Suurin osa yhdyssanoistamme on sellaisia, joissa ensimmäinen yhdyssanan osa määrittää jälkimmäistä, eli esimerkiksi omenapuu on yksi puulaji ja työmatka on tietynlainen matka. Herkkusuuta ja mämmikouraa ei kuitenkaan ymmärretä samalla tavalla, sillä kyseessä on ns. bahuvriihiyhdyssana tai lyhyemmin bahuvriihi.

Bahuvriihiyhdyssanan tarkoittama asia ei kuulu samaan lajiin eikä samaan luokkaan kuin yhdyssanan jälkimmäinen osa, eli herkkusuu ei ole jälkimmäisen osan suun luokka. Bahuvriiheilla tarkoitetaan yleensä ihmistä tai muuta elävää olentoa, kuten mielipuoli, hätähousu, hapannaama ja punapää. Joskus bahuvriihi voi olla myös esine, esimerkiksi kaksitaso. Olentoon tai esineeseen viitataan usein sen osaa tai ominaisuutta tarkoittavalla ilmauksella. Tyhjätasku on siis sellainen, jolla on kuvaannollisesti tyhjät taskut eli ’köyhä, rahaton’, ja mämmikouraksi nimitetään kömpelökätistä ihmistä, jolta putoilee tavaroita käsistä mämmimäisen velttouden vuoksi.

Bahuvriihit ovat usein huumorin sävyttämiä, pilkallisia tai jopa alatyylisiä, siis nimittelysanoja: saksiniekka, vinosilmä, heinähattu, punanahka ja kusipää. Mutta myös monet eläinten ja kasvien nimet ovat bahuvriiheja, esimerkiksi satakieli, mesikämmen ja sarvikuono. Satuhahmojen nimissä bahuvriihit ovat hyvin tavallisia, esimerkiksi Nuhanenä, Peppi Pitkätossu, Petteri Punakuono ja Pekka Töpöhäntä.

Bahuvriihit ovat kielessä melko yleisiä. ”Keltanokalle päivävoitto Räyskälän SM-purje-lennossa ”otsikoi Helsingin Sanomat erään urheilujuttunsa. Uusiakin bahuvriiheja syntyy jatkuvasti. Valkotakkien eli lääkärien ja hoitajien tilalle tulevia johtajia, esimerkiksi juristeja, ekonomisteja ja virkamiehiä kutsutaan harmaapuvuiksi.

Mistä sitten on peräisin tämä eriskummallinen nimitys bahuvriihi? Termi on sanskritin kieltä, joka on Intian klassinen sivistyskieli ja myös yksi maan virallisista kielistä. Bahu tarkoittaa ’isoa’ ja vriihi ’riisiä’, eli bahuvriihi on ’sellainen, jolla on paljon riisiä’. Bahuvriihi on siis itsessäänkin bahuvriihi.

Bahuvriihiyhdyssanat ovat ajankohtaisia näin joulun aikaankin:

Joulupukki, joulupukki,
valkoparta, vanha ukki,
eikö taakka paina selkää?
Käypä tänne, emme pelkää!
Oothan meille vanha tuttu,
puuhkalakki, karvanuttu.
Tääl on myöskin kiltit lapset,
kirkassilmät, silkohapset.

Kirjoittaja on työskennellyt harjoittelijana Kielitoimiston sanakirjan toimituksessa.