Julkishallinnon nimenantoa säätelevät perustuslaki, kielilaki ja hallintolaki. Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kielilain mukaan kaksikielisen viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä. Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Lainsäädännöstä huolimatta erilaisia ongelmia esiintyy organisaatioiden ja palvelujen nimissä jatkuvasti. Ongelmat liittyvät erityisesti vaikeasti ymmärrettävien lyhenteiden, oheisnimien, termien ja muiden sanojen käyttöön, kielenvastaisiin rakenteisiin sekä kielilain huomioimatta jättämiseen.

Kotimaisten kielten keskuksen tekemien kyselyiden mukaan viranomaiset eivät kuitenkaan koe tarvitsevansa juurikaan apua nimien suunnitteluun. On vaikea sanoa, mistä tämä johtuu. Yhtenä tekijänä voi olla rajoittunut käsitys siitä, millainen erisnimi on ja mitkä ovat sen tehtävät. Nimi saatetaan käsittää vain jonkinlaiseksi etiketiksi, jonka merkitystä esimerkiksi palvelujen saavutettavuudelle, ihmisten osallisuudelle ja kokemukselle viranomaisen luotettavuudesta ei aivan ymmärretä.

Julkishallinnossa nimien englanninkielisyyttä perustellaan usein kansainvälisyydellä, kuten ulkomaalaisilla rahoittajilla tai yhteistyökumppaneilla. Tyypillistä on myös pyrkimys erikielisten nimivarianttien sijaan yhteen nimeen, joka ”toimii kaikilla kielillä”. Nämä perustelut eivät kuitenkaan tee hyväksyttävää sellaisesta nimestä, joka ei täytä lakien vaatimuksia.

Kuvassa on seuraavat otsikot (kaikki eivät näy kokonaan): Business Finland: Startupin menestys on kiinni hyvästä tiimistä – Woltin kannoilla on kymmeniä kovia suomalaisyrityksiä. Paraisten uudesta koulukeskuksesta tulee Campus Brava. Potilasturvallisuuskeskus nimettiin No-harm Centeriksi, Kotimaisten kielten keskus hermostui ja nyt nimeä muutetaan. Traficom velvoittaa teleyritykset rakentamaan toimivat puhelinyhteydet saamelaisalueen pohjoisosaan Angelin ja Inarijoen alueelle. Pula lääkkeistä on vain pahentunut, eikä syynä ole vain kysynnän kasvu. Viimeisen uutisen ingressi: Monissa reseptilääkkeissä on tällä hetkellä saatavuushäiriöitä. Fimea ei silti näe tilannetta huolestuttavana, sillä moni lääke on korvattavissa.
Nimien englanninkielisyyttä perustellaan usein kansainvälisyydellä ja käytännöllisyydellä. Poiminta Ylen otsikoista vuosilta 2019–2023.

Englanninkieliset nimet työllistävät oikeusasiamiestä

Ennakkotapaus englanninkielisestä julkishallinnon nimestä on Tampereen yliopistollisen sairaalan yksikölle vuonna 2010 annettu pelkästään englanninkielinen nimi Stroke Unit. Oikeusasiamies totesi, että on sekä perustuslain, hallintolain että kielilain vastaista nimetä viranomaisen toimintayksikkö pelkästään englanniksi ja käyttää englanninkielistä nimeä yleisölle suunnatussa tiedottamisessa. Tämän jälkeen nimi vaihdettiin aivoverenkiertohäiriöyksiköksi.

Oikeusasiamies on myöhemmin todennut lainvastaiseksi myös asiakas- ja potilasturvallisuuden asiantuntijoiden verkostolle suunnitellun nimen No-Harm Center (2019) sekä oikeusministeriön hankkeiden nimet Rainbow Rights − Promoting LGBTI Equality in Europe ja Against hate -projekti (2020).

Nimi No-Harm Center ehdittiin julkisen arvostelun ja Kotimaisten kielten keskuksen kannanoton myötä muuttaa Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukseksi (nykyään Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus) jo ennen oikeusasiamiehen ratkaisun julkaisemista. Oikeusasiamies kuitenkin toteaa ratkaisussaan, että nimi No-Harm Center olisi ollut lainvastainen: vaikka organisaatio ei tarjoaisi varsinaista asiointipalvelua kansalaisille, on sillä oltava suomen- ja ruotsinkielinen nimi, kun se tiedottaa toiminnastaan myös suurelle yleisölle.

Oikeusministeriö puolestaan perusteli hankkeittensa englanninkielisiä nimiä muun muassa kansainvälisyydellä. Ministeriön näkemyksen mukaan kyseiset nimet ovat lähinnä kansainvälisten hankekumppaneiden ja rahoittajien käyttöön tarkoitettuja teknisiä työnimiä, joita ei voi pitää kielilain tarkoittamina yleisön kannalta olennaisina tietoina.

Oikeusasiamiehen mukaan viranomaiset kuitenkin toteuttavat hankerekisterin avulla velvollisuuttaan tuottaa ja jakaa tietoa toiminnastaan, ja myös nimet ovat osa tätä tiedottamista. Osuva hankkeen nimi voi herättää yleisön mielenkiinnon ja ohjata perehtymään tarkemmin hankkeen sisältöön. Siksi hankkeiden nimien tulisi olla ymmärrettäviä niin asiasisällöltään kuin kielellisestikin.

Helsinki Education Week, Enter Finland ja OmaNanny

Syksyllä 2022 oikeusasiamiehen käsiteltävänä oli kantelu, joka koski Helsingin kaupungin järjestämän tapahtumakokonaisuuden englanninkielistä nimeä Helsinki Education Week. Kaupunki perusteli nimeä muun muassa strategialla, jonka mukaan Helsinki ottaa entistä aktiivisemman roolin ulkomaisten yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden houkuttelussa ja kaupunkiin asettautumisen tukemisessa. Tapahtuman kohderyhmänä ovat kuitenkin ensisijaisesti suomalaiset kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset.

Oikeusasiamiehen ratkaisu on linjassa aiempien kanssa: Helsinki Education Week on niin perustuslain, kielilain kuin hallintolainkin vastainen. Oikeusasiamies painottaa, että englanninkielistä asiakaspalvelua voi antaa vain kansalliskielisten palvelujen ohella, ei niitä syrjäyttäen. Hankkeiden nimeämisen tavoin myös tapahtumien nimeäminen on osa niitä koskevaa tiedottamista.

Näiden ratkaisujen valossa esimerkiksi porilaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen nimi Sote-keskus Cotton, Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkopalvelun nimi OmaNanny, Turun kaupungin vuonna 2021 päättynyt kärkihanke Smart and Wise Turku ja Maahanmuuttoviraston palvelun nimi Enter Finland vaikuttavat kaikki kyseenalaisilta. Enter Finland -verkkopalvelussa voi hakea oleskelulupaa tai kansalaisuutta sähköisesti. Se on toki selvästi nimenomaan ulkomaalaisille suunnattu toisin kuin sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta osaavatko kaikki maahanmuuttajat hyvin englantia? Entä miten keskeisen palvelun nimeäminen vieraalla kielellä tukee kotoutumista?

Minne lain koura ei yllä, siellä englanti otetaan käyttöön

Vuonna 2019 oikeusasiamies totesi, että valtionyhtiön englanninkielinen nimi Traffic Management Finland ei ole lainvastainen, koska valtionyhtiöiden kielenkäytölle asetetut vaatimukset ovat lainsäädännön näkökulmasta tulkinnanvaraisia. Ratkaisussaan oikeusasiamies kuitenkin huomauttaa, että julkista hallintotehtävää hoitavan yksityisen tahon nimeäminen pelkällä vieraalla kielellä ei ole lähtökohtaisesti hyvää hallintoa ja kielellisiä oikeuksia koskevan sääntelyn mukaista. Sittemmin nimi muutettiin Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficiksi. Sanaa liikenteenohjausyhtiö ei kuitenkaan näy yhtiön verkkosivuilla lainkaan, vaan siellä käytetään yksinomaan Fintrafficia.

Helmikuussa 2023 Lääketietokeskus ilmoitti olevansa jatkossa nimeltään Pharmaca Health Intelligence. Kyseessä on yksityinen yritys, joka tarjoaa suomalaisille muun muassa yleishyödyllistä lääketietoa. Vaikka kielilaki ei koske yrityksiä, Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuolto päätti kritisoida nimenmuutosta sosiaalisessa mediassa. Tämä johtui siitä, että kyse ei ollut uudesta yrityksestä, vaan kansalaisille tärkeitä lääkkeisiin ja rokotteisiin liittyviä palveluja tarjoavan tahon nimenmuutoksesta. Aiheeseen haluttiin tarttua myös siksi, että nimien perustelut ovat usein varsin kyseenalaisia.

Valtionyhtiöiden kielenkäytölle asetetut vaatimukset ovat lainsäädännön näkökulmasta tulkinnanvaraisia.

Pharmaca Health Intelligence perusteli nimenmuutostaan muun muassa siten, että uusi nimi palvelee paremmin Suomessa ja ulkomailla. Yrityksen mukaan Lääketietokeskus-nimen perusteella moni luuli, että kyseessä on julkishallinnon viranomainen. Onkin totta, että esimerkiksi nimi Lääketietoyritys kertoisi suomenkielisille keskus-loppuista nimeä paremmin, että kyse on kaupallisesta eikä julkisesta toimijasta. Silti on vaikea ymmärtää, miten englanninkielinen nimi palvelee Suomessa paremmin kuin suomenkielinen nimi.

Toisena perusteluna nimenmuutokselle kerrottiin, että jopa 20 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee ulkomailta. Suurin osa eli 80 prosenttia liikevaihdosta tulee kuitenkin kotimaasta, jossa kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi.

”Kaksikielinen” Campus Brava

Myös Paraisten uuden koulukeskuksen nimi Campus Brava on ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joita nimelle asetettiin. Tiedotteen mukaan tavoitteena oli saada koulukeskukselle nimi, joka kuvastaisi modernia ja kaksikielistä kampusta. Nimen tulisi olla tarpeeksi lyhyt, minkä lisäksi sen olisi toimittava sekä suomeksi että ruotsiksi.

Nimen Campus Brava voi hyvällä tahdolla tulkita ruotsinkieliseksi, mutta suomea se ei ole. Brava on feminiinimuoto espanjan tai italian sanasta bravo, jonka merkityksiä ovat muun muassa ’hyvä; taitava; rohkea’, espanjassa myös esimerkiksi ’raju; kerskaileva’. Korkeakoulualuetta tarkoittava campus on käytössä ruotsin kielen lisäksi esimerkiksi juuri espanjassa ja italiassa. Näissä kielissä se on suvultaan maskuliini ja vaatii adjektiivin maskuliinimuotoon. Italialaisen ja espanjalaisen korviin Campus Brava on siis kielenvastainen. Campus on tietysti myös englantia. Nimelle asetetut tavoitteet eivät siis selvästikään toteutuneet, vaikka päättäjät vaikuttavat olevan eri mieltä.  

Business Finlandin Experience Commerce Finland -ohjelma

Suomessa on myös yksi valtiohallinnon virasto, jonka virallisessa nimessä on englantia: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland. Nimeen ei kielilaista huolimatta ole nokan koputtamista, koska se on vahvistettu laissa. Lain mukaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finland hallinnoi Business Finland -nimistä valtionyhtiötä. Viraston ja yhtiön tehtävänä on muun muassa tukea elinkeinojen uudistumista ja kehittymistä, edistää kansainvälistä verkostoitumista ja parantaa työelämän laatua.

Verkkosivuilta businessfinland.fi on kuitenkin hyvin vaikea löytää tietoa siitä, mikä Business Finland oikein on. Ovatko verkkosivut viraston vai valtionyhtiön? Lain mukaan rahoituskeskus ja yhtiö muodostavat ”toiminnallisen kokonaisuuden” ja niitä johdetaan yhteisellä strategialla. Velvoittaako kielilaki tätä kokonaisuutta? Esimerkiksi organisaatiokaavio on sivuilla pelkästään englanniksi. Business Finland tarjoaa asiakkaille Suomessa muun muassa sellaisia ohjelmia kuin Experience Commerce Finland ja Sustainable Manufacturing Finland. Kaikki kotimaisille yrityksille tarjottavat ohjelmat ovat nimiltään englanninkielisiä.  

Englanti lyhenteissä nakertaa luotettavuutta

Kielilaki ei siis säätele yritysten ja valtionyhtiöiden nimiä, eikä se koske myöskään verkkotunnuksia, sähköpostiosoitteita tai virallisen nimen rinnalla käytettäviä oheisnimiä ja lyhenteitä. Näissäkin englanti yleistyy jatkuvasti. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirasto käyttää näkyvästi oheisnimeä Traficom (englannin traffic ja communication), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus nimeä Fimea (engl. Finnish Medicines Agency) ja Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen nimeä Findata (engl. Finland ja data). Kaikki nämä kuulostavat yritysnimiltä ja sekoittuvat helposti niihin.

Jotkin viranomaiset käyttävät englanninkielisestä nimestä muodostettua lyhennettä suomenkielisen nimen rinnalla, jolloin koko nimen ja lyhenteen yhteys jää hämäräksi. Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin logossa lukee isolla FIIA (Finnish Institute of International Affairs) ja Tilastokeskuksen verkkotunnus on stat.fi (engl. statistic). Keskuksella on myös kaikille avoin tietokanta nimeltään StatFin. Toki tilasto on ruotsiksi statistik ja Suomi Finland, mutta nimen selittäminen ruotsinkieliseksi ei olisi kovin uskottavaa.

Monelle on tuttua, että Rokotetutkimuskeskus on pyytänyt säännöllisin väliajoin vapaaehtoisia osallistumaan rokotteiden kehittämistutkimuksiin. Nykyään pyynnöt eivät kuitenkaan tule Rokotetutkimuskeskukselta vaan valtionyhtiöltä FVR Suomen rokotetutkimus (Finnish Vaccine Research). Yhtiön verkkosivuilla nimi näyttää helposti lyhenevän käytössä pelkäksi FVR:ksi. Kumman tutkimuksiin osallistuisit luottavaisemmin mielin, Rokotetutkimuskeskuksen vai FVR:n?

Vuonna 2021 valtioneuvosto eli ministeriöt ottivat käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteiden tunnuksen gov.fi (engl. government). Perusteluna mainittiin muun muassa, että gov.fi on kansainvälisesti ymmärrettävä ja yleinen valtionhallinnon lyhenne. Esimerkkeinä kansainvälisestä käytöstä annettiin neljä maata, joista kolmessa maan virallisena kielenä on englanti.

Verkkokurssi nimistönsuunnittelusta julkishallinnon työntekijöille

Suomen kielen asema julkishallinnon nimistössä olisi todennäköisesti hieman parempi, jos nimien suunnittelijoilla ja nimistä päättävillä olisi riittävät tiedot siitä, millainen on toimiva julkishallinnon nimi, mitkä ovat sen tehtävät ja mihin kaikkeen huonosti toimiva nimi voi vaikuttaa.

Kotimaisten kielten keskus on ehdottanut yhdeksi uuden hallitusohjelman teemaksi julkisten palvelujen parantamista ymmärrettävään kieleen panostamalla. Yksi konkreettinen toimi tavoitteen edistämiseksi olisi se, että Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema virkakielen verkkokurssipaketti otettaisiin osaksi valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien uusien työntekijöiden perehdytystä. E-oppiva-alustalla vapaasti käytössä oleva kokonaisuus sisältää myös nimien suunnittelua käsittelevän kurssin Nimet toimiviksi.
​​​​​​​

Lähteitä ja lisälukemista

Aurora Salmi: Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia? Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa (Kielikello 1/2023)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

E-oppiva: Hyvä virkakieli -verkkokurssipaketti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kotimaisten kielten keskus: Kotuksen avauksia hallitusohjelmaan 2023(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Lääketietokeskus: Lääketietokeskus uudistaa nimensä ja brändinsä –​​​​​​​ tähtäimenä vahva kansainvälistyminen (Epressi 7.2.2023)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Päivi Leppänen: Paraisten uudesta oppimiskeskuksesta tulee Campus Brava (Yle 3.3.2023)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston yhteinen gov.fi-sähköpostiosoite(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut

Kaupungin tapahtuman yksinomaan englanninkielinen nimi (26.10(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).2022, pdf)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)