Kysymys
Miten sana akateeminen määritellään? Onko esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö akateeminen ja hänen tutkintonsa akateeminen loppututkinto? Entä mitä akateemikko tarkoittaa suomen kielessä?
Vastaus
Sanat akateeminen ja akateemikko tarkoittavat kahta eri asiaa. Edellisellä viitataan yleisesti yliopistoihin ja niissä suoritettuihin tutkintoihin sekä henkilön yliopistotaustaan. Jälkimmäinen on harvoille myönnetty tieteen ja taiteen arvonimi.
Akateeminen
Kun puhutaan yleisesti akateemisen tutkinnon suorittaneista, sopiva sana on akateeminen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivin akateeminen merkitys on ’korkeakoulun, yliopiston, yliopistollinen’. Ilmaus akateeminen loppututkinto tarkoittaa yleensä yliopistokoulutettujen loppututkintoa.
Joissain yhteyksissä akateeminen-sana on saanut myös uudenlaisia käyttötapoja. Käytössä on esimerkiksi ilmaus akateemiset tekstitaidot (vrt. englannin academic literacies), jolla on viitattu paitsi yliopistojen myös ammattikorkeakoulujen kirjoittamiskursseihin. Kursseilla opiskelijat saavat valmiuksia erityyppisten lopputöiden ja opinnäytteiden kirjoittamiseen.
Kasvatuksen ja opetuksen alalla on puolestaan puhuttu lasten ja nuorten akateemisista (perus)taidoista. Sanaparilla on tarkoitettu lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitoja sekä niihin perustuvia taitoja. Ajattelutavan mukaisesti jo päiväkoti-ikäisillä voi olla varhaista ymmärrystä akateemisista perustaidoista.
On kysytty, ovatko ammattikorkeakouluissa suoritetut ylemmät tutkinnot akateemisia tutkintoja ja onko tällaisen tutkinnon suorittaneella akateeminen koulutus. Akateeminen-sanan nykyinen merkitys perustuu järjestelmään, joka on muuttunut ja muuttumassa. Siksi kysymykseen ei voi vastata vain kielen perusteella. Se, miten alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat koulutus- ja tutkintojärjestelmässä ja mikä niiden status on eri yhteyksissä, on muu kuin kielikysymys. Nähtäväksi jää, muuttavatko esimerkiksi korkeakoulujen yhteenliittymät akateeminen-käsitteen alaa ja kielenkäyttöä jossain vaiheessa.
Toistaiseksi ei siis voi sanoa varauksetta, että ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittanut henkilö olisi ilman muuta akateeminen. Jos akateeminen koulutus on esimerkiksi jonkin järjestön tai liiton jäsenyyskriteeri, olisi parempi ilmaista selvästi, millaiset koulutukset katsotaan jäsenyyteen oikeuttaviksi.
Akateemikko
Akateemikko on Suomessa valtiollinen tieteen ja taiteen korkein arvonimi, joka on myönnetty kautta aikojen vain muutamille kymmenille henkilöille. Ennen 1970-lukua Suomessa on ollut myös akateemikon virkoja, niitäkin rajallinen määrä kerrallaan.
Akateemikon arvonimen myöntää tasavallan presidentti. Nimitystä ei siis pitäisi käyttää kenestä tahansa akateemisen tutkinnon suorittaneesta.
Mistä sekaannukset johtuvat?
Usein ajatellaan, että syypää sekaannukseen olisi englannin sanoissa academic ja academician ja ehkä myös ruotsin sanoissa akademisk ja akademiker, joiden vaikutus on ulottunut suomeenkin. Ruotsin akademiker-sanaa käytetään ennen kaikkea akateemisen loppututkinnon suorittaneesta henkilöstä tai tällaisen tutkinnon opiskelijasta. Toisaalta sillä voidaan viitata esim. Ruotsin akatemian jäseniin, ja suomenruotsissa se voi tarkoittaa myös arvonimeä (kuten suomen akateemikko). Myös englannin academic ja academician ovat monimerkityksisiä ja ‑käyttöisiä, ja englanti on vaikuttanut paljon suomen kieleen viime vuosikymmeninä.
Suomen kielen akateemikko-sanan kilpailevat merkitykset ovat kuitenkin jo vanhaa perua. Akateemikko-sanan eri merkitykset palautuvat viime kädessä kreikan kieleen. Sieltä ne ovat kulkeutuneet latinan välityksellä jo kauan sitten ranskaan, venäjään, saksaan, ruotsiin, suomeen ja moniin muihinkin kieliin.
Akateemikko-sanan aiemmat merkitykset käyvät ilmi 1900-luvun alkupuoliskon kielenkäyttöä kuvaavasta Nykysuomen sanakirjasta. Sanakirjan mukaan akateemikon yksi merkitys on ’korkeakoulun opettaja tai oppilas; korkeakoulussa opiskellut henkilö’. Tällaiset merkitykset ovat sittemmin painuneet taka-alalle muutamaksi vuosikymmeneksi, mutta nousseet jälleen pintaan, mahdollisesti juuri englannin ja ruotsin vaikutuksesta.
Toisaalta nykykielessä on joukko vakiintuneita -ikko-loppuisia ammattinimikkeitä tai muita luonnehdintoja, jotka voivat toimia mallina akateemikko-sanan merkityksen laajentumiselle. Näitä ovat mm. atleetikko ’atleettinen ihminen’, poliitikko ’politiikan harjoittaja, varsinkin puoluepolitiikassa aktiivinen henkilö’ ja teoreetikko ’jonkin alan teorian tuntija, kehittäjä; tutkija, opettaja’.
Muiden samanlaisten johdosten malli voi siis vaikuttaa siihen, että 2020-luvulla akateemikko kuulostaa joidenkin kielenkäyttäjien korvissa samantyyppiseltä luonnehdinnalta kuin vaikkapa atleetikko tai teoreetikko. Silloin sen merkitys olisi jotain sellaista kuin ’akateeminen henkilö, akateemisten asioiden tuntija; akateemisen työn harjoittaja’.
Nykysuositus
Suomen nyky-yleiskielen suositus on, että täsmällisessä ja yleisesti ymmärrettävässä kielenkäytössä sanaa akateemikko käytettäisiin vain arvonimen merkityksessä.
Muunlaisiin yhteyksiin sopivat esimerkiksi ilmaukset yliopistotutkinnon suorittanut ja yliopisto-opiskelija. Henkilö voi myös työskennellä akateemisella alalla, ja tilanteen mukaan taustaa voidaan luonnehtia käyttämällä tarkempaa ammattinimikettä tai muuta titteliä, esim. sellaisia kuin professori, yliopistonlehtori, yliopisto-opettaja, akatemiaprofessori, akatemiatutkija, tutkijatohtori; dosentti; tohtori, maisteri.
Henkilö voi olla myös tunnettu tieteentekijä, ansioitunut tutkija tai alan arvostettu asiantuntija.
Tutustu Kielitoimiston sanakirjan artikkeleihin:
akateemikko(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
akateeminen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lue lisää ilmauksesta akateemiset taidot:
