Nimipäiväperinne on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Siksi nimipäiväkalenterin uudistaminen kiinnostaa aina kovasti niin tiedotusvälineitä kuin tavallisia kansalaisiakin. Helsingin yliopisto tarkistaa maamme viralliset nimipäivälistat nykyään viiden vuoden välein, kun aiemmin uudistuksia tehtiin noin kymmenen tai jopa parinkymmenen vuoden välein. Nimimuoti vaihteleekin nykyisin paljon nopeammin kuin esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella. 1980-luvulta lähtien nimipäiväuudistuksia on tehty Väestörekisterikeskukselta hankittujen tarkkojen väestötilastojen pohjalta. Samalla nimen yleisyydestä on tullut keskeinen uusien nimien valintaperuste.
Helsingin yliopistolla on tekijänoikeus sekä suomalaiseen että suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon, ja niitä ylläpitävät yliopiston nimittämät nimistöntutkimuksen asiantuntijat. Vuoden 2015 uudistuksen ovat laatineet dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja professori emerita Marianne Blomqvist. Lopullisen päätöksen uusista kalenterinimistä teki perinteiseen tapaan yliopiston rehtori.
Rajana 500 nimenkantajaa
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin hyväksyttiin vuoden 2015 uudistuksessa nimiä, joita on annettu ensimmäiseksi etunimeksi vähintään 500 suomenkieliselle lapselle uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana, siis vuoden 1965 jälkeen. Tämän rajan ylitti kaikkiaan 68 vuosina 1965–2012 annettua tytönnimeä ja 67 pojannimeä. Suomenruotsalaisessa kalenterissa yleisyysrajana oli 50 nimenkantajaa.
Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa ehto kalenteriin pääsylle. Yleisyysrajan ylittäneiden nimien joukosta karsittiin ensin yhdysnimet, joita ei perinteisesti ole kalenteriin hyväksytty. Tällaisia olivat esimerkiksi suositut naistennimet Anne-Mari (1 854 esiintymää), Anna-Kaisa (1 324), Hanna-Mari (1 217) ja Anna-Maria (1 099) ja miestennimet Juha-Pekka (2 563), Jukka-Pekka (2 242), Juha-Matti (2 080) ja Veli-Matti (1 996). Useimpien yleisten yhdysnimien osat löytyvätkin jo ennestään nimipäiväkalenterista.
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin ei myöskään hyväksytty nimiä, jotka ovat asultaan liian vierasperäisiä. Koska almanakassa olivat jo ennestään esimerkiksi Fanni, Iida, Jenni, Miia, Veera ja Vilma, ei ollut tarkoituksenmukaista ottaa mukaan sellaisia vieraampia nimiasuja kuin Fanny (1 020), Ida (4 811), Jenny (3 067), Mia (5 961), Vera (869) tai Wilma (1 107). Poikien nimistä kalenterin ulkopuolelle jätettiin taas esimerkiksi Alex (2 278), Henry (2 567), Nico (2 505), Tom (1 360) ja Tony ( 2 110), koska kalenterissa olivat jo ennestään Aleksi, Henri, Niko, Tommi ja Toni. Mukaan otettiin mieluummin sellaisia kansainvälisiä nimiä, jotka sopivat äänneasunsa puolesta hyvin suomalaiseen etunimistöön. Tällaisia olivat esimerkiksi tytönnimet Isla, Melissa, Mirella ja Vanessa sekä pojannimet Kasper, Luka, Milo, Noel.
Suomalaiseen kalenteriin hyväksyttiin kuitenkin muutamia sellaisia nimiä, jotka ovat äänneasultaan suomalaisille hieman vieraita. Tällaisia olivat esimerkiksi Nadja, Hugo, Noel ja Robin. Tämä johtuu siitä, että näistä nimistä ei ole yleisesti käytössä suomen kielen mukaisia vastineita, esimerkiksi sellaisia kuin ”Natja”, ”Huuko”, ”Noeli” tai ”Ropini”. Edellisessä, vuoden 2010 uudistuksessa hyväksyttiin samasta syystä mukaan vierasasuiset nimet Frans ja Max.
Nimipäivien palapeli
Nimien sijoittelussa kalenteripäiville noudatettiin jo aiemmin vakiintuneita periaatteita. Ensinnäkin nimet on perinteisesti pyritty sijoittamaan samoille päiville, joilla niiden kantanimet ovat. Näin esimerkiksi Joose sai päiväkseen 19.3., jolla oli ennestään sen kantanimi Joosef (sekä Jooseppi, Juuso ja Josefiina). Joosefhan on heprealainen Jeesuksen isän nimi, joka merkitsee ’Jumala lisää’. Samalla tavalla Juulin ja Jannin päiväksi tuli 12.4., jolla oli ennestään näiden kantanimi Julia (sekä Julius, Janna ja Juliaana). Naisennimi Julia pohjautuu roomalaiseen suvunnimeen Julius, joka on taas käytössä miehennimenä.
Silloin, kun kalenteriin tuleva nimi on jotain muuta alkuperää kuin almanakassa ennestään olevat nimet, se voidaan sijoittaa jonkin sitä äänteellisesti muistuttavan nimen rinnalle. Tässä uudistuksessa esimerkiksi Isla sijoitettiin Iidan päivälle 14.9. ja Aava Aijan päivälle 25.3. Myös nimen merkitys voi vaikuttaa sen sijoitteluun. Niinpä esimerkiksi Taika otettiin nyt Taru-nimen päivälle 7.3. Pojannimi Sisu sai taas luontevasti nimipäiväkseen 28.2., joka on kalenterissamme Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Joulua merkitsevä Noel sijoitettiin taas sopivasti jouluaaton aattoon 23.12.
Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksessa poistettiin ruotsalaisuuden päivältä 6.11. nimi Kustaa Aadolf – ja suomenruotsalaisesta kalenterista Gustav Adolf. Syynä tähän oli se, että nimillä Kustaa ja Aadolf sekä Gustav ja Adolf oli erikseenkin omat nimipäivät. Näin ruotsalaisuuden päivästä tuli viideksi vuodeksi nimipäivätön päivä. Nyt tälle päivälle 6.11. otettiin suomenruotsalaiseen kalenteriin naisennimi Svea. Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan Svea-nimeä on 1600-luvulta lähtien käytetty viittaamaan Ruotsin valtakuntaan, Svea rike. Vasta 1800-luvulla sitä alettiin käyttää Ruotsissa etunimenä. Suomalaiseen kalenteriin sijoitettiin tälle päivälle uusi kalenterinimi Mimosa, koska Svea ei ole ollut suomenkielisellä väestöllä suosittu nimi.
Tärkeä periaate on ollut myös se, että nimen tulisi olla samalla päivällä suomalaisessa ja suomenruotsalaisessa kalenterissa. Tässä uudistuksessa nimet Isabella, Nanna, Stella ja Vanessa sekä Hugo, Kasper ja Robin sijoitettiin suomalaiseen kalenteriin samoille päiville, joilla ne olivat jo ennestään suomenruotsalaisessa kalenterissa. Lisäksi Saaga sijoitettiin suomenruotsalaisen kalenterin Sagan päivälle 17.10.
Almanakassa aiemmin olleet nimet on perinteisesti pyritty palauttamaan alkuperäisille päivilleen. Nyt suomalaiseen kalenteriin palaavat aiemmille päivilleen miehennimet Hugo, Kasper, Okko, Paulus ja Tiitus.
Lähes sata uutta nimeä
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin hyväksyttiin vuoden 2015 uudistuksessa kaikkiaan 39 nimeä: 22 naisten- ja 17 miesten nimeä. Yhtään nimeä ei tarvinnut poistaa, koska kalenterissa on edelleen hyvin tilaa uusille nimille. Yhtään nimeä ei myöskään siirretty uudelle päivälle. Nimipäivien siirrot ovatkin suomalaisessa nimipäiväkalenterissa nykyään varsin harvinaisia, ja niitä on pyritty käytännön syistä välttämään.
Valtaosa nyt hyväksytyistä uusista nimistä ei ole aiemmin ollut suomalaisessa kalenterissa. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet suomalaisnimet Aava, Taika ja Sisu. Aava voidaan tosin tulkita paitsi suomenkieliseksi ’avaraa’ eli ’aavaa’ merkitseväksi nimeksi myös kansainvälisen Ava-nimen suomalaiseksi nimiasuksi. Nimen Ava on arveltu pohjautuvan johonkin Av-alkuiseen tai ava-loppuiseen naistennimeen, kuten Aveline tai Gustava. Taika ja Sisu ovat sen sijaan selviä suomenkielisiä nimiä.
Muiden uusien kalenterinimien tausta on varsin kirjava. Ehkä yllättävänkin monen nimen alkulähde löytyy Raamatusta. Annu on raamatullisen Anna-nimen suomalainen nimiasu. Myös kansainvälisempien Nanna- ja Nita-nimien taustalla on Anna tai siitä johdettu Anita. Isabella on taas italialainen muoto raamatullisesta Elisabet-nimestä, ja Iisa on sen suomalainen lyhentymä. Saritan taustalla on taas raamatullinen Saara, ja naisennimi Seela tunnetaan Vanhassa testamentissa miehen- ja paikannimenä. Uusista miestennimistä selkeästi raamatullisia ovat Joosefin suomalainen nimiasu Joose, Joakimin lyhentymät Jooa ja Kimi, Luukkaan kansainvälinen nimiasu Luka, Nooa, Paulus, Pietarin/Petruksen suomalainen lyhentymä Peetu, Sakariaan suomalainen lyhentymä Sasu sekä Tiitus. Myös Kasper tunnetaan kristillisessä perinteessä yhden itämaan tietäjän nimenä.
Roomalais-latinalaista nimistöä edustavat naistennimitulokkaista Janni ja Juuli, joiden taustalla ovat Julia ja sen mukaelma Julianna, samoin kuin Mirella ja Stella. Muunlaisia kansainvälisiä taustoja on taas nimillä Enna, Isla, Kiira, Melissa, Mimosa, Nadja, Pipsa, Saaga ja Vanessa. Uusista miestennimistä Eemin taustalla on roomalainen suvunnimi Aemelius. Muunlaisia kansainvälisiä taustoja – kuten saksalaista, slaavilaista, ranskalaista tai anglosaksista – on nimillä Hugo, Milo, Noel, Okko ja Robin.
Suomenruotsalaiseen kalenteriin hyväksyttiin nyt peräti 57 uutta nimeä, joista 35 on naisten- ja 22 miestennimiä. Näiden joukossa on paljon kansainvälisiä nimiä, kuten naisennimet Amelie, Bianca, Cassandra, Michelle ja Nicole sekä miehennimet Eddie, Elliot, Jimmy, Ken, Marco ja Milton. Skandinaavisia nimiasuja edustavat taas Mette, Kalle, Lasse ja Viggo.Suomenruotsalaisesta kalenterista poistuu tässä uudistuksessa yksi nimi, Mili, ja kahdeksan nimeä siirtyy toiselle päivälle.
Kuka voi viettää nimipäivää?
Vuosien 2010–2014 nimipäiväkalenterissa oli 433 naistennimeä ja 401 miestennimeä. Vuonna 2015 suomalaisessa nimipäiväkalenterissa tulee olemaan 455 naistennimeä ja 418 miestennimeä eli yhteensä 873 nimeä. Uudistuksen ansiosta jopa yli 30 000 uutta suomalaista (14 767 naista ja 15 298 miestä), jotka ovat syntyneet vuosina 1965–2012, pääsee vihdoin viettämään ensimmäisen etunimensä mukaista nimipäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 83 prosenttia maamme alle 50-vuotiaista suomenkielisistä naisista ja noin 89 prosenttia miehistä löytää vuonna 2015 ensimmäisen etunimensä nimipäiväkalenterista. Nimipäiväsankareiden määrä on tietysti vielä paljon suurempi, jos mukaan lasketaan myös yli 50-vuotiaat suomalaiset. Lisäksi moni suomalainen, joka ei löydä ensimmäistä etunimeään almanakasta, viettää nimipäivää jälkimmäisen etunimensä mukaan.
Valtaosa suomalaisista voi siis järjestää ystäville ja sukulaisille nimipäiväkutsuja myös tulevina vuosina. Jos omaa etunimeä ei kuitenkaan löydy almanakasta, mikään ei estä viettämästä nimipäivää epävirallisesti jonain itse valitsemanaan päivänä. Tällaiseksi päiväksi sopii parhaiten päivä, jolla on jo ennestään oman nimen kantanimi. Niinpä esimerkiksi Marju voi viettää nimipäiväänsä Marjan päivänä 15.8. Nimipäiväksi voi valita myös päivän, jonka nimi muistuttaa omaa nimeä äänteellisesti. Näin Saina voisi viettää nimipäiväänsä vaikkapa Sannan päivänä 11.8. Joissakin tapauksissa nimipäivä kannattaa valita nimen merkityksen perusteella. Esimerkiksi Nuppu voisi luontevasti viettää nimipäiväänsä Ruusun päivänä 4.5. Jos omalle nimelle ei löydy helposti luontevaa nimipäivää, Yliopiston almanakkatoimistosta voi pyytää siihen asiantuntija-apua.
Lisätietoa uusista kalenterinimistä löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta 2014, jota voi ostaa Unigrafian verkkokaupasta: https://www.unicontent.fi/(siirryt toiseen palveluun)