Juoksija kiisi voittoon – vai kiitikö hän?
Perusasiaa 4/2013

Sari Maamies

Juoksija kiisi voittoon – vai kiitikö hän?

Kiisi vai kiiti, kaasi vai kaatoi, haravoi vai haravoitsi? Eräiden verbien imperfektimuodoissa vaihtelevat eri tavoin s ja t.

Suomen kielessä on joukko perusmuodossaan taa-, tää-loppuisia verbejä, joiden imperfektimuodoissa i:n edellä vaihtelevat t ja s, esimerkiksi piirtää : piirsi (piirsin, piirsivät jne. ) mutta hohtaa : hohti. Yleensä imperfektimuodossa on vain joko ‑si tai ‑ti, mutta eräissä verbeissä käytetään molempia, esim. kiitää : kiisi ~ kiiti.

Yleiskielessä ti- ja si-muotojen vaihtelu koskee vain tiettyjä kaksitavuisia verbejä. Murteissa vaihtelua on enemmän ja se koskee myös useampitavuisia verbejä. Murteellisina on pidetty esimerkiksi muotoja lentää : lenti, kääntää : käänti, huutaa : huuti sekä useampitavuisten verbien taivutusmuotoja, esim.  puhaltaa puhalti, visertää : viserti, komentaa : komenti, uskaltaa : uskalti. Yleiskielessä näissä on ‑si (lensi, käänsi, huusi, puhalsi, visersi, komensi, uskalsi). Raja yleiskielisen ja murteellisen muodon välillä ei kuitenkaan aina ole selvä.

Esimerkiksi sellaisissa verbeissä kuin puhaltaa, kuumentaa ja ymmärtää on ilmeisesti jo varhain haluttu vakiinnuttaa muoto, joka on kaikissa persoonissa yhdenlainen: puhalsin, puhalsi; kuumensin, kuumensi (vrt. puhallin, puhalti; kuumennin, kuumenti).

Seuraavien kaksitavuisten verbien imperfektimuodoissa on yleiskielessä joko ‑si tai ‑ti, joskus molemmat ovat mahdollisia.

hiertää : hiersi piirtää : piirsi
hohtaa : hohti pitää : piti
hoitaa : hoiti pyörtää : pyörsi
huoltaa : huolsi puoltaa : puolsi
huutaa : huusi pyytää : pyysi
häätää : hääsi ~ hääti rientää : riensi
hyytää : hyysi ~ hyyti sietää : sieti
itää : iti siintää : siinsi
joutaa : jouti siirtää : siirsi
juontaa : juonsi sortaa : sorti
jäytää : jäyti soutaa : sousi ~ souti
kieltää : kielsi suoltaa : suolsi
kiertää : kiersi syytää : syyti
kiiltää : kiilsi säätää : sääti
kiitää : kiisi ~ kiiti taitaa : taisi
kuultaa : kuulsi tietää : tiesi
kyntää : kynti työntää : työnsi
kääntää : käänsi vetää : veti
lentää : lensi viiltää : viilsi
liirtää : liirsi vuotaa : vuoti ~ vuosi
liitää : liisi ~ liiti vääntää : väänsi
löytää : löysi yltää : ylsi ~ ylti
murtaa : mursi ääntää : äänsi
myöntää : myönsi  
nostaa : nosti  
noutaa : nouti  


Muun muassa seuraavissa kaksitavuisissa verbeissä vaihtelua on murteissa, mutta sitä ei ole pidetty  yleiskielen mukaisena:

hoitaa : hoiti ~ hoisi (murt.)
huutaa : huusi ~ huuti (murt.)
juontaa : juonsi ~ juonti (murt.)
kuultaa : kuulsi ~ kuulti (murt.)
lentää : lensi ~ lenti (murt.)
löytää : löysi ~ löyti (murt.)
myöntää : myönsi ~ myönti (murt.)
pyytää : pyysi ~ pyyti (murt.)
rientää : riensi ~ rienti (murt.)
työntää : työnsi ~ työnti (murt.)
vääntää : väänsi ~ väänti (murt.)
ääntää : äänsi ~ äänti (murt.)

• Yltää

Verbin yltää imperfektissä vaihtelevat yleiskielessä ‑ti ja ‑si mutta vain 3. persoonassa: ylsi ~ ylti, ylsivät ~ yltivät. Muissa persoonissa imperfektissä on si-aines: ylsin, ylsit, ylsimme, ylsitte. (Muissa persoonissa ‑ti-muodot taipuisivat ‑lli-asuisina: yllin, yllimme. Niitä ei kuitenkaan juuri käytetä.)

• Sortaa ja sorsia

Verbi sortaa taipuu kahdella tavalla:

sorran : sortaa : sorrin : sorti : sorrimme : sorretaan tai

sorran : sortaa : sorsin : sorsi: sorsimme : sorretaan.

Kolmannessa persoonassa kannattaa käyttää yksiselitteisyyden vuoksi muotoa sorti, sortivat. Muotoja sorrin, sorrimme esiintyy vain satunnaisesti mm. runokielessä.

Sorti-muoto on yksiselitteisesti sortaa-verbin muoto, kun taas sorsi, sorsivat, sorsimme voivat olla myös sorsia-verbin muotoja. Sorsia (merkityksessäsortaa’) ei ole kovin vanha sana: sitä ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (ilm. 1951–61), vaan vasta 1990-luvun alussa ilmestyneestä Suomen kielen perussanakirjasta, jossa sitä luonnehditaan leikilliseksi. Nykyisinkään sorsia-verbiä ei voi pitää tyyliltään täysin neutraalina, vaikka sitä esimerkiksi lehtiteksteissä jonkin verran käytetäänkin:

Älykköä nörttiä sorsitaan koulussa [otsikko] | Pentikäisen mielestä hallitus sorsii lehdistöä ja suosii Yleisradiota.

• Lähti ja läksi

Lähteä-verbin imperfektissä vaihtelevat muodot lähti ja läksi. Näistä lähti on yleiskielessä selvästi tavallisempi kuin läksi, joka myös on yleiskielessä mahdollinen; murteissa läksi-muodolla on laaja levikki. (Muotojen läksi ja lähti historiasta kerrotaan Kysyttyä-palstalla, s. 40.)

• Kaarsi ja kaartoi

Muutaman verbin imperfektissä vaihtelevat ‑si ja ‑toi. Molemmat muodot ovat mahdollisia yleiskielessä, selvästi tavallisempi muoto on seuraavassa lihavoitu:

kaataa : kaatoi ~ kaasi, kaadoimme ~ kaasimme

kaartaa: kaartoi ~ kaarsi, kaarroimme ~ kaarsimme

saartaa : saartoi ~ saarsi, saarroimme ~ saarsimme

• Haravoi ja haravoitsi

Perusmuodoltaan ‑oida-, ‑öidä-loppuisten verbien taivutusmuodoissa on yleensä ‑oi-, ‑öi-, esim. arvioida : arvioi, luennoida : luennoi, tarinoida : tarinoi. Näiden verbien preesens- ja imperfektimuodot ovat samannäköiset: hän tarinoi (koko ajan, eilen).

Eräillä ‑oida-, ‑öidä-loppuisillat verbeillä on kuitenkin ‑oi-aineksisen taivutusmuodon rinnalla pitempi ‑oitse-aineksinen muoto, esim. haravoida : haravoin  (preesens ja imperfekti) ~ haravoitsen (preesens), haravoitsin (imperfekti).

Kahdella tavalla (-oi- tai ‑oitse-vartaloisina) taipuvia ovat mm. ahkeroida, aprikoida, aterioida, haravoida, hekumoida, isännöidä, liehakoida, luennoida, mellakoida, pullikoida, teikaroida (’rehentelevästä kävelystä tms.’), tupakoida, urakoida, vihannoida. Pitempi ‑oitse-muoto on kuitenkin käytössä selvästi harvinaisempi, eikä se ole aina tyyliltään täysin neutraali.

Monet tekijää tarkoittavat substantiivit muodostetaan verbin pitemmästä muodosta, joskin rinnalla on usein myös lyhyempi muoto: isännöitsijä (~ isännöijä), urakoitsija ~ urakoija, tupakoitsija ~ tupakoija, mellakoitsija ~ mellakoija, luennoitsija ~ luennoija.

Kirjallisuutta

Laalo, Klaus 1986:  Imperfektimuotojen ti~si-vaihtelu suomen kielessä. Helsinki: SKS.

Laalo, Klaus 1988: Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi. – Kielikello 3.

Iso suomen kielioppi §:t 114, 344, 349. Luettavissa verkossa: http://scripta.kotus.fi/visk/

Sari Maamies