Käännettyjen nimien alkukirjaimen valinta tuottaa ongelmia silloin, kun lähdekielen, useimmiten englannin, käytäntö poikkeaa suomen kielen käytännöstä. Yksi ongelmallinen nimijoukko on hallinnollisten yksiköiden nimet suomeksi käännettynä. Silloin nimessä on yleensä sellainen sana, joka esiintyy myös Suomen valtionhallinnon nimissä ja jossa suosituksen mukaan käytetään pientä alkukirjainta. Ristiriitoja voi tulla myös muunlaisissa nimissä, kuten sopimusten tai ohjelmien nimissä, joista ei ole suositusta, mutta joissa suomen kieleen on vakiintunut pienen kirjaimen käyttö. Valitessaan alkukirjainta kirjoittajat joko noudattavat suomalaista mallia, esimerkiksi sitä, että ministeriöiden nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella, tai sitten valitsevat alkukirjaimen lähdekielen mallin mukaan.

Kansainvälisten tuomioistuinten nimet

Hallintoyksiköiden alkukirjainongelma ilmeni viimeksi, kun YK:n perustama kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti maaliskuussa 2003 toimintansa Haagissa ja asiasta kirjoitettiin tiedotusvälineissä. Tuomioistuimen nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kaikilla niillä YK:n virallisilla kielillä, joissa käytetään latinalaisia kirjaimia: nimi on englanniksi International Criminal Court, ranskaksi Cour pénale internationale ja espanjaksi Corte Penal Internacional. Suomeksi nimeä on käytetty sekä iso- että pienikirjaimisena. Viranomaiset ovat enimmäkseen ison alkukirjaimen kannalla. Eduskunnan hyväksymässä Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännössä nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ja sääntöteksti on käännös englanninkielisestä alkuperäistekstistä. Myös EU:n suomenkielisissä teksteissä kirjoitusasu on isokirjaiminen. Suomalaiset tiedotusvälineet taas kirjoittavat nimen pääosin pienellä alkukirjaimella. Järjestöt ovat mikä minkäkin kirjoitustavan kannalla. YK:n suomenkielisillä Internet-sivuilla käytetään pientä alkukirjainta. (Myös YK:n toinen tuomioistuin, nimeltään kansainvälinen tuomioistuin, International Court of Justice, Cour internationale de Justice, Corte Internacional de Justicia, aiheuttaa kirjoittajalle saman pulman, mutta tästä tuomioistuimesta on kirjoitettu vähemmän.

Perussäännön käännöksen ja siten myös viranomaisten alkukirjainvalintaa on varmasti ohjannut vieraiden kielten malli, ja nimi on lisäksi haluttu rinnastaa kansainvälisten järjestöjen nimiin, jotka ovat isokirjaimisia. Tiedotusvälineiden valintaan taas on luultavasti vaikuttanut se, että suomalaisten tuomioistuinten nimet kirjoitetaan vakiintuneesti pienellä alkukirjaimella. Valinta tosin on varmaan usein tiedostamaton, sillä vaihtelua ilmenee molemmissa ryhmissä: Kun lehdessä on ulkoministeriön tiedotteen pohjalta juttu ministeriön osastopäällikön valinnasta uuden rikostuomioistuimen tuomariksi, kirjoituksessa on iso alkukirjain, vaikka muissa jutuissa nimi olisi pienikirjaiminen. Toisaalta ulkoministeriönkin teksteissä nimi esiintyy myös pienikirjaimisena, esimerkiksi ministerin puheissa tai ulkomaanlehtikatsauksissa.

Useimmiten tuomioistuinten nimien käännöksissä alkukirjainpulma vältetään, koska nimissä on ensimmäisenä sanana erisnimi: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Ruandan kansainvälinen sotarikostuomioistuin. Myös tämä malli on voinut vaikuttaa pienen alkukirjaimen valintaan uuden tuomioistuimen nimessä, sillä toistaiseksi kirjoittajat ovat yleensä halunneet varustaa nimen selityksellä ja puhuneet YK:n tai Haagin kansainvälisestä sotarikostuomioistuimesta. Tässä yhdistelmässä pieni kirjain tuntuu isoa luontevammalta vaihtoehdolta.

Vaihtelevat lautakunnat

Toinen äskettäin esiin tullut tapaus on Unescon maailmanperintökomitea. Tämänkin nimen kirjoituskäytännössä näkyy edellä kuvatun lainen jakolinja: viranomaiset kirjoittavat nimen enimmäkseen isolla alkukirjaimella ja tiedotusvälineet sekä muut kirjoittajat pienellä. Maailmanperintösopimuksen suomenkielisessä käännöksessä komitean nimessä (englanniksi the World Heritage Committee) on iso alkukirjain. Valtionhallinnon komiteat, neuvostot, lautakunnat, neuvottelukunnat, suunnittelukunnat ja valiokunnat kirjoitetaan suomen kielen lautakunnan suosituksen mukaan pienellä kirjaimella, ja tämän käytännön mukaista mallia moni kirjoittaja soveltaa myös maailmanperintökomitean nimeen. YK:n suomenkielisillä sivuilla tämäkin nimi on pienikirjaiminen.

Kaikki käännösnimet eivät suinkaan poikkea Suomen valtionhallinnon nimien antamasta mallista. Pienellä kirjoitetaan yleensä valtionhallinnon keskeiset elimet, esimerkiksi muiden maiden parlamenttien nimet, jopa silloinkin, kun ne ovat sitaattilainoja, kuten Israelin knesset, Puolan sejm ja Espanjan cortes. Pienellä kirjoitetaan myös muiden maiden ministeriöt, vaikka vastaavan nimistä ministeriötä ei Suomessa olisi, esimerkkinä Ruotsin kulttuuriministeriö (Kulturdepartementet).

Enemmän kirjavuutta on erilaisten komiteoiden, neuvostojen, lautakuntien jne. nimissä. Monet kirjoitetaan kuitenkin aina pienikirjaimisena, esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvosto (Security Council), OECD:n maatalouskomitea ja ILOn hallintoneuvosto. Myös EU:n elinten nimissä noudatetaan yleensä suomalaisten nimien mallia, esimerkkeinä ministerineuvosto, yleisten asioiden neuvosto (General Affairs Council), pysyvien edustajien komitea (Permanent Representatives Committee), maatalouden horisontaalikysymysten työryhmä (Working Party of Agricultural Horizontal Questions), komission turvallisuuslautakunta (Commission Security Board). Kaikkien muiden EU-kielten käytäntö näissä nimissä on iso alkukirjain, vaikkakin muut kielet kuin englanti kirjoittavat vain nimen ensimmäisen sanan isolla.

Käännösnimissä näkee kuitenkin samanlaista vaihtelua kuin suomalaisissakin nimissä – ja samaa taipumusta käyttää aiempaa useammin isoa alkukirjainta. Naton ja sen kumppanuusmaiden yhteinen euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (Euro-Atlantic Partnership Council) esiintyy tiedotusvälineissä tavallisesti pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna, viranomaisten teksteissä taas sekä isolla että pienellä. Pohjoismaisia yhteistyöelimiä on runsaasti. Niistä selvästi työryhmän luonteiset nimitykset ovat pienikirjaimisia, kuten maa- ja metsätalouskysymysten virkamieskomitea (Nordiska Ämbetsmannakommittén för Jord- och Skogsbruksfrågor, NÄJS). Viranomaiset kirjoittavat kuitenkin luonteeltaan erikoistuneempien elinten nimet yleensä isolla: Pohjoismainen vammaispoliittinen lautakunta, Pohjoismainen huumekysymysten yhteisvaliokunta, Pohjoismainen lääkintätilastokomitea. Tiedotusvälineissä nämä nimet esiintyvät harvoin. Toisaalta myös itsenäiset elimet, jotka eivät kuulu mihinkään suurempaan kokonaisuuteen, kuten Arktinen neuvosto ja Saamelaisneuvosto, saattavat nekin esiintyä pienikirjaimisina.

Yhteistyöelimissä on myös nimiä, joita muistuttavat nimet kirjoitetaan suomeksi harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta isolla alkukirjaimella. Nämä nimet eivät tunnu tuottavan ongelmia, vaan niissä käytetään aina isoa alkukirjainta. Sellaisia ovat esimerkiksi Pohjoismainen geenipankki (Nordisk Genbank), Kansainvälinen suu- ja sorkkatautirokotepankki ja Pohjoismainen naistutkimusinstituutti. Lisäksi on elimiä tai ryhmiä, joiden nimissä ei ole lainkaan yksikköön viittaavaa osaa, esimerkiksi Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (Samnordisk skogsforskning) ja pohjoismaiset ympäristöalan työryhmät Meri ja Ilma sekä Tuotteet ja Jätteet, joissa ainoa keino erottaa ryhmän nimi tekstin muista sanoista on ison alkukirjaimen käyttö (tosin yksi ryhmää kohden riittäisi).

Suomen kielen lautakunnan suositus

Suomen kielen lautakunta suosittaa, että hallintoyksiköiden nimien käännöksissä noudatetaan suomalaisten valtionhallinnon nimien alkukirjaimesta annettua ohjetta. Kahden erilaisen mallin ristiriita häiritsee varsinkin niitä, jotka ovat tietoisia molemmista vaihtoehdoista. Viranomaiset yleensä kuitenkin katsovat virallisten asiakirjojen, edellisissä esimerkeissä eduskunnan hyväksymien sopimusten, velvoittavan itseään. Suositus toivottavasti vaikuttaa jo niihin valintoihin, joita tehdään sopimuksia käännettäessä. Kenenkään ei myöskään tarvitse pitää mielessään erilaisia ohjeita suomalaisia ja ulkomaisia nimiä varten.Parlamenttien, ministeriöiden, tuomioistuinten ja poliisiorganisaatioiden nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, samoin alue- ja paikallishallinnon keskeisten elinten nimet. Myös komiteoiden, neuvostojen, lautakuntien, työryhmien tms. nimissä käytetään tavallisesti pientä alkukirjainta. Erillislaitosten kaltaisten elinten nimet voidaan kuitenkin kirjoittaa myös isolla kirjaimella. Näin voi harkinnan mukaan tehdä myös silloin, kun ei osaa nimiasiaa muuten ratkaista. Suosituksesta voi lukea enemmän Pirjo Hiidenmaan kirjoituksesta Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet (ks. Lue myös).

Muunlaiset käännösnimet

Englannin kielen vaikutus on näkynyt ison alkukirjaimen suosiossa varsinkin mainonnassa ja markkinoinnissa jo pitkään, mutta se on nyt selvästi näkyvissä siinä kielessä, jota viranomaiset – ja myös yritykset – käyttävät hallintotehtävissään. Viranomaisiin on ehkä vaikuttanut Suomen EU-jäsenyys. Suomalaiset lukevat EU-tekstinsä useimmiten juuri englanniksi, ja EU:n työkielistä nimenomaan englannin kielessä isoa kirjainta käytetään paljon laajemmin kuin suomessa. Niinpä saattaa ruveta tuntumaan, että suomeksikin pitäisi kirjoittaa EU:n Pohjoinen ulottuvuus tai Valkoinen kirja, kun englanniksikin on Northern Dimension ja White Paper. Pohjoismaisessa yhteistyössä taas vaikuttaa muiden pohjoismaisten kielten malli.

Englannin kielessä isoa kirjainta käytetään myös korostuskeinona, jolla nostetaan tekstistä esiin tärkeiden käsitteiden nimet (ks. Jaakko Anhavan artikkeli Alkukirjain meillä ja muualla). Esimerkiksi Thessalonikan huippukokouksen päätelmien englanninkielisessä tekstissä esiintyvät isokirjaimisina sanat Draft Constitutional Treaty, Financial Services Action Plan, jopa Basic Principles ja Member States. Jokainen kieli noudattaa teksteissään omaa oikeinkirjoitustapaansa. Suomeksi esimerkkisanat kirjoitetaan pienikirjaimisina: perustuslakia koskeva sopimusehdotus, rahoituspalveluita koskeva toimintasuunnitelma, perusperiaatteet, jäsenvaltiot. Myöskään ranskan kielessä ei näissä tapauksissa käytetä isoa kirjainta.

Ulottuvuuksia, sopimuksia ja ohjelmia

Huippukokouksen päätelmien esimerkit eivät ehkä tuottaisi suomalaiselle kirjoittajalle ongelmaa, mutta valkoisen ja vihreän kirjan sekä pohjoisen ulottuvuuden alkukirjaimen kokoa on Kielitoimistosta kyselty. Nämä ovatkin rajatapauksia, jotka saattavat tuntua ainutkertaisen ilmiön erisnimiltä. Ne kuitenkin kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Ilmiötkään eivät ole ainutkertaisia. Valkoinen kirja on lainsäädännön pohjaksi laadittava valmisteluasiakirja, joka voidaan tehdä eri aiheista. Ja ulottuvuuksiakin on EU:ssa enemmän kuin se meille tutuin pohjoinen, esimerkiksi eurooppalainen ulottuvuus ja parlamentaarinen ulottuvuus.

Maailmanperintökomitean alkukirjainkysymyksen yhteydessä tuli esiin myös, että sopimuskäännöksessä kirjoitetaan myös itse sopimuksen nimen lyhyt muoto isolla alkukirjaimella, siis Maailmanperintösopimus. Tämäkin noudattaa englanninkielisen sopimustekstin mallia: the World Heritage Convention. Sopimusten nimien alkukirjaimesta ei ole suositusta, mutta vakiintunut käytäntö on ollut, että ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esimerkkeinä ydinsulkusopimus, ydinkoekieltosopimus, ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.