Latinan sana corona tarkoittaa alun perin kukkaköynnöstä ja seppeltä. Latinasta sana on levinnyt useisiin kieliin, ja siitä on tullut hyvin monikäyttöinen.
Jo latinassa, ennen muihin kieliin kulkeutumistaan, corona on alkanut merkitä myös hallitsijan tai muun arvovaltaisen henkilön päänkoristetta, kruunua. Sanan mukana tämä merkitys on lainautunut muihin kieliin; latinasta lainattuja ovat esim. saksan Krone, ruotsin krona (ja siitä suomen kruunu), englannin crown ja venäjän koróna.
Vallan symboli
Kruunu on ollut hallitsijan tunnusmerkki. Tästä sanan kruunu merkitys on vähitellen laajentunut, ja se on alkanut tarkoittaa myös valtiota ja valtiovaltaa. Koska kruunu oli vallan symboli, se ilmestyi kolikkoihin, minkä jälkeen se antoi nimen myös itse kolikolle ja sittemmin usean maan rahayksikölle (viron kroon, ruotsin krona, norjan ja tanskan krone, islannin króna, tšekin koruna). Niinpä myös kolikon vaakuna- tai kuvapuoli on suomeksi kruuna.
Vallan symbolia käytti myös mittaus- ja punnitusvälineiden tarkastaja, vakaaja, joka teki punnukseen hyväksymismerkkinsä kruununmuotoisella leimasimella. Merkki on ollut tae mittaustuloksen luotettavuudesta.
Kruunu tieteessä
Kruunu-sana on otettu käyttöön kuvallisessa merkityksessä myös eri tieteenaloilla. Mainitsemme vain joitakin esimerkkejä. Auringon kaasukehä on korona, sydäntä ympäröivän valtimon tieteellinen nimi on arteria coronaria, ja pallomaiset koronaviruksetkin saivat nimensä kruunua muistuttavan rakenteensa takia.
Myös kasvikunnasta löytyy kruunuja. Keisarinpikarililjaa kutsutaan usein keisarinkruunuksi kuten useissa muissakin kielissä (esim. saksan Kaiserkrone, ruotsin kejsarkrona). Nimityksen lähtökohta on latinassa, sillä kasvin vanhempi tieteellinen nimi on ollut Corona imperialis; nimen jälkiosa tarkoittaa keisarillista. Nimitys viittaa toisaalta kasvin näyttävään kukintoon, toisaalta siihen, että keisarinkruunuja kasvatettiin ensinnä Wienin keisarillisen hovin puutarhassa, jonne kasvi tuotiin 1570-luvulla silloisesta Konstantinopolista.
Tieteentekijöiden uraan liittyy usein väitöstilaisuus ja sitä seuraava juhla, karonkka. Sana karonkka on liittynyt aikaisemmin kortinpeluuseen: se on tarkoittanut erilaisia voittavia korttiyhdistelmiä. Esimerkiksi skruuvissa tällainen yhdistelmä on saman maan ässä, kuningas ja rouva. Tässä merkityksessä sana on lainattu suomeen (ehkä ruotsin välityksellä) venäjästä, jossa korónka on johdos kruunua tarkoittavasta sanasta koróna. Voittavaan korttisarjaan kuuluu näin ”kruunupäitä”.
Karonkan nykymerkitys alkoi kehittyä suomessa runsaat sata vuotta sitten. 1900-luvun alkupuolella Helsingin slangissa karonkalla tarkoitettiin yleisemmin juhlia ja kekkereitä. Sittemmin sanan tyyliarvo nousi, ja se siirtyi arvokkaan akateemisen juhlan nimitykseksi. Voineehan karonkkaa pitää eräänlaisina kruunajaisina.
Korona on pelikin
Vielä sananen monelle ehkä aikaisemmin tutuimmasta koronasta ajalta ennen nykyistä pandemiaa eli lautapelistä nimeltä korona. Se on saanut nimensä virosta, jossa peli tunnetaan koroonana. Virossa ja Latviassa (jossa nimi on novuss) peli on hyvin suosittu, ja näissä maissa järjestetään erilaisia turnauksia.
Baltiaan peli on tullut merimiesten välityksellä. Keinuvissa laivoissa korona saattoi hyvin korvata biljardin. Todennäköisesti viron koroona kuuluu myös latinan corona-sanan perillisiin, mutta nimen syntyyn on saattanut vaikuttaa sekin, että pelin esikuvana pidetty Intiassa pelattava lautapeli on nimeltään carrom.
Lähteet
Marzell, Heinrich 1972: Wörterbuch der deutschen Pflanzennamen 2. Leipzig: WS Bookwell.
Paunonen, Heikki 2016: Sloboa Stadissa. Stadin slangin etymologiaa. Jyväskylä: Docendo.
Vikipeedia: Koroona. https://et.wikipedia.org/wiki/Koroona(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (6.5.2020).
Wikipedia: Korona (peli). https://fi.wikipedia.org/wiki/Korona_(peli)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (6.5.2020).