynä käy ja sello soi
Kieli työssä 2/2018

Merja Ponkala, Anna-Maria Weckström

Kynä käy ja sello soi – kirjoittamisen merkitys muusikon työssä

Sibelius-Akatemiassa suunniteltiin työelämäkirjoittamisen kurssia syksyllä 2016. Sitä varten haastateltiin jo valmistuneita muusikoita. Millainen merkitys teksteillä ja kirjoittamisella on muusikoille, ja millaisia viestintätaitoja olisi työelämää varten hyvä opettaa?

Kirjoittamisen ja kirjallisen viestinnän merkitys työelämässä on kasvanut viime vuosina erityisesti sähköisen viestinnän helppouden myötä. Hyviä kirjoitustaitoja myös arvostetaan. Tapa, jolla ihminen viestii, luo kuvaa hänen älykkyydestään, ja kyky kirjoittaa sujuvaa ja virheetöntä tekstiä lisää ammatillista uskottavuutta. Niilläkin aloilla, joilla kirjoitus- ja viestintätaidot eivät ole näennäisesti merkittävässä roolissa, kirjallinen viestintä on tärkeä osa jokapäiväistä työelämää.

Esiintymispainotteiseen muusikon työnkuvaan harvoin kuuluu suurten tekstimäärien tuottaminen, mutta kirjoitustaidoilla saattaa kuitenkin olla suuri merkitys esimerkiksi rahoituksen saamisen tai julkisen näkyvyyden kannalta. Muusikon on myös tärkeää osata mainostaa itseään ja ammattitaitoaan, vaikka usein soittotaito puhuukin puolestaan.

Muusikon työ. Kuva: Merja Ponkala

Paradoksi: Kirjoittaminen on ja ei ole tärkeää

Syksyllä 2016 teimme haastattelututkimuksen, jossa tutkimme, mikä on tekstien ja kirjoittamisen merkitys Sibelius-Akatemiasta valmistuneiden muusikoiden työssä sekä millaisia kirjoittamistilanteita ja tekstilajeja he työssään kohtaavat.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan kaavailtiin uutta työelämäkirjoittamisen kurssia. Kurssin sisällön suunnittelua silmällä pitäen selvitimme, millaisia viestintätaitoja tällä kurssilla olisi työelämässä olevien muusikoiden mielestä hyvä opettaa. Haastattelimme yhtätoista muusikkoa.

Tutkimuksessa kiinnostavaksi seikaksi nousi paradoksi, joka koskee kirjoittamisen merkitystä muusikoiden työssä. Haastattelemamme orkesterimuusikot, freelancerit ja pedagogit pitivät kirjoittamista yleisesti ottaen epäolennaisena ja sen määrää vähäisenä omassa työssään. Tästä huolimatta he arvostivat hyviä kirjoitustaitoja ja jotkut jopa totesivat, että kirjoittamisella on merkittävä rooli uran etenemisen kannalta.

Kirjoittaminen on lisääntynyt

Muusikon työnkuva on hyvin monimuotoinen. Muusikko voi toimia päätyönsä lisäksi erilaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa kirjallisen viestinnän määrä ja merkitys vaihtelevat.

Kaikki haastattelemamme muusikot kirjoittivat sähköposteja, ja useat hoitivat työhön liittyviä arkisia käytännön asioita myös Whatsapp-viesteillä tai Facebookissa. Kirjoittamista lisäsivät erilaiset päätyön ohella tehdyt sivutyöt, projektit ja hankkeet.

Freelancerit kirjoittavat eniten.

Kiinteimmin kirjoitustehtävät liittyivät päätyöhön freelancereilla, kun taas orkesterimuusikon tarpeet kirjoittaa kumpusivat enimmäkseen vapaaehtoisista sivutöistä.

– – nykyisin sitä joutuu tekemään todella paljon: kommunikointi opiskelijoiden kanssa ja asioiden selventäminen ja selittäminen ja kaikkien opintojaksojen kuvaukset ja kaikki. Eli se on aika laaja paketti tällä hetkellä, mitä joutuu tekemään. Ja sähköisesti. (freelancer 1)

Haastatelluista muusikoista eniten kirjoittivat freelancerit, toiseksi eniten pedagogit ja vähiten orkesterimuusikot. Lähes kaikki muusikot totesivat kirjottamisen kuitenkin lisääntyneen heidän uransa aikana.

Työläät apurahahakemukset tuskastuttavat

Haastateltavat mainitsivat 35 erilaista tekstilajia, joita he työssään kirjoittavat. Kaikki muusikot nostivat esille apurahahakemuksen ja CV:n.

Apurahahakemusta pidettiin yleisesti tärkeimpänä tekstilajina – yksi haastateltava totesikin leikillisesti, että apuraha-anomuksen tekeminen on muusikon tärkein työ. Hakemuksen laatiminen koettiin kuitenkin vaikeaksi ja työlääksi: tekstin pitäisi olla napakkaa, eksaktia ja selkeää asiatekstiä mutta samaan aikaan myös vetävää ja houkuttelevaa. Hakemus saattaa jopa jäädä tekemättä, jos kynnys kirjoittaa on liian suuri.

Toisella tärkeällä tekstilajilla, CV:llä, tarkoitettiin toisaalta perinteistä työhakemuksen ansioluetteloa, toisaalta myös konserttiohjelmaan kirjoitettavaa esittelytekstiä. Muusikoiden mielestä ohjelmalehtisen muusikkokuvaus voisi olla nykyistä persoonallisempi: sen sijaan että siinä selostetaan opiskeluhistoriaa ja listataan saavutuksia, voitaisiin esimerkiksi kertoa omia ajatuksia siitä, mitä esitettävät teokset taiteilijalle merkitsevät.

Kirjoitustaidot ovat tärkeitä työn saannissa ja työssä etenemisessä

Työssään päivittäin kirjoittaville freelancereille keskeisiä tekstilajeja ovat sähköpostit, hanketekstit, mainokset, lehtiartikkelit ja tiedotteet. He pitivät CV:n ja työhakemuksen merkitystä suurempana kuin orkesterimuusikot ja pedagogit ja korostivat kirjoittamisen asemaa työssään.

Freelancereille oman osaamisen markkinointi on tärkeää, ja hyviä kirjoitustaitoja pidettiin jopa edellytyksenä työtehtävien saamiselle ja työssä menestymiselle. Eräs freelancer kertoi ajautuneensa nykyiseen työhönsä pitkälti sen ansiosta, että kirjoittaminen on hänelle vaivatonta.

Pedagogit kokivat työn monipuolistuneen viime vuosina. Heidän mukaansa kirjoitustöitä ovat lisänneet muun muassa oppilaitosten väliset hankkeet ja oppilaan taitojen sanallinen arviointi. Soiton- ja laulunopettajat kirjoittavat paljon tiedotteita; yhteyttä pidetään paitsi oppilaiden perheisiin myös esimerkiksi kuntiin ja seurakuntiin, muihin taideoppilaitoksiin sekä kouluihin ja päiväkoteihin.

– – jos haluu kulttuurivaikuttajana toimia, niin sitten on hyvä olla muutenkin hyvä kynä. (pedagogi 3)

Orkesterimuusikot puolestaan kertoivat, ettei kirjoittamisella ole heidän työssään kovin suurta merkitystä. Työpaikan saamisessa koesoitto on ratkaiseva, eikä kirjoittaminen oikeastaan kuulu orkesterimuusikon perustyöhön. Kuitenkin myös orkesterimuusikot laativat apurahahakemuksia, jotka mahdollistavat vaikkapa arvokkaan sellon tai tuuban hankkimisen.

Työelämäkirjoittamisen opetusta jo opintoihin

Kun kysyimme haastateltavien mielipiteitä kirjoittamisen opettamisesta Sibelius-Akatemiassa, joitakin vastaajia arvelutti ajatus kurssin pakollisuudesta ja siitä, että se veisi aikaa pääasialta eli musiikilta. Uuden kurssin suhteen keskeiseksi toivomukseksi nousi opetuksen työelämälähtöisyys: työelämätarpeet tulisi tuoda paremmin esille opiskeluaikana ja uuden kurssin sisältö pitäisi suunnitella niitä silmällä pitäen.

Haastellut kaipasivat ohjeita esimerkiksi apuraha-anomuksen ja CV:n laatimiseen. Niiden kirjoittamiseen olisi haastateltavien mukaan hyödyllistä perehtyä jo ennen työelämään astumista.

Kynäilijän taidoista on hyötyä ja myös iloa.

Näyttää siltä, että muusikon työssä voi menestyä hyvin, vaikka ei kokisi olevansa taitava kynäilijä. Haastatelluista monet kuitenkin arvostivat hyviä kirjoitustaitoja ja kertoivat tilanteista, joissa niistä oli ollut heille hyötyä. Vaikka päätyökseen soittaisikin orkesterissa tai opettaisi musiikkioppilaitoksessa, on silti mahdollista toteuttaa itseään työn ohessa monin eri tavoin.

No nääksä sen kirjoittamistaitojen merkityksen tässä työssä jotenkin työssä suoriutumisen tai työpaikan saamisen kannalta jotenki merkittäväksi?

Ei se, siis sanotaan näin, että siitä on hyötyä varmasti. Mutta jos ajatellaan ihan perustyötä, niin ei se oo mitenkään välttämätöntä. – – silloin, jos haluaa toimia alalla sillai vähän kunnianhimoisemmin, niin siihen nykyään kyllä se kirjoittaminenkin jossain muodossa aika kiinteästikin voi kuulua. (pedagogi 1)

Muusikot voivat kirjoittaa muun muassa teosesittelyjä, konsertti- ja levyarvioita sekä lehtiartikkeleita kehittämistään opetusmenetelmistä; he voivat myös järjestää konserttisarjoja ja sanoittaa lauluja. Tällaiset täysin oman kiinnostuksen pohjalta nousevat projektit rikastuttavat omaa muusikkoutta ja tuovat sisältöä elämään.

 

Kirjoitus liittyy Tampereen yliopistossa järjestettyyn työelämäviestinnän analyysiseminaariin. Suvi Honkasen vetämään työryhmään kuuluivat Camilla Jääskeläinen, Inka Kämäräinen, Maija Luoma, Marjo Pajunen, Merja Ponkala ja Anna-Maria Weckström.

Merja Ponkala

Kirjoittaja on musiikin maisteri ja suomen kielen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut työelämäviestintään.

Anna-Maria Weckström

Kirjoittaja on filosofian maisteri. Hän on erikoistunut työelämäviestintään ja kielikonsultointiin.