Pyrimme Kotimaisten kielten keskuksessa seuraamaan, millaisia uusia julkishallinnon nimiä Suomessa annetaan. Viime vuosina sosiaali- ja terveyspalveluiden nimien kirjo on entisestään laajentunut. ”Hyvinvointijuna” puksuttaa vääjäämättä, ja lyhenteiden käyttö sekä kaupalliset nimeämismallit ovat yleistyneet. Tämä heikentää nimien asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan nimiä uusille organisaatioille ja palveluille, olisi syytä ottaa huomioon erityisesti seuraavat Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon suositukset:
- Julkishallinnon nimien on oltava asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä, ja niiden on syytä erottua kaupallisista nimistä.
- Toimintojen uudelleenorganisointi ei välttämättä vaadi nimenmuutosta, eikä nimeen voi mahduttaa näkyviin kaikkia toimintoja.
- Julkisten palvelujen nimien tulisi olla yhdenmukaisia eri puolilla Suomea.
Jos jonkin sortin keskuksia
Valitettavasti edellä mainittuja suosituksia ei useinkaan ole huomioitu. Uusia sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavia keskuksia on perustettu hiljan ympäri maata. Esimerkiksi Sodankylässä avattiin vuoden 2020 alussa Hyvinvointikeskus Sopukka ja Helsingissä toimintansa ovat viime vuosina aloittaneet Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus sekä Vuosaaren perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskus.
Järvenpäässä avattiin vuonna 2017 Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jonka rinnalla käytetään kaupungin verkkosivuilla lyhennettä JUST. Porissa Pohjois-Porin sote-keskukseksi kutsuttu keskus sai nimikilpailun kautta viralliseksi nimekseen Sote-keskus Cotton. Pedersören kunnassa aloitti vuosi sitten toimintansa Ähtävän hyvinvointiasema.
Kuten esimerkit havainnollistavat, nimityyppien kirjo on suuri. Terveyspalveluja saa tuttujen terveyskeskusten ja terveysasemien lisäksi ainakin hyvinvointikeskuksista, hyvinvointiasemilta, terveys- ja hyvinvointikeskuksista, sosiaali- ja terveyskeskuksista ja sote-keskuksista. Lisäksi on perustettu peruspalvelukeskuksia.
Uusia keskuksia ei haluta nimetä terveyskeskuksiksi tai terveysasemiksi, koska niistä saa terveyspalvelujen lisäksi myös sosiaalihuollon palveluja, kuten perheneuvontaa ja päihdepalveluja. Tavoite on hyvä: on pyritty sellaiseen nimeen, joka kuvaa mahdollisimman hyvin kohdettaan. Käytännössä on kuitenkin päädytty ojasta allikkoon, kun keskuksia on eri puolilla maata alettu nimetä eri tavoin. Asiakkaan on usein mahdotonta päätellä nimen perusteella, millaisia palveluita keskuksesta saa.
Hyvinvointikeskus ei kerro sosiaalipalveluista
Abstrakti hyvinvointi on ollut elinvoiman ohella muodissa julkisella sektorilla jo useita vuosia. Suosion taustalla lienee ajatus siitä, että kun panostetaan ennalta ehkäisevästi ja laajasti asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, voidaan säästää sairaanhoidon kuluissa.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle hyvinvointi kaksi merkitystä: 1. vauraus, varakkuus, rikkaus ja 2. hyvä terveydentila; hyvä, harmoninen olo. Sanan terveys määritelmässä mainitaan elimistön normaalin toimintatilan lisäksi ’fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi’. Sanojen yleiskielisten merkitysten perusteella sosiaalipalveluiden voi siis katsoa edistävän terveyttä siinä missä hyvinvointiakin.
Hyvinvointia on käytetty uusissa nimissä ainakin kahdella tapaa. Joissakin nimissä hyvinvointi kattaa sekä fyysisen että sosiaalisen hyvinvoinnin, kun taas toisissa se mainitaan nimessä terveyden rinnalla. Jälkimmäisissä tapauksissa voidaan tulkita, että hyvinvoinnilla viitataan erityisesti sosiaalipalveluihin. Esimerkiksi Sodankylän Hyvinvointikeskus Sopukasta ja Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksesta saa molemmista sekä terveys- että sosiaalipalveluja.
Merkitykseltään laaja hyvinvointi on ymmärrettävyyden ja selkeyden kannalta ongelmallinen sana. Sillä viitataan eri yhteyksissä hyvin erilaisiin asioihin ja palveluihin. Hyvinvointikeskukset eivät läheskään aina ole sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia julkisia tahoja. Esimerkiksi Tuulosen hyvinvointikeskuksessa on kuntosali ja kauneushoitola, kun taas Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus Turussa järjestää eläkeläisille ryhmätoimintaa. Heinolan Hyvinvointikeskus Valolinna on puolestaan jotakin aivan muuta: yrittäjän ylläpitämä kokonaisuus, johon kuuluu niin hotelli- ja hoiva-asumista kuin tavallisia vuokra-asuntoja.
Epämääräinen hyvinvointikeskus ei kuvaa sanaa terveyskeskus paremmin, että keskuksesta saa sekä terveys- että sosiaalipalveluita. Päinvastoin: hyvinvointikeskus ei kerro asiakkaalle sitäkään, onko kyseessä julkinen vai yksityinen toimija.
Terveyskeskus ja terveysasema parhaita vaihtoehtoja
Kun nimen jälkiosana on sosiaali- ja terveyskeskus (esimerkiksi Espoonlahden sosiaali- ja terveyskeskus), nimi kertoo tarkasti, mistä keskuksessa on kyse. Pituutensa vuoksi se on kuitenkin hankala nimen osana. Sanapari sosiaali- ja terveys- korvautuu helposti lyhenteellä sote, mutta lyhenteen käyttö virallisessa nimessä ei ole hyvää virkakieltä. Lyhenne ei sellaisenaan kerro kohteestaan, vaan se on aina opeteltava erikseen.
Sana peruspalvelukeskus toimii keskusten nimissä paremmin kuin hyvinvointikeskus ja sosiaali- ja terveyskeskus. Vaikka peruspalvelut tarkoittavat laajasti kaikkia kansalaisille suunnattuja julkisia palveluja, sanalla on usein viitattu erityisesti perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuollon vähimmäispalveluihin. Tätä kohtuullisen kätevää sanaa on käytetty esimerkiksi nimissä Siikaisten peruspalvelukeskus ja Jämijärven peruspalvelukeskus.
Myös Sodankylään piti alun perin tulla peruspalvelukeskus. Vielä 3.10.2019 Lapin kansa uutisoi, että hyvinvointikeskus-sanasta luovuttiin, koska se on merkitykseltään abstrakti ja laaja eikä Kotimaisten kielten keskus suosittele sen käyttöä julkisten palvelujen nimissä. Sittemmin kunnanhallitus päätti vastoin asiantuntijoiden suosituksia, että nimeksi tulee Hyvinvointikeskus Sopukka.
Kaikkein toimivin jälkiosa keskusten nimissä olisi kuitenkin asiakkaille tuttu terveyskeskus. Sen rinnalla on käytetty sanaa terveysasema, jolla on tavallisesti viitattu terveyskeskuksen tiettyyn toimipaikkaan, jos niitä on useampia.
Tuttujen sanojen käyttökelpoisuus ja tarve tulee hyvin ilmi sähköisissä hakupalveluissa, joiden avulla voi etsiä erilaisia julkisia palveluja. Esimerkiksi Suomi.fi-sivuston palveluhaussa Kaakkurin hyvinvointikeskuksen perään on kirjoitettu sulkeisiin terveysasema. Vastaavanlaista käyttöä näkee myös Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän palveluhaussa, josta löytyvät muun muassa Honkajoen peruspalvelukeskus (terveysasema) ja Karvian peruspalvelukeskus (terveysasema). On siis ollut tarvetta selittää, mistä palvelussa todella on kyse. Sanat hyvinvointikeskus ja peruspalvelukeskus eivät ole sitä tarpeeksi ymmärrettävästi kertoneet.
Vältä kaupallisia nimeämismalleja
Sen lisäksi, että sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien keskusten nimien jälkiosana käytetään monenlaisia sanoja, on perinteisen nimityypin rinnalle tullut rakenteeltaan uudenlaisia nimiä. Ihannetapauksessa terveyskeskuksen nimi on kaksiosainen: alkuosana on sijaintipaikkakunnan nimi genetiivissä ja jälkiosana terveyskeskukseen viittaava sana, esimerkiksi Loviisan terveyskeskus tai Hyrynsalmen terveysasema. Tällainen nimi kertoo ytimekkäästi, mitä julkisia palveluita keskuksesta saa ja missä se sijaitsee. Joistakin nykynimistä sijainnin ilmaiseva osa kuitenkin puuttuu. Sen sijaan nimessä on muu yksilöivä osa, joka voi olla mikä tahansa sana.
Tällaisia rakenteeltaan uudenlaisia nimiä ovat esimerkiksi Sote-keskus Cotton, Hyvinvointikeskus Sopukka ja Hyvinvointikeskus Lapponia. Toisin kuin sijainnin ilmaiseva osa, muu yksilöivä osa ei välitä olennaista tietoa julkisesta palvelusta. Käytännössä käy lisäksi helposti niin, että myös sosiaali- ja terveyspalveluista kertova osa putoaa pois kielenkäytössä ja keskukseen aletaan viitata pelkällä yksilöivällä osalla (Lapponiassa, Sopukassa).
Toimiva nimi kertoo ytimekkäästi, mitä julkisia palveluita keskuksesta saa ja missä se sijaitsee.
Tällainen nimityyppi, jossa on sijainnin ilmaisevan osan sijaan jokin muu yksilöivä osa, sekoittuu kaupallisiin nimiin varsinkin silloin, jos nimen toisena osana käytetään yritysmaailmassa yleistä sanaa hyvinvointikeskus. Tällöin yritysten nimet ja julkisten terveyskeskusten nimet voivat olla rakenteeltaan täysin identtisiä: Hyvinvointikeskus Valolinna, Hyvinvointikeskus Sopukka. Rakenne on tavallinen esimerkiksi ravintoloiden nimissä (Ravintola Heinätori, Ravintola Pannu), ja se on levinnyt kaupallisten nimien mallin mukaan myös julkiseen nimistöön (Ammattioppilaitos Lappia).
Toisinaan uuden mallin mukaista nimeä käytetään julkishallinnossa, vaikka tavoitteena on ilmaista, missä palvelu sijaitsee. Esimerkiksi nimi Päiväkoti Eira ei sananmukaisesti kerro päiväkodin sijaitsevan Eirassa, vaan tarkoittaa, että päiväkodin nimi on Eira. Sen sijaan nimi Eiran päiväkoti olisi suomen kielen rakenteita noudattava, sijaintia ilmaiseva nimi.
Nimessä Sote-keskus Cotton on sote-lyhenteen ja nimen rakenteen lisäksi vielä kolmaskin ongelma: englanninkielinen nimenosa cotton ’puuvilla’. Vaikka nimellä on haettu historiallista jatkumoa − alueella on toiminut puuvillatehdas − ei sekakielinen nimi ole sopiva julkisen palvelun nimeksi. Perustuslain mukaan suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Selkeyttä päivystyspoliklinikoiden nimiin
Oulussa äkillisen hoidon tarpeessa oleva voi hakea apua Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksestä ja Kuopiossa vastaavasti Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksestä tai KYSin päivystyksestä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella päivystystä saa monen eri sairaalan päivystyspoliklinikoilta. Nämä verkkosivuilla käytetyt nimet ovat toimivia ja selkeitä.
Kaupallisuus näkyy kuitenkin myös päivystyspoliklinikoiden nimissä, vaikka kiireellistä hoitoa tarvitsevien tulisi löytää lähimmän päivystyksen yhteystiedot mahdollisimman nopeasti. Kuvaavien sairaaloiden päivystysten rinnalle on tullut nimiä, jotka ovat rakenteeltaan kaupallisten terveyskeskusten nimien kaltaisia. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan päivystyspoliklinikan nimi on Tays Ensiapu Acuta, ja Turun yliopistollisessa sairaalassa palvelee Tyks Akuutti.
Nimestä Tays Ensiapu Acuta on hyvin vaikea hahmottaa kolmen irralliselta vaikuttavan sanan suhdetta toisiinsa. Mihin tarvitaan tekokielistä Acutaa, kun ensiapu kertoo jo olennaisen? Tyks Akuutti ei puolestaan äkillistä merkitsevästä akuutti-adjektiivista huolimatta ilmaise yksiselitteisesti, että kyseessä on päivystyspoliklinikka, josta saa ensiapua. Vaikeaselkoisuutta lisää se, että sairaaloiden nimien lyhenteitä ei taivuteta normaaliin tapaan. Taysin ensiapu Acuta ja Tyksin Akuutti olisivatkin jo hieman selkeämpiä.
Älä unohda asiallisuutta kuntayhtymien lyhenteissä
Myös sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien kuntayhtymien nimiin ja nimien käyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Kirjoitin Kuntalehdessä huhtikuussa 2016, ettei sote-lyhenteen käyttö kuntayhtymän virallisessa nimessä ole suotavaa. Koska kuntayhtymien nimet ovat pitkiä, niistä on kuitenkin lähes poikkeuksetta tarve muodostaa lyhenteitä. Lyhenteiden käyttö on toki mahdollista, kunhan koko nimi tulee asiayhteydessä aina ensin mainittua.
Lyhenteen toimivuuden kannalta olennaista olisi, että se yhdistyisi ongelmitta koko nimeen. Toisinaan lyhenne on kuitenkin irrallinen tai sen sijaan käytetään niin kutsuttua oheisnimeä, jota ei ole johdettu kuntayhtymän virallisesta nimestä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä käyttää näkyvästi nimeä Siun sote. Sinä-pronominin genetiivimuoto siun ei perinteisesti kuulu kaikkien kuntayhtymän kuntien puhekieleen, joten osa asiakkaista todennäköisesti vierastaa murteellista nimeä.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä käyttää puolestaan lyhennettä Soite, jota se perustelee näin:
Soite-nimi tulee kansansävelmästä ja viestittää maakunnan musikaalisuudesta, mutta siitä on erotettavissa myös lyhenne ”sote”, eli sosiaali- ja terveydenhuolto. Kirjain i nimen keskellä viestittää kuntayhtymän ajatusta ”ihminen keskiössä”.
Soite ei kuitenkaan yhdisty kuntayhtymän nimeen eikä musikaalisuudella ole mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa. Kun käytetään näkyvästi pelkkää lyhennettä tai oheisnimeä, asiakas ei välttämättä muista lainkaan virallista nimeä eikä osaa hahmottaa, mikä taho palvelua tarjoaa.
Kuntayhtymää ei myöskään tulisi nimetä niin, että se sekoittuu palveluita tarjoavaan keskukseen. Esimerkiksi Peruspalvelukeskus Oiva Lahdessa ei olekaan konkreettinen terveyskeskus, vaan sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävä kuntayhtymä. Nimi on harhaanjohtava, koska se ohjaa tulkitsemaan nimen tarkoitteen väärin.
Muista tuttujen sanojen hyödyt
Oulussa terveyskeskukset muuttuivat kuudeksi hyvinvointikeskukseksi jo useita vuosia sitten. Aiheesta kirjoitettiin vuonna 2013 Mediuutisissa. Kirjoituksessa Oulun terveysjohtaja toteaa, että ”ainahan löytyy nimistä naljailijoita, mutta itse ideologiaa ei ole juuri moitittu”.
Julkishallinnon nimien kritisointia ei kuitenkaan ole syytä vähätellä, vaan siihen tulisi aina suhtautua vakavasti ja tarvittaessa myös reagoida. Alussa esittämääni kolmen suosituksen listaan voisi lisätä vielä yhden: Käytä tuttuja ja pysyviä nimiä ja sanoja, koska se lisää ymmärrettävyyttä. Ymmärrettävyys tukee sekä oikeiden palvelujen löytymistä että niiden pariin hakeutumista.
Artikkelista on julkaistu lyhyempi versio Hyvää virkakieltä -palstalla (28.4.2020) Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla.
Lähteet ja lisälukemista
Etelä-Suomen Sanomat 18.11.2019: Juha Kukkonen innostui Heinolan jättisairaalasta ja tunnisti Tapanilakodin vahvuudet. https://www.ess.fi/paikalliset/161499(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (vain lukijoille)
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä: Soiten tarina. Luettu 20.8.2020. https://www.soite.fi/soiten_tarina(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Mediuutiset 5.2.2013: Oulun terveysasemat muuttuvat hyvinvointikeskuksiksi. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/oulun-terveysasemat-muuttuvat-hyvinvointikeskuksiksi/b0ce389f-87e7-35f4-bce9-7522d2e9e2f2(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Onkamo, Ulla 2016: Kotus: "Sote" ei sovi viranomaisen viralliseen nimeen. – Kuntalehti 8.4.2016. https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/kotus-sote-sovi-viranomaisen-viralliseen-nimeen/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Onkamo, Ulla 2016: Hyvinvointikeskuksen vastaanotossa. Hyvää virkakieltä 1.12.2016. https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/hyvaa_virkakielta/hyvaa_virkakielta_2016/hyvinvointikeskuksen_vastaanotossa.22361.news(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Onkamo, Ulla 2018: Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi organisaatio tarvitsee selkeitä nimiä. Hyvää virkakieltä 5.4.2018. https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/hyvaa_virkakielta/hyvaa_virkakielta_2018/sosiaali-_ja_terveydenhuollon_uusi_organisaatio_tarvitsee_selkeita_nimia.27557.news?26934_o=3(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)