Kysymys

Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin korinttolaisille?

Vastaus

Syypää kahteen rinnakkain esiintyvään kirjoitusmuotoon löytyy vanhan (1933/38) ja uuden kirkkoraamatun (1992) käännöseroista. Yksi tavoite uutta käännöstä tehtäessä oli nykyaikaistaa Raamatun kieli. Käännöstyön periaatteena oli myös muuttaa Raamatun henkilön- ja paikannimet lähemmäs alkukielistä kirjoitusasua, tosin vain, jos nimi ei ollut jo vakiintunut suomen kieleen niin sanottuna sovinnaisnimenä (kuten Paavali, Jeesus).

Vanha kirkkoraamattu käytti kirjoitusasua Korintto, josta on johdettu sanat korinttolainen ja korinttolaiskirje. Uutta raamatunkäännöstä tehtäessä otettiin kuitenkin huomioon nimistönhuollon suositus, jonka mukaan kreikkalaisen kaupungin nimi Korinthos kirjoitetaan suomeksi Korintti. Suosituksen perustana on, että i:llinen sovinnaisnimi oli jo ehtinyt vakiintua kieleen. Kun uuteen käännökseen otettiin kielenhuollon suosittelema muoto Korintti, vanha ja uusi kirjoitusmuoto alkoivat esiintyä rinnan; vanhan kirkkoraamatun lukeneet käyttivät vanhasta tottumuksesta muotoa Korintto, kun taas uuden kirkkoraamatun lukeneet omaksuivat todennäköisemmin i:llisen muodon.

Vuodesta 1992 on kielen kehityksen näkökulmasta vielä varsin vähän aikaa, joten ei ole yllättävää, että molemmat muodot ovat yhä käytössä – joskin Korintti ja korinttilainen ovat nykyisin käytetympiä kuin niiden o:lliset vastineet. Sen sijaan Korinttilaiskirje ei ole mukautunut kieleemme samaan tapaan, vaan Korinttolaiskirje on Googlen hakuhistorian perusteella selvästi yleisempi. Molemmat muodot löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta, mutta o:llisen muodon kerrotaan olevan vanhentunut.

Korinttilaiskirjeen oikeinkirjoitusta koskettaa myös ison ja pienen alkukirjaimen käyttö eli se, pitäisikö kirjoittaa Korinttilaiskirje vai korinttilaiskirje. Molempaa kirjainkokoa näkee käytettävän, mutta yleensä Raamatun kirjojen nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella (Roomalaiskirje, Ilmestyskirja, Valitusvirret). Joissakin tilanteissa pieni alkukirjain voi kuitenkin olla perusteltu, sillä esimerkiksi monikollinen korinttilaiskirjeet viittaa sekä ensimmäiseen että toiseen kirjeeseen korinttilaisille.