null Kooperatiivinen ja anti-inflammatorinen

Kysyttyä 4/2023

Kooperatiivinen ja anti-inflammatorinen

Kysymys

Kirjoitetaanko ”kooperatiivinen” vai ”ko-operatiivinen”, eli käytetäänkö osien välissä yhdysmerkkiä vai ei?

Vastaus

Sana kooperatiivinen (’yhteistoiminnallinen’, ’osuustoiminnallinen’; ’yhteistyöhaluinen, ‑kykyinen’) koostuu sanasta operatiivinen ja etuliitteestä ko- (lat. con- ’yhdessä, kanssa’). Sana kirjoitetaan ilman yhdysmerkkiä, mutta yleensä se äännetään kaksiosaisena [ko-operatiivinen].

Sama ko-etuliite on myös muun muassa vierassanoissa koordinoida ja koordinaatti, jotka – toisin kuin kooperatiivinen – äännetään nykyisin yksiosaisina: [koor-] (eräissä vanhemmissa oppaissa mainitaan mahdollisena ääntöasuna myös kaksiosainen [ko-o-]).

Jos sana kooperatiivinen on tarpeen jakaa eri riveille sanan alusta, se jaetaan osiin ko + operatiivinen, ei siis ”koo-peratiivinen”. Sen sijaan koordinoida ja sen johdannaiset (koordinaatio, koordinaatti ym.) käyttäytyvät tässäkin tapauksessa toisin; niissä ensimmäiseksi tavuksi voidaan hahmottaa koor- (koor-dinoida).

Sellaisissa sanoissa kuin pre-eksistenssi, pre-eklampsia, anti-inflammatorinen ja anti-intellektualismi on latinaan ja kreikkaan pohjautuvat etuliitteet pre- (’edellä, ennen’) ja anti- (’vastakkainen, vasta-’). Näissä sanoissa etuliite yhdistetään jälkiosaan yhdysmerkillä, koska alkuosa loppuu samaan vokaaliin, jolla loppuosa alkaa.

Sana kooperatiivinen on kuitenkin rakenteeltaan samanlainen kuin mainitut pre- ja anti-alkuiset sanat. Miksi siinä siis ei ole yhdysmerkkiä?

Nykyisten oikeinkirjoituksen periaatteiden pohjalta kahtalaisia kirjoitusasuja ei voi perustella. Ko-alkuiset vierassanat on kirjoitettu eri tavoin kuin esimerkiksi pre-alkuiset jo 1800-luvulta lähtien. Ko-alkuiset sanat kirjoitettiin pitkään heittomerkillisinä, esimerkiksi ko’ordinaatio, ko’operatiivinen, kun taas pre-alkuisissa oli yhdysmerkki, esimerkiksi pre-eksistenssi. Vielä vuonna 1945 ilmestyneessä Martti Airilan Vierasperäiset sanat ‑teoksessa on kirjoitusasuina ko’ordinoida ja ko’operatiivinen. Sen jälkeen alkoi vakiintua nykyinen kirjoitusasu, jota käytetään jo muun muassa 1960-luvun tietosanakirjoissa (kuten Otavan iso tietosanakirja) sekä Nykysuomen sanakirjassa.

Vaikka yhdysmerkitön asu kooperatiivinen on siis yleiskielessä hyvin vakiintunut, näkyy sen rinnalla jonkin verran käytettävän joissain erikoiskielissä myös yhdysmerkillistä asua ko-operatiivinen (’yhteistyökykyinen’, ’yhteistyössä toimiva’ tms.). Esimerkkejä tästä kirjoitusasusta löytyy verkkohaulla ainakin kemian ja lääketieteen alan teksteistä. Lisäksi käytössä näyttävät olevan myös verbit ko-operoida (’toimia yhteistyössä’) ja substantiivi ko-operaatio (’yhteistyö, yhteistyökyky’).

Huonokuntoisen punaisen talon piha kasvaa pitkää heinää. Mies työntää kottikärryillä tiiliskiviä, toinen henkilö auttaa vetämällä. Nainen maalaa talon ikkunanpuitteita valkoisiksi.

Museolaisten talkoot tulevassa saaristomuseo Pentalassa vuonna 2005.

Kuva: Tommi Heinonen. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.

Esimerkkeinä mainittujen sanojen selitykset:

pre-eksistenssi ennalta oleminen, varsinkin sielun olemassaolo ennen syntymää
pre-eklampsia (vanhentunut synonyymi) raskausmyrkytys
anti-inflammatorinen tulehdusta estävä tai lievittävä
​​​​​​​anti-intellektualismi järjen ja ajattelun merkitystä korostavan käsityksen vastainen


​​​​​​​Lähteitä

Airila, Martti 1945: Vierasperäiset sanat. Ääntämisen ja oikeinkirjoittamisen ohjeluettelo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Koukkunen, Kalevi 1990: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY.

Sari Maamies

Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa.