Huikean ketterä ratkaisu pelittää jäätävästi
Sananen 1/2018

Riitta Hyvärinen

Huikean ketterä ratkaisu pelittää jäätävästi

Mihin muotisanaan olet törmännyt viime aikoina? Onko jokin ilmaus mielestäsi yleistynyt – ehkä jopa häiritsevästi?

Tätä kysyin tammikuun puolivälissä salilliselta toimittajia, aivan kielenhuoltoluennon aluksi. Luennon aiheina olivat kielen muuttuminen, nykynormit ja uudissanat. Ihmiset pohtivat kysymystäni vierustoverin kanssa ja kirjasivat löytöjään verkkoon sanapilveksi. Viidessä minuutissa saatiin muotisanoja ja ‑ilmauksia kerättyä huikea määrä. Muotisanoihin ja kurssilaisten löytöihin palattiin parituntisen luennon lopussa.

Muotisanalla tarkoitetaan sanaa, joka tulee lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön mutta joka usein sopii tehtäväänsä huonosti. Muotisanat ärsyttävät lukijoita ja kuulijoita, koska niitä toistellaan jatkuvasti.

Kielenhuollon näkökulmasta toistoa isompi ongelma on kuitenkin muotisanojen epämääräisyys. Mitä esimerkiksi tarkoittaa haasteellinen työ? Tällaisia ilmauksia käytetään miettimättä, mitä ne varsinaisesti merkitsevät tai mikä sopisi paremmin juuri tähän tekstiin.

Muotisanoja hallinnosta, puheesta, nuorilta…

Tyypillisesti muotisanoilla on viitattu juuri hallinnon ja konsulttien kielestä sikiäviin epämääräisiin ilmauksiin, kuten missio, visio ja tahtotila. Näitten ikivihreitten lisäksi kurssilaisten silmiin ja korviin olivat tarttuneet hallintojargonista mm. jalkauttaa, suorite, viitekartta, painopiste, osallistua ja strateginen.

Monet löydöistä ovat tyyliltään puhekielisiä, kuten abauttiarallaa, elikkäs, feidata ja stalkata. Epämuodolliseen kielen kuuluvat myös ääri-ilmaukset hyytävä, jäätävä ja överit.

Osa muoti-ilmauksista on kotoisin nuorten kielestä: jonne, ebin, käty ja ramu ovat tuttuja niille, joitten lähipiirissä on teinejä. – Jonne on entinen urpo, ebin tarkoittaa eeppistä. Käty ja ramu ovat lyhenteitä. Käty tulee ilmauksesta kämppä tyhjänä eli vanhemmat poissa, ramu taas sanasta ragemutsi eli raivoava äiti.

Muotisanat kertovat myös, mitkä ovat pinnalla olevia ilmiöitä. Kasvissyönnin ja vegaaniuden lisääntyminen on tuonut kieleen uutta ruokasanastoa, kuten nyhtiksen, vuuston (vegaaninen juusto) ja sekaanin (sekaravinnon syöjä). Keskustelu maahanmuutosta on synnyttänyt suvakin ja matun. Aktiivista verkkoelämää viettävä diginatiivi tubettaa ja vloggaa.

Tähän on tultu ja näillä mennään!

Riitta Hyvärinen
Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa mm. kouluttajana.