Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat sitä suppea-alueista pohjalaista murrekantaa, jossa alkuperäinen sananloppuinen -eh tai -ek on korvautunut -et:llä tai -es:llä. Paikallisen väestön kielenkäytölle tämä nimityyppi ei ole tuottanut taivuttamisvaikeuksia eikä erehdyksiä, mutta kylläkin jonkin verran yleiskielelle, jonka systeemiin ei lainkaan kuulu et-loppuisia yksiköllisiä nimisanoja. Suomen yleiskielessä nämä sanat ovat perusmuodossaan e-loppuisia: lähde : lähteen : lähdettä, räme : rämeen : rämettä.
Suomalaisia et-loppuisia erisnimiä taivutetaan suomen kielen vanhaan tapaan: Lähdet : Lähteen: Lähdettä, ei vieraskielisten nimien tapaan ”Lähdetin”, ”Lähdetiä”, ”Rämetin”, ”Rinnetille”. Jos yleiskielen kannalta poikkeuksellinen perusmuoto (Kortet, Vuollet) ei tule käyttöyhteydessä esiin ja asian luonteen takia, esim. oikeustoimissa, on syytä torjua epäselvyyden vaara, on tapana panna taivutetun nimimuodon jälkeen sulkeihin nimen perusmuoto. Esim. ”– – josta tämä todistuksena annetaan N.N. Kosteelle (Kostet).” ”N.N. Kosteen (Kostet) puolesta asiaa – –.”
Näistä erityishuomiota taivutuksessaan vaativista sukunimistä olkoot esimerkkeinä taivutusmuotoineen seuraavat:
Alaperet : Alapereen
Ammunet : Ammuneen
Halmet : Halmeen
Hämet : Hämeen
Johdet : Johteen
Kaarret : Kaarteen
Kaaret: Kaareen
Kinaret : Kinareen
Kokkaret : Kokkareen
Koret : Koreen
Kortet : Kortteen
Kostet : Kosteen
Lannet : Lanteen
Louet : Loukeen
Lähdet : Lähteen
Polet : Poleen
Pyörret : Pyörteen
Rinnet : Rinteen
Rämet : Rämeen
Viirret : Viirteen
Vuollet : Vuolteen
Väliahdet : Väliahteen
Vieraat -et-loppuiset erisnimet taivutetaan yleisten vieraiden nimien taivutusohjeiden mukaisesti. Jos nimi ääntöasussaankin on konsonanttiin loppuva, taivutuksessa käytetään apuna sidevokaalia i. Esimerkiksi norjalainen nimi Gröset taipuu Grösetin : Grösetiä, englantilainen Mallet: Malletin : Mallettia, albanialainen Mehmet : Mehmetin : Mehmetiä. Jos vieras - et-nimi ääntyy vokaaliloppuisena kuten esimerkiksi ranskan Meillet (me’je, painollisen tavun edellä on merkki ’) tai Perret (pe’re), taivutuspäätteiden merkinnässä käytetään apuna heittomerkkiä: Meillet’n (me’jen) : Meillet’tä (me’jetä), Perret’n (pe’ren) : Perret’lle (pe’relle).