Tukholmassa järjestettiin huhtikuussa Kielineuvoston ja Suomen instituutin kielenhuoltoseminaari, joka keräsi viitisenkymmentä kuulijaa – mm. ruotsinsuomalaisia opettajia ja toimittajia. Esitelmien aiheita olivat mm. suomalaisten englanti (”oma, vieras vai toinen kieli?”), josta puhui Jyväskylän yliopiston professori Sirpa Leppänen, ja ruotsinsuomalaisten nuorten suomenkielisillä radiokanavilla käyttämä puhekieli. Sitä tutkinut Anu Muhonen Tukholman yliopistosta kertoi, että radiosuomi saa kyllä vaikutteita ruotsista ja englannista, mutta niitä käytetään puheessa voimavaroina ja lisänä; suomi tuntuu silti pysyvän selvästi erillisenä, omana kielenään. Molemmissa mainituissa esitelmissä sivuttiin myös uudissanoja, jotka olivat toinen omista ajankohtaisaiheistani (”uudissanoja ilmastotalkoista ystäväkirjaan”). Uudissanojahan syntyy paljon juuri englannin vaikutuksesta, ja ne leviävät tehokkaasti median, siis radionkin, kautta.
| Ruotsinsuomen huolto siirrettiin v. 2006 Kielineuvostoon (Språkrådet), joka on Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen (Institutet för språk och folkminnen) kielenhuolto-osasto. Kielenhuollon saaminen valtion viraston toiminnaksi oli erittäin tärkeää – sen puolesta oli toimittu vuosia. Samalla se merkitsi Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan lakkauttamista. Lautakunta oli Ruotsin vähemmistökielten huollon edelläkävijä. Se toimi yli 30 vuotta ja antoi suuren määrän suomenkielisiä termisuosituksia ja muita kielineuvoja sekä julkaisi edelleenkin ilmestyvää Kieliviesti-lehteä. Lautakunnan monipuolisesta toiminnasta on kirjoitettu historiikki, joka ilmestyi kesäkuussa 2008. |