Sananloppuun kiinnittyvä liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään ovat kevyitä kooltaan mutta eivät vaikutuksiltaan:
Laulajakin unohti sanat. | Laulaja unohti sanatkin. | Laulaja unohtikin sanat.
Laulajakaan ei muistanut sanoja. | Laulaja ei muistanut sanojakaan. | Laulaja ei muistanutkaan sanoja.
Yhteinen ydinmerkitys on se, että liitteen sisältävä ilmaus nostaa tulkintaan myös jotain muuta kuin lauseessa mainittua (esim. laulajakin ’myös joku muu’). Kaikkia vivahteita ei voi tyhjentävästi kuvata.
Nämä liitteet kiinnittyvät monentyyppisiin sanoihin, eivät kuitenkaan kieltosanaan ei, en, … eivätkä esim. sellaisiin pikkusanoihin kuin mutta, ja, no tai hei.
’Myös’, ’(ei) edes’: yölläkin, ei yölläkään
Kun -kin kiinnittyy muuhun sanaan kuin verbiin tai pikkusanaan, sen tavallisin merkitys on ’myös’ (minäkin ’minä myös’). Usein sävy on paljoksuva ’jopa, peräti, kerrassaan’.
Minäkin haluaisin näyttää Krista Kososelta! | Hän jäi aika-ajoissakin jumboksi. | Lunta saattaa tulla etelään paljonkin (otsikko) ’jopa, kerrassaan’
Myös verbiin liittyvän -kin-liitteen merkitys voi joskus olla ’myös’, joskin usein muut merkitykset nousevat etualalle (ks. seuraavaa alalukua):
Lomalla olen lukenut, ulkoillut ja vähän leiponutkin. | Uskoin unelmiin, ja kyllä se kannattikin.
Kielteisen -kaan/-kään-liitteen merkitys on ’ei myöskään’, ’ei edes’:
Ei kissakaan kiitoksella elä. | Alonso ei syttynyt aika-ajoissakaan. | Eikö teilläkään toimi MTV3?
Joskus esimerkiksi keskustelun avauksessa tai puheenaiheen vaihdossa -kin- tai -kaan/-kään-ilmaus ikään kuin tarjoaa jotain lisää yhteisesti tunnettuun asiaintilojen jatkumoon:
– Se on Maijakin sitten eronnut. | – Ei tuo Maijakaan ole vielä tullut takaisin.
Odotettua tai yllättävää
Kun -kin kiinnittyy verbiin, lauseeseen sisältyy yhteydestä riippuen yleensä joko odotuksenmukaisuuden tai odotuksenvastaisuuden merkitystä. Tässä käytössä -kin osoittaa siis kirjoittajan tai puhujan asennoitumista puheena olevaan asiaan.
Odotuksenmukainen jatko
-kin: Laurinilla oli jo Simossa ollessaan noin 500 linnunmunaa käsittävä kokoelma, josta hän saikin lisänimen ”munahullu”. [päätelmä, ’niinpä’]
-kaan/-kään: Ohjauskorkoon ei odotettu muutosta, eikä sitä tullutkaan.
Odotuksenvastainen jatko, yllätys
-kin: City-lehti ilmestyykin vielä kerran (otsikko) [aiemmin uutisoitu lehden lopettamisesta] | Mies yritti pankkiryöstöä – suostuikin ottamaan lainan! (otsikko)
-kaan/-kään: Google köhii – rahaa ei tullutkaan odotusten mukaisesti (otsikko)
Myös keskustelussa -kin ja -kaan/-kään esiintyvät verbiin kiinnittyneinä moninaisesti, esimerkiksi:
Samanmielinen vahvistus:
– Hienoa! – Niin onkin! | – Ei tämä lumentulo enää paljon naurata. – Ei nauratakaan.
Varoitus, uhkaus:
– Uskallakin tulla lähemmäksi! | – Älä yritäkään lähteä vielä!
Epäuskoinen toive; pettymyksen ilmaus:
– Kotona on varmaan jo siivottu. – Olisikin!
Liitteet -kin ja -kaan/-kään kiinnittyvät verbiin myös vaikka-lauseissa, jotka jo siltään ilmaisevat odotuksenvastaisuutta, merkitystä ’siitä huolimatta että’, ’tosin’. Liite voi vahvistaa tuota merkitystä, mutta toimii usein pelkkänä lauseen rakennetta tasapainottavana elementtinä.
Tove Jansson ei halunnut tavata lukijoitaan, vaikka kirjoittikin heille kirjeitä. | Hän on yhä maansa parhaita pelaajia, vaikkei enää jatkakaan maajoukkueessa.
Kun verbi on vaikka-lauseen lopussa, tuntuu -kin tai -kaan/-kään verbissä lauserakenteen tasapainon kannalta jopa välttämättömältä:
Lordi on Lordi vaikka viisut voittikin. | Pekka Korpi on yksi Vermon vetonauloista, vaikkei päälähdöissä ajakaan.
Liite -kin esiintyy myös rakenteessa niin x kuin verbi+-kin, joka merkitykseltään vastaa vaikka-lausetta:
Pitää mennä töihin, niin jouluaatto kuin onkin.
-kaan/-kään myöntölauseissa
Liite -kaan-/kään – samoin kuin muutkin yleensä kieltolauseissa esiintyvät sanat kuten mitään, kukaan jne. – esiintyy enemmän tai vähemmän kiteytyneesti myös muutamissa myöntömuotoisissa ilmaustyypeissä. Tällaisia ovat mm. seuraavat:
Kysymys: Oletko milloinkaan kadottanut pankkikorttiasi? | Missäs Liisa nyt asuukaan? [kysyjä ei ole muistavinaan]
Vertailu: Saatat olla onnellisempi kuin arvaatkaan!
Ehtolause: Harmittava pikkunälkä on yleinen vaiva, etenkin jos yrittääkään ajatella laihduttamista.
Liiallisuus, rajallisuus, vaikeus tms.: On liian myöhäistä maksaa enää laskujakaan. | Olet vielä aika nuori ajattelemaankaan perheen perustamista. | Tilanne on hankala, mutta sitä on vaikea muuttaakaan.
-kin ja -kaan/-kään kysymyslauseissa
Sekä -kin- että -kaan/-kään-ilmauksia käytetään mikä- ja kuka-sanan sisältävissä retorisissa kysymyksissä tai huuhdahduksissa. Näissä -kin-vaihtoehto voi joskus selvemmin osoittaa odotuksenmukaisuutta ja -kaan/-kään-vaihtoehto taas odotuksenvastaisuutta. Ero on epäselvä, joskus olematonkin.
Voi miten sinä osaatkin esittää asiat aina niin kauniisti! | Miten tämä voikin olla taas niin vaikeaa!
Vau kuinka hienosti hän laulaakaan! | Miten voikaan olla näin ikävä jotakuta!
Myös yhdentekevyyttä ilmaisevissa kysymyslauseissa käytetään sekä -kin- että -kaan/-kään-liitettä: missä hyvänsä hän sitten asuukin/asuukaan. Periaatteessa -kaan/-kään-ilmauksessa lausahdus esitetään niin, että vastaus jätetään ikään kuin avoimeksi. Siinä viitataan jopa kaikkiin kyseeseen tuleviin mahdollisuuksiin. Sen sijaan ‑kin-ilmauksessa vastausvaihtoehdot esitetään rajallisempina, mahdollisesti tunnettuinakin. Usein -kin- ja -kaan/kään-ilmauksen välillä ei kuitenkaan ole merkityseroa.
Tulevan presidentin, kuka hän onkin, tulisi pysyä kehityksen kulussa mukana. | Mitä teetkin, tee se rehellisesti.
Vedonlyöntitoimisto tarjoaa vain kertoimen 6 sille, että Korean GP:n voittaja, kuka ikinä hän onkaan, esittää Gangnam Stylestä tuttua ratsastustanssia palkintopallilla. | Onnittelut voittajalle, missä hän sitten asuukaan.
Kieltomuotoisissa -kö-kysymyksissä käytetään -kin-liitettä, kun ilmauksen esittäjä odottaa itselleen samanmielistä reaktiota:
Eikö tämä olekin tärkeä tavoite? | Tyyli muistuttaa Waltaria, eikö muistutakin?
Toisto ja -kin
Liite -kin on lyhyydessään kätevä, mutta huomaamattoman kokonsa takia sitä tulee toistettua joskus liikaakin samassa tekstikatkelmassa.
Petojakin pitää olla. Niilläkin on oikeus asua täällä. Vrt. vaihtoehtoa: Petojakin … Myös niillä on…
Tuossa partiopoikamaisessa innostuksessa omaan työhön on jotakin sympaattistakin, joskin se toisaalta käy tamperelaisten kukkarollekin.
Myös sanassa myöskin on toiston makua, senhän voi katsoa sisältävän periaatteessa kahdesti saman merkityksen: myös ’lisäksi’ + -kin ’lisäksi’. Kokonaisuutta on pidetty turhana, jollainen se tällä tavoin ajateltuna sisällön kannalta yleensä onkin.
Vastuu lapsen kasvattamisesta on perheellä, mutta myöskin koulu on kasvattaja (= myös).
Toisaalta myöskin-sanaa voi kokonaisuudessaan pitää kivettymänä, jota ei tulkita osiensa summana. Liite -kin olisi sanassa siis vastaavassa perusmerkitystä vahvistavassa tehtävässä kuin sanoissa varmaankin tai kylläkin. Joskus myöskin tuntuisi lauserakenteen näkökulmasta sopivan ilmaukseen jopa paremmin kuin pelkkä myös:
Yksikään republikaani ei äänestänyt lain puolesta. Sama laki hyväksyttiin viime vuonna äänin 60–39, myöskin pelkillä demokraattiäänillä – –.
Joskus myöskin-sanan tilalle sopisi samaten. Myöskin-sanan käyttöä on joka tapauksessa vahvistanut kielteinen (ei) myöskään, johon -kään puolestaan kuuluu erottamattomasti:
Ennakonpidätystä ei tehdä myöskään silloin, jos ennakonpidätysprosentti on nolla.
Juurikin helposti tarttuva -kin
Liite -kin on kiinteä osa monia pikkusanoja. Se kuuluu esim. sanoihin sittenkin, ainakin, arvatenkin, kuitenkin, jotenkin, tietenkin ja varsinkin. Usein se esiintyy perusmerkitystä vahvistamassa myös sanoissa pikemminkin, kylläkin, vaikkakin, varmaankin, hyvinkin, tosiaankin, joskus myös sellaisissa sanoissa kuin ilmeisestikin, selvästikin, siltikin.
-kin on hyvin herkästi tarrautuva liite, jonka kiinnittymistä aina vain uusiin pikkusanoihin olemassa olevat neutraalit mallit vahvistavat. Joihinkin vähemmän vakiintuneisiin -kin-liitteellisiin sanoihin sisältyy kuitenkin affektiivisuutta ja ehkä leikillisyyttäkin, esim. juurikin, aivankin, sangenkin, melkokin, siiskin. Osa tällaisista neutraalistuu käytössä ajan myötä. Toistaiseksi seuraavanlaiset esimerkit kuitenkin synnyttävät arkisen tai leikillisen sävyn:
Kevythybridit ovat käytännössä tavallisia autoja, joista löytyy jonkinlaista hybriditeknologiaa – –. Puhuttaessa mikrohybridistä tarkoitetaan yleensä juurikin kevythybridiä – –.
Uuden säännön mukaan on ratapihoille ilmestynyt uusia junan ajamiseen liittyviä merkkejä. [Veturin] Kuljettajan näkymä voi olla melkokin sekava.
Ei juurikaan lisättävää
Ilmaus ei juuri tarkoittaa ’ei sanottavasti, ei paljoa(kaan)’: riskejä ei juuri tiedosteta. Sanalla juuri on pitempi vastine, juurikaan, jonka sisältämä -kaan-liite esiintyy monissa muissakin vastaavissa kieltoa vahvistavissa sanoissa, esim. ollenkaan, lainkaan, etenkään, varsinkaan, nimeksikään, paljonkaan, tippaakaan. Liite -kaan sanassa juurikaan vahvistaa siis kieltoa.
Emme juurikaan tunne naapureitamme.
Useimmiten katutaiteilijat eivät tarjoa juurikaan uudenlaisia temppuja, mutta – –.
Nykykäsityksen mukaan juurikaan onkin neutraali kivettymä, jota ei niinkään mielletä osien juuri ja -kaan liitokseksi vaan kiteytyneeksi kokonaisuudeksi.
Esimerkit ovat peräisin sanomalehdistä ja internetistä.
Kirjallisuutta
Hakulinen, Auli ym. 2004: Iso suomen kielioppi. SKS, Helsinki. §842–843, luettavissa myös verkossa http://scripta.kotus.fi/visk(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Vilppula, Matti 1984: Kurkikin jo lähti. – Virittäjä.
Vilppula, Matti 1995: Monimielinen -kin. – Kielikello 1.