Koska ja sillä
Perusasiaa 4/2010

Riitta Korhonen

Koska ja sillä

Sana” koska” hämmentää joskus, koska sillä on kaksi erilaista tehtävää. Se on syytä tai perustelua ilmaiseva alistuskonjunktio, mutta se on myös kysymyssana, jonka merkitys on ’milloin’. Läheinen merkitysvastine koska-konjunktiolle on sillä.

Koska on kaksikasvoinen, kuten lauseessa tiedän, koska huijaat. Tavallisimmin sitä käytetään syytä tai perustelua ilmaisevana alistuskonjunktiona:

Titanic upposi, koska ruorimies ohjasi väärään suuntaan.

Olen tyytyväinen matkaani ja myös ilmoihin. Yhtään kunnon vesisadetta ei päiväsaikaan kohdalle osunut. – – Kahtena yönä oli satanut, koska parvekkeella oli vettä (’tämän päättelen sen perusteella, että parvekkeella oli vettä’).

Sanalla koska on myös merkitys ’milloin’; tämä käyttö on alkuaan länsimurteinen:

Koska luonnonvarat loppuvat?
Koska
suomalaiset ovat muuttaneet Suomeen?
Tilauksen voi lopettaa koskatahansa maksutta.

Toisinaan tämä ’milloin’-merkitys voi aiheuttaa hämmennystä. Jos tässä merkityksessä käytetty koska aloittaa alisteisen (epäsuoran) kysymyslauseen, saattaakin lukija tai kuulija joutua tulkitsemaan ilmauksen kahdesti. Tavallisemman käyttönsä mukaanhan koska hahmottuu yleensä ensin syytä tai perustelua ilmaisevaksi. Jos tämä tulkinta ei sovi, ilmaus täytyy hahmottaa uudella tavalla:

Hyvin pian täytyy tehdä lopullinen ratkaisu, koska paikka avataan yleisölle. Vrt. yksiselitteinen: lopullinen ratkaisu, milloin.

Lisäksi tämä on itsenäistä työtä. Kukaan ei tule sanomaan, koska minun on työskenneltävä. Riittää, kun työ tulee tehdyksi. Vrt. yksiselitteinen: ei tule sanomaan, milloin.

Vaikka koska on tällaisessa käytössä yleiskielenkin mukainen, kannattaa yksiselitteistä tulkintaa vaativissa yhteyksissä kuitenkin valita ehdottomasti yksiselitteinen ilmaus.

Vanhimmassa kirjakielessä koska ilmaisi pääosin aikaa. Syytä ja perustelua ilmaiseva käyttö yleistyi kirjakielessä 1800-luvulla. Murteissa taas koska on ollut perusteleva konjunktio, joissakin läntisissä murteissa lisäksi aikasuhdetta ilmaiseva kysymyssana tai konjunktio: Harvakseen se oli [ennen aikaan] koska valkeev vahinko tuli (Hattula) ’milloin, kun’. (Herlin 1997; Häkkinen 1994.)

Koska vai sillä?

Silloin tällöin kirjoittajaa saattaa mietityttää, kumpi sopisi paremmin perustelevaksi konjunktioksi, koska vai sillä. Toinen yleinen kysymys kuuluu, onko sillä rinnastus- vai alistuskonjunktio. Vastataan ensin ensimmäiseen eli helpompaan kysymykseen.

Koska-konjunktion vaihdokkina voi tietyissä yhteyksissä käyttää konjunktiota sillä. Koska on alisteisen lauseen konjunktio, ja itse koska-lause voi olla joko päälauseen jäljessä tai edellä (jäljessä tavallisempi). Sillä-lause taas on aina lauseliitoksen jälkimmäisenä jäsenenä.

Nykyään vertaisverkot ja Spotify ovat suosittuja, koska ne ovat helppoja käyttää.
Vrt. – – sillä ne ovat helppoja käyttää.

Koskaasunnot ovatensiasuntoja, niissä on nopea kierto.

Ensimmäinen opintojakso otti voimille, sillä koulu kesti kahdeksasta puoli neljään. Vrt. – – koska koulu kesti kahdeksasta puoli neljään.

Alisteisia koska-lauseita voi rinnastaa keskenään; sillä ei näihin yhteyksiin sovi:

Asiantuntijat arvostavat suolankukkaa suuresti, koska sen hienostunut maku on vertaansa vailla, koska sillä on jäljittelemätön orvokintuoksu ja koska se sisältää runsaasti magnesiumia, kalsiumia ja muita hivenaineita.

Koska-lause esiintyy usein myös ilmauksissa, joissa päälauseen kielto koskeekin koska-lauseen perustelua, ei päälauseen asiaintilaa. Sillä ei sovi myöskään tällaisiin:

En poistu, koska olen onneton, vaankoska olen onnellinen. (’Poistun; syynä ei ole se, että olen onneton, vaan se että olen onnellinen.’)
Vrt. En poistu, sillä olen onneton. (’Jään, syynä on se että olen onneton.’)

Koska-lauseen alisteisuus näkyy siinäkin, että se voi sisältyä laajempaan kysymyslauseeseen; sen sijaan sillä-lause ei voi:

Tietokoneen ostaja painiskelee vaikean yhtälön kanssa. Hankkisiko koneen heti vai siirtäisikö ostosta muutamalla kuukaudella, koska hinnat ovat laskussa.

Koska-lause toimii myös vastauksena syytä tai perustelua peräävään kysymykseen, sillä-lause ei:

Miksi yrityselämä suosii vierasperäisiä nimiä? Koska se on nyt muotia.

Onko sillä rinnastuskonjunktio?

Edellä on vertailtu koska- ja sillä-konjunktioiden käyttöä. On ilmeistä, että koska on alistuskonjunktio ja sillä eroaa tästä käytöstä selvästi. Sillä ei siis ole alistuskonjunktio. Onko se sitten rinnastuskonjunktio? Edellä esitettyjen piirteiden ansiosta vastaus on myönteinen, vaikka sillä ei olekaan tyypillinen rinnastuskonjunktio. Tyypilliset rinnastuskonjunktiot, kuten ja ja tai, voivat nimittäin esiintyä paitsi lauseiden myös sanojen tai sananosien rinnastuksissa:

yö ja päivä, pieni mutta pippurinen, etu- tai takaosa

Perustelun sisältävä sillä-jakso on virkkeessä yleensä rakenteeltaan kokonaisen lauseen mittainen:

Ohjaukseen kului paljon aikaa, sillä opiskelijat eivät olleet kovin itse ohjautuvia.

Lapsetkin ilahtuivat tästä uutisesta, sillä he olivat lopen kyllästyneitä siihen, että kylässä ei juuri muusta puhuttukaan kuin heidän ongelmistaan.

Painavan merkityksensä ja siitä aiheutuvan käyttönsä takia sillä siis eroaa muista rinnastuskonjunktioista. Sitä voi kuitenkin pitää enemmän rinnastus- kuin alistuskonjunktiona. Pilkutuksenkin näkökulmasta se käyttäytyy muiden rinnastuskonjunktioiden tapaan: kun yhdistetyt lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia lauseita, ne erotetaan toisistaan pilkulla. Sillä-lause on nimittäin aina (yleensä) rakenteeltaan kokonainen lause (vrt. esim. vajaata ja-lausetta: Hän istahti tuoliin ja nukahti heti, [mutta ei yleensä] ?Hän istahti tuoliin sillä oli väsynyt).

Kirjallisuutta

Herlin, Ilona 1997: Suomen kielen koska-konjunktion merkitys ja merkityksenkehitys. Suomi 183. SKS, Helsinki.
Häkkinen, Kaisa 1994: Agricolasta nykykieleen: suomen kirjakielen historia. WSOY, Helsinki.
Iso suomen kielioppi. A. Hakulinen ym. SKS, Helsinki 2004. Saatavissa myös verkossa osoitteessa: http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php.

Lause-esimerkit ovat peräisin sanomalehdistä tai erilaisista internetin asiateksteistä.

Riitta Korhonen