Harva se viikko
Artikkeli 1/2002

Matti Räsänen

Harva se viikko

Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.

Yksi suomen fraasiutunut ajan ilmaisemisen tapa kiinnittää huomion muotonsa ja oudon merkityksensä takia. Tarkoitan ilmaustyyppiä ”harva se x”: Harva se viikko näkee uutisia uusista lääkkeistä ja Erilaisia kauppa- ja virkamiesvaltuuskuntia vierailee Suomessa harva se kuukausi. Usein ihmetellään, miksi jokin asia tapahtuu ”harva se viikko” tai ”harva se kuukausi”, vaikka merkitys on kutakuinkin päinvastainen, nimittäin ’melkein joka viikko’ ja ’melkein joka kuukausi’ eikä suinkaan ’harvoin’.

Selitys on lauseopin historiaa.”Harva se x” ‑tyyppinen rakenne on näet alkuaan esiintynyt kieltomuotoisen sivulauseen kanssa, mistä se on lyhentynyt nykymuotoon. Tarkastelkaamme seuraavanlaista lausetta: Hän käy täällä harva se päivä. Sen alkuperäinen ajatussisältö ja siitä seuraava lausejaksotus olisi oikeastaan Hän käy täällä [harva se päivä, jona hän ei tullut]. Tällöin merkitys käykin järkeen, ’harva se x, jolloin ~ jona ei’.

Nykyään fraasi liittyy myös myöntömuotoiseen lauseyhteyteen. Fraasin kiinteän osan ”harva se” perään voi liittää sellaisia ajanjakson kestoa ilmaisevan sanoja kuin päivä, viikko ja kuukausi. Usein merkitykseen liittyy vielä sellainenkin piirre, että tapahtuma toistuu ilmauksen käyttäjän mielestä oletettua taajempana tai taajemmin kuin pitäisi. Tämä ilmauksen käytöstä syntyvä merkityslisä voi saada esim. paljoksunnan, paheksunnan tai yllätyksellisyyden leiman.

Merkitys on siis kaksitasoinen. Ensinnäkin ilmaus merkitsee päinvastaista kuin sanojen yhteen pantu kirjaimellinen merkitys antaa olettaa, mutta toiseksi ilmaus voi heijastella myös kielenkäyttäjän tunneväriä suhteessa lauseen asiasisältöön. Alkuaan kielteiseen lausemuotoon liittynyt rehvastelun leima (harva se päivä, joilloin ei...) on siirtynyt toisenlaisena, usein paheksuvana lisämerkityksenä myönteiseen lauseeseen. Siksi ilmaus Tätä tapahtuu harva se päivä sisältää ainakin useimmiten olettamuksen, että ei pitäisi tapahtua.

Matti Räsänen