Valtioneuvoston julkaisussa Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035 todetaan, että työperäinen maahanmuutto pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä ja myös kansainvälisisistä opiskelijoista 75 % yritetään saada jäämään Suomeen. Kansainvälisten osaajien houkuttelua, maahanmuuttoa ja Suomeen integroitumista edistetään kansallisella Talent Boost -nimisellä ohjelmalla, jota rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tavoitteena on tehdä Suomi tunnetuksi ja houkuttelevaksi uusille kansainvälisille osaajille sekä parantaa Suomessa jo olevien työllistymistä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Talent Boost -toimilla yritetään siis vahvistaa niin vetovoimaa kuin pitovoimaa.
Työsarkaa pitovoiman lisäämisessä riittää, sillä Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportin mukaan melkein puolet (47 %) korkeakoulututkintoa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista pitää muuttoa pois Suomesta opintojen jälkeen todennäköisenä. Näin siitäkin huolimatta, että suurin osa heistä kokee kotoutuneensa hyvin. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että myös työtä tekevistä tai hakevista ulkomaalaisista 42 % pitää todennäköisenä muuttoa pois Suomesta. (Välimäki, Pitkänen, Niemi & Veijola 2023.)
Olipa sitten kyseessä suoraan työhön ulkomailta rekrytoitu jo valmiiksi korkeakoulutettu osaaja tai Suomessa korkeakoulutuksen saanut, on paikallisen kielen osaaminen kiistatta tärkeä tekijä kotoutumisessa. Yli 60 % kansainvälisistä osaajista pitää kielimuuria yhtenä suurimmista kotoutumisen haasteista (Välimäki ym. 2023).
Työkaluja oppijoille, opettajille ja työyhteisöille
Yksi Talent Boostin osahanke on korkeakoulujen yhteistyönä toteutettava Kielibuusti, jossa kehitetään suomen ja ruotsin oppimista kansainvälisten osaajien työllistymisen ja pitovoiman parantamiseksi. Hankkeessa tuotetaan tutkimukseen perustuvia, käyttövalmiita materiaaleja ja työkaluja, jotka helpottavat kielenoppimista työssä ja arjessa. Yksi hankkeen kantavista ajatuksista on se, että kielenoppiminen ei ole vain oppijan itsensä vastuulla, vaan tukijoiksi pitäisi saada kaikki ne tahot, jotka tavalla tai toisella ovat tekemisissä kansainvälisen osaajan kanssa.
Hankkeen ehkä näkyvin tuotos on Kielibuusti-verkkosivusto, johon kootaan kaikki tieto, materiaalit ja neuvot kielenoppimiseen ja sen tukemiseen. Kohderyhmiksi on määritelty suomen ja ruotsin oppijat, suomea ja ruotsia toisena kielenä opettavat, opinto- ja uraohjaajat sekä työnantajat ja työyhteisöt. Sivuston ensimmäinen versio julkistettiin huhtikuussa 2023.
Eri käyttäjäryhmille tehtiin syksyllä 2022 kysely, jolla koottiin tietoa kohderyhmiä palvelevan sivuston rakentamiseksi ja sisällöntuotannon ohjaamiseksi. Kyselyyn vastasi yli 700 henkilöä, joista valtaosa oli kielenoppijoita (470) ja -opettajia (98). Suurin osa vastauksista liittyi suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen; ruotsiksi kotoutuvien osuus on pieni. Kyselyn lisäksi haastateltiin eri kohderyhmien edustajia.
Tässä tekstissä kuvataan, millaisia huomioita ja tarpeita kyselyssä nousi esille erityisesti kielenoppijoiden ja -opettajien sekä työyhteisöjen näkökulmasta ja miten Kielibuusti-hanke ja -verkkosivusto niihin vastaavat. Ensin käydään läpi eri ryhmien näkemyksiä ja sitten kerrotaan, miten Kielibuusti voi kutakin ryhmää tukea.
Suomea tai ruotsia vieraana kielen oppivien toiveet ja haasteet
Lähestulkoon kaikki (96 %) kyselyyn vastanneet oppijat olivat kiinnostuneita suomen kielen opiskelusta. Opiskelun tärkeimpinä tavoitteina he pitivät suomen aktiivista käyttämistä arjessa ja työkielenä, yhteiskuntaan integroitumista sekä uralla etenemistä. Korkeakouluun tai työmarkkinoille aikovat nostivat tärkeiksi tavoitteikseen myös opiskelukielen riittävän hyvän omaksumisen ja työpaikan löytämisen. Mielenkiintoinen havainto oli se, että monet vastaajat näkivät kielikysymyksen varsin laajana ja korostivat kielisiltojen rakentamista niin lähipiirissä (perhe, ystävät, kollegat) kuin laajemmin yhteiskunnassakin.
Kielen opiskelun ja oppimisen suurimpina ongelmina näyttäytyivät suomen kielen vaikeus, kielenkäyttömahdollisuuksien niukkuus luokkahuoneen ulkopuolella sekä natiivipuhujien innokkuus käyttää englantia. Lisäksi vaikeaksi koettiin sopivien kurssien ja opiskelumateriaalin löytäminen, kuten myös kielenopiskeluun tarvittavan ajan raivaaminen arjesta.
Kielibuustin verkkosivustolta toivottiin eniten monipuolisia itseopiskelumateriaaleja sekä vinkkejä oppimiseen ja kielen käyttöön arjessa. Myös erilaisia kielenoppimissovelluksia ja työelämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä sanastoja kaivattiin.
Konkreettisten kielenoppimiseen liittyvien sisältöjen lisäksi oppijat kaipasivat työkaluja oman oppimispolun suunnitteluun kielitaitotasolta toiselle pääsemiseksi sekä itsearviointityökalua oman taitotason kartoittamiseksi. Ei siis riitä, että tarjolla on oppimista tukevia sisältöjä, vaan apua tarvitaan myös siihen, miten suunnitella omaa kielen oppimisen polkuaan.
Kielibuustista apua suomen kielen oppijoille
Monet oppijoiden mainitsemista oppimisen ongelmista liittyvät laajemmin yhteiskuntaan ja sen asenteisiin suomen kielen oppimista ja oppijaa kohtaan. Kielibuusti-hanke tähtääkin myös yleisen asenneilmapiirin muutokseen, ei vain oppijoille suunnattuun täsmäapuun.
”Suomi on liian vaikea kieli” on myytti, jota me suomalaiset olemme hellineet niin, että se välittyy myös kielenoppijalle. Myytin murtamiseen tarvitaan asenne- ja mielikuvamuutos, jotta suomen oppiminen tuntuisi mahdollisuudelta ja realistiselta tavoitteelta kaikille. Kielitietoisen näkökulman hyödyntäminen opetuksessa ja materiaaleissa edistää asennemuutosta. Keinoja myytin murtamiseen voivat tarjota myös Kielibuustissa luotavat niin sanotut inspiraatiomateriaalit, joissa suomea hyvin taitavat kertovat oman tarinansa kielen oppimisesta.
Myytin murtamisen lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan myös natiivipuhujien taipumukseen vaihtaa kieli englanniksi heti, kun kieltä vasta oppiva vähänkin takeltelee. Oppijan mahdollisuuksia päästä harjoittelemaan kehittyvää suomen tai ruotsin kielen taitoaan edistetään Kielibuusti-hankkeessa muun muassa lisäämällä kielitietoisuutta eri keinoin. Tarjolla on esimerkiksi vinkkivideoita työyhteisöille.
Kielibuusti-hanke tähtää yleisen asenneilmapiirin muutokseen.
Oppijan omissa käsissä olevia oppimismahdollisuuksia pyritään kehittämään Kielibuusti-sivuston työkaluilla, kuten ajallisesti joustavan opiskelun mahdollistavalla selkeällä ja helppokäyttöisellä kurssihaulla sekä laajalla itseopiskelumateriaalilla, josta oppija voi valita pieniäkin palasia käytössään olevan ajan mukaan. Toimiva kurssihaku tehostaa myös oikeiden kurssien löytämistä.
Myös toiveisiin erilaisista sovelluksista on vastattu. Paraikaa kehitteillä on muun muassa sovellus ääntämisen harjoitteluun, ja suunnitteilla on vinkkisovellus siihen, miten oppija voisi lisätä erilaisia kielenkäyttötilanteita arjessaan. Sivustolle listataan vinkkejä pienistäkin kielenoppimisteoista. Tällaisia ovat esimerkiksi usein käytetyn sovelluksen kielen vaihtaminen suomeksi tai puhelinmyyjän kanssa keskusteleminen. Tavoitteena on innostaa oppijaa huomaamaan, että oppimista voi tapahtua kaikkialla, pienissäkin hetkissä, vaikkapa bussissa istuessa.
Suomea tai ruotsia vieraana kielenä opettavien pulmat
Niin suomen kuin ruotsinkin opettajat olivat samoilla linjoilla kansainvälisten osaajien kielenoppimisen ehkä suurimmasta ongelmasta: oppijat tarvitsisivat kielenoppimiseen sekä neuvontaa että suunnitelman. Nykytilanteessa edes korkeakoulutuksessa paraikaa olevat eivät tavallisesti saa lainkaan neuvontaa juuri kielenoppimisen suunnitteluun. Pahimmassa tapauksessa opiskelijoille annetaan kuva, ettei suomen tai ruotsin kielen taito ole millään muotoa tarpeellinenkaan.
Oppijoiden tavoin myös opettajat kokivat haasteeksi sopivan opetusmateriaalin löytämisen, etenkin edistyneillä taitotasoilla. Aineistoa kyllä on, mutta kenttä on kaoottinen. Opettajien mielestä materiaalien taso myös vaihtelee ja niiden pitäisi olla interaktiivisempia ja motivoivampia. Nimenomaan koulutetuille maahanmuuttajille suunnattua oppimateriaalia on tarjolla liian vähän. Opettajat toivoivat myös muun muassa selkeästi jaoteltua materiaalipankkia sekä vapaasti käytettävää audio-opetusmateriaalia.
Myös opettajat pitivät haitallisena sitä, että oppijoilla on arjessa liian vähän kielenkäyttömahdollisuuksia. Kaikissa oppilaitoksissa on myös ongelmana opiskelijoiden vähäinen määrä edistyneiden kursseilla. Kursseja ei saada aina käyntiin, jolloin tarjonta kaventuu entisestään. Opettajilla on myös liian vähän aikaa kehittää opetustaan.
Kielibuusti myös opettajan apuna
Sekä oppijoiden että opettajien kokema kieliopintojen suunnitelmallisuuden puute on osittain myös tutkintojen rakenteissa oleva ongelma, johon Kielibuusti pyrkii osaltaan vaikuttamaan. Myös osallistujien vähyys edistyneen tason kursseilla on pulma, johon tarvitaan hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, kuten koulujen yhteistyötä. Tarjolle pitäisi saada esimerkiksi kursseja, jotka ovat tarjolla muillekin kuin oman korkeakoulun opiskelijoille.
Konkreettista apua verkkosivusto tarjoaa muun muassa tuottamalla neuvontamateriaalia sekä oppijoille että opettajille ja opinto-ohjaajille omaan käyttöön ja eteenpäin välitettäväksi. Tarjolla on esimerkiksi henkilökohtainen kielenoppimissuunnitelma eli kieli-HOPS, jonka avulla voi ottaa puheeksi kielenoppimisen ja sen suunnitelmallisuuden. Helppokäyttöinen ja houkutteleva kurssihaku puolestaan vastaa myös opettajien toiveisiin sopivien kielikurssien ja itseopiskelumateriaalien löytämisestä opiskelijoille. Kun opettaja tietää, mistä etsiä, hän voi viitoittaa opiskelijalle tietä.
Eri tarkoituksiin ja eri kielitaitotasoille sopivien opetusmateriaalien löytäminen helpottuu jatkossa Kielibuustin opetusmateriaalipankin avulla. Yksi materiaalipankin perusajatuksista on se, että materiaalin lisäämisen sinne tulee olla niin helppoa, että kuka tahansa opettaja pääsee kasvattamaan yhteistä pankkia matalalla kynnyksellä ja myös hyödyntämään sitä itse.
Työyhteisöjen näkökulma kielenoppimiseen ja sen tukemiseen
Kyselyyn vastanneista työyhteisöjen edustajista lähes puolet halusi mahdollistaa eri kielten monipuolisen käyttämisen työyhteisön arjessa. Työyhteisöä haluttiin myös kehittää sellaiseksi, että kansainväliset työntekijät voisivat oppia suomea tai ruotsia ja käyttää kehittyvää kielitaitoaan työssä. Käytännössä ongelmia kuitenkin aiheuttaa työnantajien edustajien mukaan se, että kielitaito rajoittaa työnkuvia tai työtehtäviä. Monissa tehtävissä kieltä heikommin taitavat myös tarvitsevat natiivien kollegoidensa apua.
Kielibuusti pyrkii edistämään kielitietoisuutta myös työpaikoilla.
Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista työyhteisöistä ei ollut minkäänlaista kielistrategiaa. Työkaluiksi toivottiin valmiita malleja ja konkreettisia esimerkkejä rinnakkaiskielisyydestä osana organisaation arkea. Myös kotoutumiseen liittyviä neuvoja ja linkkejä kaivattiin, samoin tietoa kielikursseista ja itseopiskelumateriaaleista. Tämäkin kohderyhmä toivoi kertomuksia siitä, miten maahan muuttaneet ovat oppineet suomea ja erityisesti mitä hyötyä kielen osaamisesta on ollut työssä.
Kielibuustin anti työyhteisöille
Kielibuusti pyrkii edistämään kielitietoisuutta myös työpaikoilla, ja Kielibuusti-sivustolla on materiaaleja työyhteisöille ja esihenkilöille kielistrategian luomiseksi. Esimerkiksi Kielitietoisen työyhteisön portaat -malli opastaa vaihe kerrallaan, miten rakentaa työyhteisöstä kielitietoisempi. Tätä varten on tulossa myös käytännön vinkkejä. Esimerkiksi kokouksissa voidaan edistää kielen oppimista käytännön tilanteissa, jos kirjallinen materiaali on yhdellä kielellä ja keskustelu käydään toisella.
Sivustolle kootaan myös pieniä vinkkejä, joilla jo yksikin työntekijä voi lisätä kansainvälisen kollegansa mahdollisuuksia kielenoppimiseen ilman abstraktin tason strategiatoimiakin. Käytännön vinkit työpaikoille ovat nimittäin hyvin yksinkertaisia. Jo sillä, että kahvihuoneessa on yksikin pöytä, jossa sovitusti puhutaan aina vain suomea tai ruotsia, tarjotaan kielenoppijalle mahdollisuus päästä harjoittelemaan opiskelemaansa kieltä.
Kaikki mukaan talkoisiin, työkalut ovat nyt tarjolla
Kielibuusti-sivusto ei yksinään ratkaise kansainvälisten osaajien kotimaisten kielten oppimisen haasteita, mutta tarjoamalla yhden luukun taktiikalla materiaalia, malleja ja inspiraatiota näille osaajille ja heidän kanssaan toimiville voidaan kentän, palveluiden, materiaalien ja eri tahojen kaaosta varmasti kesyttää.
Hanke lakkaa aikanaan, mutta verkkoportaalia kehitetään sillä ajatuksella, että se jää elämään. Portaalin hyödyn ja elinkaaren määrittävät lopulta käyttäjät, joten harras toive on tietenkin se, että eri kohderyhmät löytävät sivuston, käyttävät sitä hyödykseen ja mahdollisesti myös tuovat oman kortensa kekoon.
Asia on tärkeä, ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä, koska Suomi todella tarvitsee kansainvälisiä osaajia työvoimapulan ratkaisijoiksi. Vetovoiman lisäksi tarvitaan pitovoimaa, jota edesauttaa paikallisen kielen oppiminen ja sen myötä kotoutuminen. Siksi kutsu talkoisiin kajahtaa tässä kaikille tasapuolisesti: autetaan kansainväliset osaajat kotimaisten kielten taitajiksi!
Lähteet
Inkeri Lehtimaja, Salla Kurhila & Lari Kotilainen 2021: Monikielisyyden haasteet työyhteisössä (Työelämän tutkimus)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Matti Välimäki, Ville Pitkänen, Mari K. Niemi & Roosa Veijola 2023: Kansainväliset osaajat ja Suomi. Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet (Kansainvälisten osaajien Suomi -hanke, E2 Tutkimus; pdf)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Valtioneuvosto 2021: Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)