Yhdysnimellä tarkoitetaan nimeä, joka koostuu kahdesta nimestä. Kaksiosaiset etunimet joko yhdistetään yhdysmerkillä tai kirjoitetaan suoraan yhteen (Eeva-Kaisa ~ Eevakaisa). Olen selvittänyt, millainen on Suomen nimilaissa mainittu ”kotimainen nimikäytäntö” yhdysnimien kirjoitusasua valittaessa. Aineistona olivat ne Väestörekisterikeskuksen tiedoissa olevat yhdysmerkilliset yhdysnimet, joilla oli tai oli ollut vähintään 50 nimenkantajaa vuonna 2002, sekä niiden yhdysmerkittömät vastineet (jos sellainen oli). Nimiä oli yhteensä noin viisisataa erilaista, jos kirjoitusasua ei oteta huomioon. Luvut nimenkantajista on kerätty 28.6.2011.

Tarkastelen tässä sitä, mitkä yhdysmerkittömät yhdysnimet ovat vakiintuneet uusiksi itsenäisiksi nimiksi ja mitkä taas pyrkivät sellaisiksi. En käsittele syvemmin sellaisia vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja kuin Marianne enkä pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka vain näyttävät koostuvan kahdesta eri nimestä kuten Ellinoora (< Eleonoora) . Tällaiset nimet nimenkantajamäärineen on lueteltu viereisessä taulukossa.

Taulukko 1. Vanhat kaksoismuodot sekä niiden yhdysmerkilliset vastineet nimenkantajamäärineen.

4_11_taulukkos21.jpg

Taulukossa 2 olevia yhdysmerkittömiä nimiä voidaan pitää vakiintuneina, sillä niitä on sunnilleen yhtä paljon tai selvästi enemmän kuin yhdysmerkillisiä vastineita.

Taulukko 2. Vakiintuneet yhdysmerkittömät yhdysnimet nimenkantajamäärineen (taulukko suurempana(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).

4_11_tauluk22.jpg

Taulukossa 3 taas ovat ne nimet, joissa yhdysmerkittömän kirjoitustavan osuus on noin 40 prosenttia.

Taulukko 3. Vakiintumassa olevat yhdysmerkittömät yhdysnimet nimenkantajamäärineen (taulukko suurempana(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).

4_11_taulukk22B.jpg

Yhdysnimen alkuosa vaikuttaa

Jotkin nimet kirjoitetaan herkemmin suoraan yhteen, jos ne ovat yhdysnimen alkuosina, ja jotkin toiset taas silloin, kun ne ovat jälkiosina. Alkuosina nimistä Sari, Lise, Sol, Meri, Inge, Salla, Anni, Liisa ja Tuuli vähintään joka neljäs on kirjoitettu jälkiosan kanssa yhteen ilman yhdysmerkkiä. Nimille on yhteistä se, että ne ovat yksi- tai kaksitavuisia naisten nimiä. Niillä on melkein kaikilla vain yksi tai kaksi jälkiosavaihtoehtoa, eli ne ovat vakiintuneet harvojen nimien pariksi.

Nimiä Carl, Karl, Lars, Per, Stig, Bo, Björn, Bror, Dan, Inka, John, Kai, Kaj, Kurt, Maja, Marie, May, Nils, Pasi, Paul, Pehr, Reetta, Saku ja Tor ei kirjoiteta alkuosina koskaan yhteen ilman yhdysmerkkiä. Yhdysmerkillä kirjoitetuissa alkuosissa on monia etenkin miesten ruotsinkielisiä nimiä. Kun näiden kahden ryhmän nimiä vertaa, näyttää siltä, ettei tavumäärä ole erottava tekijä.

Yhdysnimen jälkiosa vaikuttaa enemmän

Jälkiosina nimistä Anna, Anne, Stiina, Riina, Lott, Lotte, Tuuli, Lis, Lill ja Stina vähintään joka neljäs on kirjoitettu alkuosan kanssa yhteen ilman yhdysmerkkiä. Ne ovat yksi- tai kaksitavuisia naisten nimiä, joista suurimmalla osalla on vain yksi alkuosavaihtoehto. Nimistä ainoastaan Tuuli esiintyy myös alkuosana. Taipumus yhdysmerkittömään asuun on voimakkaampi kuin samoilla nimillä alkuosina.

Jälkiosina nimiä Erik, Henrik, Göran, Gustaf, Gustav, Ole, Anders, Anneli, Brita, Charlott, Christian, Helen, Karoliina, Kristin, Magnus, Mikael, Mikko, Ove, Sinikka, Tuulikki ja Åke ei kirjoiteta yhteen ilman yhdysmerkkiä. Joukossa on ruotsinkielisiä miesten ja naisten nimiä sekä monitavuisia suomenkielisiä nimiä.

Yhdysmerkittömän yhdysnimen piirteet

Yhdysmerkittömään kirjoitustapaan vaikuttaa vanhojen kaksoismuotojen antama yhdistämismalli. Kirjoitustapa on leimallisesti naisten nimien yksi tyyppi. Sen sijaan kielellä ei näytä olevan vaikutusta. Kaikissa yhdysnimissä alkuosa on joko yksi- tai kaksitavuinen, mutta jälkiosassa voi sen sijaan olla kolmekin tavua.

Yleistäen voi todeta, että mitä vähemmän jollakin nimellä on nimenkantajia, sitä enemmän nimen alku- ja jälkiosat poikkeavat vakiintuneiden ja vakiintumassa olevien yhdysnimien osista. Esimerkiksi vakiintumassa olevien yhdysmerkittömien nimien loppuosista Lis ja Tuuli ovat sellaisia, joita käytetään myös vanhoissa kaksoismuodoissa ja vakiintuneissa yhdysmerkittömissä nimissä. Näyttää siis siltä, että ilman yhdysmerkkiä kirjoitettavan yhdysnimen ominaispiirre on se, että nimen osat poimitaan ennestään yleisistä yhdysnimistä tai varioidaan niitä vähäisen. Luultavasti nimet Sarianna ja Sarianne on muodostettu vanhojen kaksoismuotojen Mariannan ja Mariannen mallin mukaan.

Hyvin yleinen jälkiosa saatetaan hahmottaa pikemmin nimen osaksi (eräänlaiseksi johtimeksi) kuin itsenäiseksi  nimeksi. Tällaisia ovat etenkin -stiina (Annastiina, Maijastiina, Eevastiina) mutta myös esimerkiksi -anna ja -anne (Sarianna, Sarianne). Tällä tavalla  syntyy uusia yhdysmerkittömiä yhdysnimiä. Toinen tapa luoda niitä on muodostaa  Kastehelmin ja Merituulin mallin mukaan lisää ”puhuvia nimiä” eli yleiskielen sanoista muodostettuja nimiä.

Yhdysmerkillisen yhdysnimen piirteet

Valtaosa aina yhdysmerkin kanssa kirjoitetuista nimistä on miesten nimiä. Ruotsinkielisiä miesten nimiä ei juuri koskaan kirjoiteta ilman yhdysmerkkiä. Näitä ovat esimerkiksi Jan-Peter, Bo-Erik ja Jan-Christian. Tavumäärä vaikuttaa suomenkielisissä miesten ja naisten nimissä niin, että vähintään kolmitavuinen jälkiosa näkyy pitävän nimet herkästi erillään, kuten nimissä Jani-Petteri ja Anna-Karoliina.

Aina yhdysmerkkiä käyttäen kirjoitetaan nimet Tuula-Anneli ja Juha-Antti, joissa yhdysnimen alkuosa päättyy samaan vokaaliin, jolla seuraava sana alkaa. Suoraan yhteen kirjoittaminen haittaisikin nimen osien hahmottamista.

Uusia  yhdysnimiä nimipäiväkalenteriin?

Nimipäiväkalenteriin otetaan nykyisin nimet, jotka on annettu ensimmäiseksi etunimeksi noin viidellesadalle lapselle. Monia vakiintuneista ja vakiintumassa olevista yhdysmerkittömistä yhdysnimistä (ks. taulukot 2 ja 3) pidetään itsenäisinä, uusina niminä eikä enää kahden nimen yhdistelminä. Niistä Annamarilla, Annastiinalla ja Sariannalla on yli 500 nimenkantajaa samoin kuin vanhoista kaksoismuodoista Ellinooralla ja Mariannilla. Näillä nimillä ei ole vielä nimipäivää, mutta ehkäpä niiden lisäämistä kalenteriin voitaisiin harkita.

 

Kirjoittaja on työskennellyt harjoittelijana Kielitoimiston nimistönhuoltojaoksessa.