Kysymys
Onko hämähäkki yhdyssana?
Vastaus
Hämähäkki näyttää koostuvan kahdesta yhteen kirjoitettavasta osasta: hämä ja häkki. Vaikutelmaa vahvistaa se, että jälkimmäinen osa häkki on kielessä itsenäisesti esiintyvä sana.
Tämän ei kuitenkaan kannata antaa hämätä, sillä hämähäkki ei ole yhdyssana.
Yhdyssanan ominaisuuksia
Kielitoimiston sanakirja määrittelee yhdyssanan seuraavasti:
yhdyssana kiel. kahdesta tai useammasta yhteen kirjoitettavasta sanasta koostuva sana.
Kielitoimiston ohjepankki taas kertoo yhdyssanasta näin:
Kun peräkkäiset sanat muodostavat merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan tavallisesti yhteen. Kyseessä on siis yhdyssana: aamupala, mustasukkainen, kuivapestä, lapintiira.
Yhdyssana on siis kahden (tai useamman) sanan muodostama merkityskokonaisuus. Yhdyssanan ensimmäinen osa määrittää usein jälkimmäistä: Vesipullo on pullo, jossa on vettä. Vesi määrittää sitä, minkälainen pullo on kyseessä: vettä sisältävä pullo. Räsymatto on matto, joka on kudottu räsyistä eli vanhoista tekstiileistä. Räsy määrittää sitä, minkälainen matto on kyseessä: räsyistä tehty matto.
Ensimmäistä, määrittävää osaa kutsutaan määriteosaksi. Jälkimmäinen osa, sanan perusosa, ilmaisee tarkoitteen lajin (pullo, matto).
Hämähäkki ja papukaija
Hämähäkki ei ole yhdyssana, vaan aivan tavallinen yksiosainen sana. Se kuitenkin helposti hahmottuu yhdyssanaksi, koska sillä on joitain yhdyssanan ominaisuuksia. Se muistuttaa pituudeltaan yhdyssanaa. Lisäksi se ilmaisee yhden tarkoitteen ja näyttää koostuvan kahdesta osasta.
Iso suomen kielioppi (§ 406) kertoo yhdyssanamaisista sanoista:
Jotkin nelitavuiset lainasanat ovat yhdyssanan hahmoisia olematta varsinaisesti yhdyssanoja, esim. artisokka, kommervenkki, palsternakka. Yhdyssanamaisempia ovat sellaiset sanat, joiden loppu- tai alkuosa on samanasuinen kuin jokin olemassa oleva sana: hämähäkki, kuperkeikka, marakatti, papukaija, vatupassi.
Helpoiten yhdyssanamaisten sanojen todellisen luonteen huomaa, kun tarkastelee määriteosan ja perusosan välistä suhdetta. Hämähäkki ei ole tietynlainen häkki, mara ei määritä jonkinlaista kattia eikä kaija ole tarkoitteen laji, jota papu rajaisi.
Monessa yhdyssanamaisessa sanassa on kyse siitä, että uusi monitavuinen lainasana on kielenkäytössä mukautunut vanhoja tuttuja sanoja muistuttavaan muotoon. Ruotsin papegoja on vuonna 1644 kirjattu suomeksi muotoon papu-caja. Kielessä jo käytössä olleiden sanojen papu ja kaija ’lokki’ vaikutuksesta papu-caja on vähitellen muuttunut nykyiseen papukaija-muotoon. Vat(t)upass ja markatta taas ovat muuttuneet vatupassiksi ja marakatiksi.
Hämähäkin etymologinen tausta sen sijaan on hämärän peitossa. Sille kuitenkin löytyy paljon tutun kuuloisia vastineita sukukielistä, kuten karjalan hämehikki, vepsän hämähouk, inkeroisen hämöi sekä viron ämblik.
Lähde
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus & Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1992–2000.