Suomessa erisnimi voi muodostaa joko sanaliiton tai yhdyssanan sellaisen yleisnimen kanssa, joka ilmaisee erisnimen tarkoitteen lajin tai luokan: piispa Tuomaalle, Tuomas piispalle. Seuraavassa käytän erisnimen asemassa olevasta ilmauksesta nimityksiä identifioiva osa ja tarkentava osa sekä yleisnimestä nimitystä orientoiva osa.

Samaan tapaan kuin edellä oleva esimerkki voivat tekstiin liittyä ilmaukset, joissa identifioivana osana on kielenaineksena käytetty kirjainjono tai symbolina taikka luokitusmerkkinä käytetty kirjain: tutkimus-sanassa, sanassa tutkimus; A-kohdassa, kohdassa A. Näihin liittyvät läheisesti ilmaukset, joissa identifioivana osana on numero (tai numeroiden ja kirjainten yhdistelmä): vuoden 1642 raamatunsuomennos, vuodesta 1917 vuoteen 1935, sivulla 127, pykälässä 18.

Numero 22

Aarni Penttilä selittää kieliopissaan tarkentavan osan eräänlaiseksi sitaatiksi: ilmauksessa virrestä 332 on numero-osa samassa asemassa kuin laulun nimi lauseessa Laulamme laulun ”Kaikukohon laulu maamme”. Tarkentavan osan ilmaisuarvo vastaa Penttilän mukaan lausetta ”jonka merkki on se ja se”. Hän mainitsee mm. seuraavat esimerkit (Suomen kielioppi s. 577): Soita puhelimeen 2890; Hän asuu huoneessa 420; talossa n:o 3 Minnankadun varrella; Kuuluin osastoon Huttunen; Asiasta on niteessä V; Kohdassa 3 hän on oikeassa; autolla AU 816.

Näistä ilmaus ”osastoon Huttunen” kuuluu ryhmään, jossa myös identifioiva osa kuuluu nimeen, kuten ilmauksissa Rannikkotykistörykmentti 6:ssa, Kevyt osasto 8:ssa. Sen tulisi siis taipua näiden mukaisesti osasto Huttuseen (ks. edempää tyyppiä Saab 96).

Yleensä tällaiset ilmaukset käyttäytyvät Penttilän luonnehdinnan mukaisesti:

”Kysymystä on käsitelty 1977 Duodecim-lehden numerossa 22.”
”Taulukossa 3 on esitetty henkilövaurioiden määrä miljoonaa asukasta kohti Pohjoismaissa ja eräissä Euroopan maissa vuosina 1960 ja 1970.”
”Olen lomalla viikon 14.”
”Palkkausluokasta V 5 nostetaan kaikki lähes 3 000 virkaa palkkausluokkaan V 6.”
”Helsinki aikoo siirtyä osittain kuljettajarahastukseen raitiolinjalla 4 ensi vuonna.”
”Nesteen läpi kulkeneen sähkömäärän Q ja erottuneen aineen massan m välillä vallitsee yhteys x.”

Saab 96

Jos orientoiva osa ja identifioiva osa muodostavat niin kiinteän liiton, että on oikeastaan kyse kaksiosaisesta nimestä, taipuvana on identifioiva osa. Näissä tapauksissa jo orientoiva osa on nimi:

”Saab 96:n seuraaja tulee Italiasta (vrt. Toyota Crownin seuraaja).”
”Uudet Datsun 120:t mukailevat eurooppalaista makua.”
”Lada 1300 S:n muodot ovat 13 vuoden takaa, mutta muuten autoa on yksityiskohdiltaan hiottu.”
”Sophia Loren lähti uteliaisuuttaan tutustumaan kuuluisan Studio 54:n menoon.”
”Tietokone löysi Loviisa I:stä kuumenemisvaaran.”
”Uusia taloja nousee Merihaka II:een vuonna 1981.”
”Kehä III:a on Vantaan kuntasuunnittelulautakunnan mielestä levennettävä nykyisellä paikallaan.”

Tällaisten liittojen kirjoittaminen yhdyssanoiksi ei ole suomen kielen mukaista (TV-2 → TV2, Salt-2 → Salt 2).

Kiinteiksi liitoiksi on käsitettävä myös näyttelyiden, kokousten, luentopäivien yms. nimet, joissa tarkentavana osana on tapahtumavuoden numero: Symposiumi 79:n yhteydessä, Lääketiede 79:ssä.

Tarkentavaa osaa on totuttu taivuttamaan myös osoitteissa: toimisto on Liisankatu 16:ssa. Lähetti kirjeen Liisankatu 16:een. Tapasimme Liisankatu 16:n kohdalla. Genetiivin käyttöä näissä tapauksissa pidetään vanhentuneena (Liisankadun 16:ssa).

Kanava 2

Raja kiinteän liiton ja selvästi orientoivaan osaan ja identifioivaan osaan jakautuvan rakenteen välillä horjuu. Usein taipuu tarkentava osa, vaikka ilmausta ei voi pitää nimenä:

”Tänään kello 22.30 kanava kahdella seuraamme ottelua Neuvostoliitto–Suomi.”
”Kuljettajarahastus raitiolinja 4:n vihreisiin vaunuihin.”
”Tunneliuuni 2:n sammuttamisen jälkeen poltto tapahtuu TU 3:ssa.”
”Lautakuorma tukki valtatie 5:n Mikkelissä.”
”Onnettomuus sattui Ahonkylässä lumisateessa kantatie 67:llä.”

Myös näissä tapauksissa voi aina noudattaa edellä olevaa ohjetta ja taivuttaa orientoivaa osaa: kanavalla kaksi, raitiolinjan 4, tunneliuunin 2, valtatien 5, kantatiellä 67.

Lomake nro 2

Sellaisissa moniosaisissa ilmauksissa kuin Kielikello nro 8 näkyy horjuntaa: Kielikellossa nro 8 – Kielikello nro 8:ssa. Selkeintä olisi taivuttaa orientoivaa osaa: Kielikellossa nro 8. Identifioivan osan taivuttaminen johtaa usein epäluontevaan rakenteeseen ja mutkistaa merkintätapaa (Käytetään invalidihuoltolomake nro 2:ta → Käytetään invalidihuoltolomaketta nro 2.

Prostaglandiini E2

Ongelmallisia ovat ilmaukset, joissa orientoivana osana on vierassana, usein kemiallisen yhdisteen nimi tai muu aineennimi. Nämä ilmaukset ovat nimien kaltaisia ja käyttäytyvät taivutukseltaan kuten nimet:

”Viimeaikaiset tutkimukset viittaavatkin siihen, että metyloidut prostaglandiini E2:n johdokset nopeuttavat mahahaavan paranemista.”
”Diabeetikon glukoositasapainon arviointiin on äskettäin saatu uusi menetelmä, hemoglobiini Al:n tai Alc:n määritys.”
”Gradus I:n ja II:n astrosytoomissa viiden vuoden elossaololuku on pelkän leikkauksen jälkeen 26 %.”
”Toistaiseksi substanssi P:n fysiologinen merkitys on tuntematon.”

Päätteen liittymistä tarkentavaan osaan edistää se, että tällaiset nimet esiintyvät tekstissä usein lyhenteinä:

”Bergström työtovereineen eristi PGE1:n ja PGE1∞:n ja kuvasi niiden kemialliset rakenteet.”
”On mahdollista, että IF:llä ja seerumissa tavattavalla B12-sitojalla TC II:lla olisi yhteinen fylogeneettinen alkuperä.”

Vain silloin kun tarkentavia osia on esitetty luettelomaisesti, taipuvana osana on luonnollisimmin orientoiva osa:

”Luonnolliset prostaglandiinit E1,E2 ja F2 saavat aikaan kohdun supistuksia.”

Suositus

Edellä olevan esityksen pohjalta suomen kielen lautakunta antoi kokouksessaan 2.11.1979 seuraavan suosituksen.
Sanaliitossa, johon kuuluu numeroilmaus (tai kirjain taikka numeron ja kirjaimen yhdistelmä) ja sen tarkoitteen lajin tai luokan ilmaiseva yleisnimi, on taipuvana osana yleisnimi: sivulla 17, kohdassa 3, taulukosta 2, kantatielle 66, äänestysalueeseen 52, syksyllä 1979, raitiovaunussa 4, vaihetta T1, kuvassa 3 B, asteessa III B, kolmiossa ABC, yhtälössä ax = b, oppaassa numero 4, lomaketta nro 2.
Jos numero tai muu tunnus kuuluu kiinteästi erisnimeen tai jos sanaliitto kokonaisuudessaan on nimen kaltainen, taipuvana osana on numero: Saab 96:n, Univac 1108:n, Kalashnikov AK-47:n, Rannikkotykistörykmentti 6:ssa, Kevyt osasto 3 een, JP 3:sta, Eurooppa 4:llä, Kehä I:llä, Loviisa III:een, Bokassa I:n, Lääketiede 79:ssä, Uudissanasto 80:een, Jalavatie 5:ssä. Lukusanojen 1–10 puhekieliset muodot ykkönen, kakkonen, kolmonen jne. kymppiin saakka soveltuvat yleispuhekielessä tämän ryhmän ilmauksiin: Eurooppa nelosella, Kehä ykkösellä, Loviisa kakkoseen.
Tällaisiin nimiin rinnastuvat myös yhdisteiden, aineiden yms. nimitykset, joissa erisnimenomaiseen vierassanaan liittyy tarkentavana osana numero tai muu tunnus: dekstraani 40:tä, plutonium 239:ää (vaikka lyhenne merkitään 239Pu), lanatosidi A:sta, prostaglandiini E2:n.
Varsinkin sellaisissa melko kiinteissä liitoissa, joissa numero on pieni (1–10), on mahdollista taivuttaa myös numero-osaa: valtatie 1:llä, raitiovaunu 3:ssa, konelinja 6:n. Yleispuhekielessä voi näissäkin tapauksissa käyttää muotoja ykkönen, kakkonen jne.: valtatie ykkösellä, raitiovaunu kolmosessa, konelinja kuutosen.