Järjestysluvut eli ordinaaliluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluvun tunnuksena on sanan perusmuodossa -s ja taivutusmuodoissa -nte-, -nne- tai -t- ja -nsi- (jossa -i- on monikon tunnus); poikkeuksellisia tässä suhteessa ovat sanat ensimmäinen ja toinen.
| kolma|s | viide|s |
| kolmatta | viide|ttä |
| kolma|nne|n | viide|nne|n |
| kolma|nte|na | viide|nte|nä |
| kolma|nsi|ksi | viide|nsi|ksi |
Peruslukuja yksi ja kaksi vastaavat järjestysluvut ovat siis ensimmäinen ja toinen. Järjestyslukumuotoja yhdes ja kahdes käytetään luvuissa yhdestoista ja kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas jne. Yhdyssanan jälkiosanakin ne voivat esiintyä, esimerkiksi kolmaskymmenesyhdes, neljäskymmeneskahdes, mutta tavallisempia ovat muodot kolmaskymmenesensimmäinen, neljäskymmenestoinen. Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).
Moniosaisissa järjestysluvuissa tunnus toistuu kaikissa luvun osissa. Kuitenkin toista-loppuisissa luvuissa (11–19) järjestysluvun tunnus on vain ensimmäisessä osassa.
viideskymmenesviides
neljännellekymmenennelleviidennelle
viidestoista
kahdeksanneksitoista
Järjestysluvun ilmaiseminen numeroilla
Silloin kun numeroilmauksella tarkoitetaan järjestyslukua, sen täytyy käydä ilmi merkintätavasta. Numero voidaan osoittaa perusmuotoiseksi järjestysluvuksi esimerkiksi merkitsemällä vastaavan peruslukua osoittavan numeron perään piste:
1. (ensimmäinen)
58. (viideskymmeneskahdeksas)
1 534. (tuhannes viidessadaskolmaskymmenesneljäs)
2. luokka
3.-luokkalainen
Toiseksi järjestysluvun tunnus voidaan merkitä numeron perään kaksoispisteellä erotettuna.
2:nen (toinen)
5:s (viides)
11:s (yhdestoista)
Tämä merkintätapa on yksiselitteinen etenkin silloin, kun järjestyslukua seuraa virkkeen loppupiste:
Hän oli kilpailussa 15:s.
Kolmanneksi järjestyslukua ilmaistaan roomalaisilla numeroilla: Kaarle XVI Kustaa (ks. Roomalaiset numerot).
| Lakikielessä vallitsee vielä perinteinen lakitekstejä koskeva käytäntö: pykälien ja momenttien järjestysnumeroiden perään ei merkitä järjestystä osoittavaa pistettä, esim. 15 §, 68 a §. Kuitenkin kun lakiin viitataan yleiskielisessä tekstissä, on selvyyssyistä parempi käyttää pisteellistä merkintätapaa: 15. §. Samoin kirjaimen sisältävissä pykälissä on selvempää käyttää esim. seuraavanlaista merkintätapaa: Pykälässä 68 a määrätään, että... |
Milloin ja miten sijapääte merkitään järjestyslukuun?
Pienet järjestysluvut on taivutettuina yleensä luontevinta esittää kirjoitettuna sanana:
Joukkue sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Jos järjestysluku esiintyy tekstissä samassa sijassa kuin sitä seuraava substantiivi, lukuun ei tarvitse merkitä päätettä. Numeron jälkeinen piste osoittaa, että kyseessä on järjestysluku.
3. sijalla (kolmannella sijalla)
3. sijaa (kolmatta sijaa)
Hiihtäjä otti uransa 15. arvokisamitalin.
Tästä on huomautettu myös 18. luvun 5. kohdassa.
Nyt ollaan järjestämässä jo pitopalvelun 134. hääjuhlia.
Jos numeroin ilmaistun järjestysluvun tarkoitettu lukutapa ei ilmene seuraavasta sanasta, merkitään numeron jälkeen kaksoispiste, ja sen jälkeen järjestysluvun tunnus ja sitten lauseyhteyden edellyttämä sijapääte (ks. ohjeita merkintätavoista alla):
Olette jonossa 26:ntena (kahdentenakymmenentenäkuudentena).
Hän hiihti kilpailussa 12:nneksi (kahdenneksitoista) parhaan henkilökohtaisen ajan ja nousi yhdeksän sijaa 17:nneksi (seitsemänneksitoista).
Selvyyden vuoksi sijapääte merkitään näkyviin, kun järjestysluvun ja sen sijamuodon määräävän sanan välissä on jokin muu sana.
Seura aloittaa ensi viikolla 12:nnen aikuisille tarkoitetun uimakoulunsa.
Jos kuitenkin kyse on rinnasteisista järjestyslukumääritteistä, joita erottaa pelkkä rinnastuskonjunktio, päätettä ei tarvitse merkitä.
Asiaa käsitellään 5. ja 9. luvussa.
Vrt. Asiaa käsitellään 5:nnessä ja ohimennen myös 9. luvussa (järjestyslukumääritteiden välissä useita sanoja).
Järjestysluvun tunnuksen ja sijapäätteen liittäminen numeroon
| 1:nen | 1:sen | 1:stä | 1:seen |
| 2:nen | 2:sen | 2:sta | 2:seen |
| 3:s | 3:nnen | 3:tta | 3:nteen |
| 4:s | 4:nnen | 4:ttä | 4:nteen |
| 5:s | 5:nnen | 5:ttä | 5:nteen |
| 6:s | 6:nnen | 6:tta | 6:nteen |
| 7:s | 7:nnen | 7:ttä | 7:nteen |
| 8:s | 8:nnen | 8:tta | 8:nteen |
| 9:s | 9:nnen | 9:ttä | 9:nteen |
| 10:s kymmenes | 10:nnen kymme- nennen | 10:ttä kymmenettä | 10:nteen kymme- nenteen |
| 11:s yhdestoista | 11:nnen yhdennen- toista | 11:ttä yhdettä- toista | 11:nteen yhdenteen- toista |
| 12:s | 12:nnen | 12:tta | 12:nteen |
| 17:s | 17:nnen | 17:ttä | 17:nteen |
| 21:s | 21:nnen -yhdennen ~ 21:sen -ensim- mäisen | 21:ttä -yhdettä ~ 21:stä -ensim- mäistä | 21:nteen -yhdenteen ~ 21:seen -ensim- mäiseen |
| 100:s sadas | 100: nnen sadannen | 100:tta sadatta | 100:nteen sadanteen |
| 1 000:s tuhannes | 1 000:nnen tuhannennen | 1 000:tta tuhannetta | 1 000:nteen tuhan- nenteen |
Yhdistelemällä näistä saadaan suurempia lukuja, mm. kymmenestuhannes : kymmenettätuhannetta : kymmenennentuhannennen; sadastuhannes : sadattatuhannetta : sadannentuhannennen jne. (Huom. sadannes ei ole järjestysluku vaan murtoluku, sadasosa.)
Kun järjestysluku taipuu monikossa ja se esitetään tekstissä numeroilla, tunnukseen kuuluu myös monikon -i-:
Nyt ollaan järjestämässä jo seuran 12:nsia (kahdensiatoista) kaikille jäsenille avoimia kisoja.
Nyt ollaan järjestämässä jo seuran 22:sia (kahdensiakymmenensiätoisia) kaikille jäsenille avoimia kisoja.
Koska tällaisissakin tapauksissa numeron ja sijapäätteen merkintätapaa (eli toivottua lukutapaa) täytyy usein kovastikin miettiä, kannattaa ilmaus yrittää muotoilla niin, että päätemerkintöjä ei tarvita. Esimerkiksi Nyt ovat vuorossa jo seuran 12. kisat, jotka ovat kaikille jäsenille avoimet.
Roomalaiset numerot
J ärjestyslukua merkitään joskus myös käyttämällä roomalaisia numeroita. Käytäntöä esiintyy lähinnä hallitsijoiden ja paavien nimissä, kirjojen, ohjelmien tms. osien numeroinnissa sekä kongressien tai muiden tapahtumien nimissä. Roomalainen numero tarkoittaa jo sinänsä järjestyslukua, joten sen jälkeen ei merkitä järjestysluvun pistettä tai tunnusta. Sijapäätekin liitetään suoraan numeroon kaksoispisteen avulla.
Johannes Paavali II
V puiteohjelma
XXVIII olympiakisat
Teos kertoo Kustaa III:sta.
Teos kertoo Kaarle XVI Kustaasta.
Roomalaisen eli latinalaisen järjestelmän merkkejä käytetään juhlallisissa yhteyksissä myös vuosilukujen merkinnässä peruslukuina. Roomalaisessa järjestelmässä on seuraavat merkit (suluissa vastaava arabialainen numero):
I (1)
V (5)
X (10)
L (50)
C (100)
D (500)
M (1 000)
Muut luvut saadaan näistä yhteen- ja vähennyslaskun avulla. Kutakin numeroa kirjoitetaan niin monta kuin luvussa on vastaavia yksiköitä, ja korkeampiarvoinen numero sijoitetaan vasemmalle puolelle. Kuitenkin korkeampiarvoisen numeron vasemmalla puolella esiintyvä I-, X- ja C-merkki vähentää lukua vastaavasti:
IV = 5 - 1
VII = 5 + 1 + 1 = 7
IX = 10 - 1 = 9
XIV = 10 + (5 - 1) = 14
XL = 50 - 10 = 40
LXX = 50 + 10 + 10 = 70
XC = 100 - 10 = 90
CM = 1000 - 100 = 900
MCMXCVIII = 1000 + (1000 - 100) + (100 - 10) + (5 + 1 + 1 + 1) = 1998
MMVI = 2006
Roomalaisia numeroita käytetään joskus myös tarkoittamassa lukusanojen substantiivimuodosteita ykkönen, kakkonen, kolmonen jne. Merkintätapa on vakiintunut mm. eräiden teiden nimiin: Kehä II, Kehä III. Yhdyssanoissa merkintää esiintyy sellaisissa tapauksissa kuin I-olut (’ykkösolut’), III-olut (’kolmosolut’), II-tyypin diabetes (’kakkostyypin’). Ilmauksen lukemistavan näkökulmasta on kuitenkin yleensä selvempää käyttää kirjoitettuja sanoja ykkönen, ykkös-, kakkonen, kakkos- jne. tai järjestyslukuja.
I-luokan ravintola (’ykkösluokan’)
I luokan ravintola (’ensimmäisen luokan’)