Konsepti on tuttu vierassana, jokapäiväistä käyttökieltämme. Se on niin tuttu, että se esiintyy yleisissä kuvailmauksissakin: hukata konseptinsa, sekoittaa jonkun konseptit. Sanakirjat antavat sille merkitykset ’luonnos, käsikirjoitus’. Konsepti on siis jotain, mikä ei ole vielä valmis; tämä piirre on olennainen myös meille tutussa käsitteessä konseptipaperi. Lisäksi sanakirjat tuntevat tuon kuvallisen merkityksen ’suunnitelmat, aikomukset, piirustukset’.

Varsinkin liike-elämän kielessä tulee vastaan konsepteja, jotka eivät ole sen enempää luonnoksia kuin suunnitelmiakaan:

Nykyisin Airisto yrittää jälleen uudella konseptilla: kunnostettuun vierasvenesatamaan ja Saaristohotelliin läheisesti liittyvällä lomaosakekylällä.

Alueellinen painotuksemme on hyvä konsepti, se on mielestäni parasta säästöpankki-ideologiaa.

Kalifornialainen Cabernet oli varsin tyypillinen keskivahva lajinsa edustaja. Se käy hyvin esimerkiksi syistä, joiden vuoksi
uudessakin maailmassa aletaan pikkuhiljaa hylätä puhtaan Cabernet’n konseptia. Rypäle on sellaisenaan usein melko kova, ontto, yksiulotteinen.

Pikemminkin näissä esimerkeissä on kysymys ajatuksesta, perusideasta, jonka perusteella voi tehdä sekä luonnoksia että suunnitelmia toimintaa varten. Sana idea sopisikin ensimmäiseen esimerkkiin konseptin tilalle.

Nykyisin Airisto yrittää jälleen uudella toimintaidealla (toimintaidean avulla?) – – .

Toiseen sopisi toiminta-ajatus tai -periaate:

Alueellinen painotuksemme on hyvä toimintaperiaate – – .

Kolmannessakin konseptin voisi korvata ajatus tai idea.

Se käy hyvin esimerkiksi syistä, joiden vuoksi uudessakin maailmassa aletaan pikkuhiljaa hylätä puhtaan cabernet’n idea.

Ehkä tässä tapauksessa voisi myös puhua puhtaan cabernet’n reseptistä.

Mistä konsepti on löydetty?

Konseptin kuvalliset merkitykset ovat meillä lainaa, kuten sanakin. Konseptien kadottaminen ja sekoittaminen tunnetaan myös ruotsissa ja saksassa. Sanan uutta käyttöä eivät saksan kielen ja Suomessa ilmestyneet ruotsin kielen sanakirjat tunne, vaan ne esittävät vain merkitykset ’luonnos’ ja ’aikomus’. Sen sijaan 1986 ilmestynyt Svenska Akademins Ordlista jo mainitsee, että liike- ja mainoskielessä käytetään sanaa koncept myös merkityksessä ’idé, begrepp’, ja samana vuonna julkaistu Svenska ordboken antaa sille myös merkityksen ’(allmän) plan för (viss) ny produkt som innehåller de grundläggande egenskaperna (vilka särskilt utmärker produkten framför andra)’ (uuden tuotteen yleinen suunnitelma, joka sisältää sen muista tuotteista erottavat perusominaisuudet).

Englannin kielessä taas sanan concept tavallisimmat merkitykset ovat ’thought, idea, notion’. Tässä on olennaista jonkin uudenlaisen oivaltaminen, ja alun esimerkkien konsepti onkin merkitykseltään sitä lähellä. Meillä tavallisempaa luonnoksen tai suunnitelman merkitystä ei sanalla concept englannin kielessä ole.

Konseptin uusi käyttö onkin varmaan saksassa, ruotsissa ja suomessa lainaa englannin kielestä. Englantihan on liike-elämän valtakieli: monen uuden tuotteen ja palvelun perusideaan, ”conceptiin”, on täällä Pohjolassa tutustuttu sen välityksellä.

Konsepti-sanan käytöstä idean, oivalluksen merkityksessä on kielitoimiston kokoelmissa useita mainintoja. Niistä ensimmäiset ovat 1970-luvun lopusta, mutta käyttö näyttää huimasti lisääntyneen 1980-luvun jälkipuolella ja varsinkin 90-luvulla.

Vaihdettiinko konseptio konseptiin?

Kielitoimiston 1970-luvun esimerkeistä käy ilmi, että vaikka konsepti ei vielä ollutkaan muodissa, tuolloin oli hienoa käyttää sanaa, joka muodoltaan ja merkitykseltään on sille läheinen: konseptio.

Alun perin tämä estetiikan termi merkitsi taideteoksen perusajatuksen syntyä. Sen kuvallisen merkityksen lähteenä on biologian konseptio, joka tarkoittaa hedelmöitymistä. Rafael Koskimies kirjoitti vuonna 1951:

Tarina, joka sitten oli aiheuttanut romaanin ensimmäisen konseption, oli paljon muuttunut Ahon teoksessa.

Taiteestakin puhuttaessa konseptio siirtyi pian merkitsemään itse tuota perusajatusta, syntyideaa.

Veistokseen on olemassa viehättävä, ilman mallia syntyneenä konseptiona tehty luonnos.

Konseptiota ruvettiin käyttämään myös yleensä perusajatuksen merkityksessä. Presidentti Kekkonenkin kirjoitti Arvo Poika Tuomiselle vuonna 1960:

En ymmärrä, mikä on ns. leskisläisten poliittinen konseptio.

Tämä merkitys on jo varsin lähellä konsepti-sanan uutta käyttöä, koska siihen kuuluu selvästi myös ajatus siitä, että idean, oivalluksen mukaan toimitaan. Samantapaisesti konseptiota käytetään seuraavassakin esimerkissä:

Erot niiden (pienten länsieurooppalaisten maiden) ulkopoliittisessa suuntautumisessa sekä näiden maiden kansalliseen turvallisuuteen soveltumattomien konseptioiden valinnassa sotien jälkeisenä aikana selittyvät loppujen lopuksi sisäpoliittisten voimien erilaisesta asemasta ja niiden keskinäisistä suhteista.

Konseption käytöstä on 1980-luvulta enää yksi poiminto. Ehkä sana meni muodista, ehkä merkitykseltään varsin läheinen konsepti syrjäytti sen.

Sekoittavatko konseptit?

Nyt 1990-luvulla ei enää tarvitse lukea nimenomaan Kauppalehteä tai Talouselämää löytääkseen uudenlaisia konsepteja. Sana tulee tutuksi jo televisiouutisistakin: esimerkiksi Suomen Säästöpankin kohtaloa pohdiskeltaessa eräs haastateltavista totesi, että liittäminen Postipankkiin olisi käytännössä vaikeaa, koska pankkien toimintakonseptit (eli toimintaperiaatteet, toiminta-ajatukset) ovat niin erilaiset.

Suomen kielen perussanakirjan ensimmäisessä osassa, joka ilmestyi 1990, onkin jo otettu kantaa sanan uuteen käyttöön yhden esimerkin avulla: siinä lukijaa ohjataan käyttämään konseptin sijasta mieluummin juuri sanaa idea.

Miksi konsepti-sanan käyttö idean merkityksessä ei sitten ole suotavaa? Konsepti on tutussa merkityksessään helppo ja selvä sana. Sen konkreettinen ja kuvallinen merkitys ovat lähellä toisiaan. Olennaista niissä on se, että kyseessä on jotain vielä toteutumatonta: luonnos tai ennakkosuunnitelma. Sen sijaan uudessa käytössä olennaista on, että konsepti on keksitty. Sitä on voitu jo kokeilla, se on havaittu hyväksi tai hylätty, kuten seuraavista esimerkeistä käy ilmi:

Bonuksen päätoimittajana toimi Pentti Avomaa, joka jatkaa nyt edelleen varsinaisessa päätoimessaan – – . Avomaa kertoo, että Bonuksen kaltaisen yleislehden konsepti on nyt kokeiltu eikä sillä linjalla jatketa.

Martela Oy:n yhdistetty pääkonttori ja näyttelytila Helsingin Pitäjänmäellä tahtoo toimintakeskukseksi.

Martela on kokeillut konseptia jo pari vuotta Tukholmassa nimellä Office Design Centre.

Se, että luonnoksen, hahmotelman mielikuva ei sovi näihin yhteyksiin, voi häiritä lukijaa ja saada koko sisällön tuntumaan hämärältä. Edelliset esimerkit ovat kuitenkin siksi konkreettisia, että konseptin merkitys on helppo ymmärtää. Abstraktin tekstin ymmärtämistä voi outo konsepti kuitenkin entisestään hankaloittaa.

Sitä paitsi on nähtävissä, että tulosohjattu ja asiakaskunnan kysynnästä riippuva asiakaspalvelukonsepti leikkaa kaupallisten sihteereiden toimipisteiden lukumäärää jo lyhyelläkin aikavälillä.

Tutummalta tuntuu varmaan asian esittäminen ilman konseptia:

Sitä paitsi on nähtävissä, että tulosohjattu ja asiakaskunnan kysynnästä riippuva toimintatapa johtaa kaupallisten sihteereiden toimipisteiden vähenemiseen jo lyhyessä ajassa.