Etsi ja korjaa: Täplärapujen istutuksesta tutkintapyyntö Kainuussa
Kielivoimistelua 3/2010

Etsi ja korjaa: Täplärapujen istutuksesta tutkintapyyntö Kainuussa

Seuraavaan uutistekstiin on Kielikellon toimituksessa tehty joukko virheitä. Millaista paranneltavaa löydät tekstistä?

Täplärapujen istutuksesta tutkintapyyntö Kainuussa

Kuhmon Lentuasta Niskasaaren alueelta löydetyistä täpläravuista ovat poliisille tehneet tutkintapyynnön Metsähallitus ja Kainuun ely-keskus. Vesialue kuuluu luonnonsuojelualueeseen, joten he, jotka ovat rapuja sinne tuoneet, ovat rikkoneet Luonnonsuojelulakia.

Täplärapu ei kuulu Kainuun vesistöihin, se on siellä vieraslaji eikä sen istuttamiseen siksi ole edes mahdollista saada lupaa. Täplärapuja on saatettu tuoda etelämpää esimerkiksi mökkimatkalla. Motiivina on voinut olla toive paremmista saaliista, koska Lentuan jokirapujen riesana on rapurutto. Syynä voi olla myös piittaamattomuus tai tietämättömyys. Täplärapujen leviäminen Kainuun vesistöihin voi tuhota ekoloogisesti arvokkaat jokirapukannat.

Pohjois-Amerikkalaisia täplärapuja on istutettu Suomeen 1960-luvulta lähtien, koska niiden on arveltu kestävän rapuruttoa jokirapua paremmin. Nykytietämyksen mukaan näin ei ole. Valtakunnallisen Rapustrategian mukaisesti täplärapuja istutetaan vaan Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta laittomien istutusten takia kanta on levinnyt pohjoisemmaksi. Jokirapu on arvokas, koska se on alkuperäinen kotimainen laji. Myös sen arvo rapukaupassa on paljon parempi kuin täpläravun.

Teksti perustuu aitoon uutistekstiin, jota Kielikellon toimitus on lyhentänyt ja monin tavoin muokannut. Alkuperäiseen, moitteettomaan tekstiin on toimitus tehnyt virheitä. Ne eivät ole peräisin kirjoittajan tekstistä.

Alkuperäinen teksti: Leena Härkönen, Helsingin Sanomat 24.8.2010, s. A 9

Etsi ja korjaa: vastaukset

1) Metsähallitus ja Kainuun ely-keskus ovat tehneet tutkintapyynnön Kuhmon Lentuasta Niskasaaren alueelta löydetyistä täpläravuista. ● Sanajärjestys: Ennen mainitsematon, uutena esiteltävä ja tärkeä asia sijoittuu yleensä lauseen loppuun. Juttu käsittelee rapuja, jotka mainitaan ensimmäisen kerran tässä lauseessa. Luonteva sanajärjestys on siksi tämä.

2, 3) Vesialue kuuluu luonnonsuojelualueeseen, joten ne, jotka ovat rapuja sinne tuoneet, ovat rikkoneet luonnonsuojelulakia. ● 2) Tällaisessa joka-pronominin sisältävässä rakenteessa käytetään pronomineja se ja ne ihmisestäkin puhuttaessa; merkitys on ’joku nimeltä mainitsematon, yksilöimätön, jotkut tarkemmin määrittelemättömät’. 3) Lakien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

4, 5) Täplärapu ei kuulu Kainuun vesistöihin. Se on siellä vieraslaji, eikä sen istuttamiseen – –.
● 4) Kahden itsenäisen päälauseen yhdistämiseen tarvitaan yleensä konjunktio tai jokin pilkkua vahvempi välimerkki. Piste on usein hyvä. 5) Tarvitaan pilkku, koska eikä-konjunktio yhdistää kahta päälausetta, joilla ei ole yhteisiä lauseenjäseniä.

6) – – Lentuan jokirapujen riesana on parhaillaan rapurutto. ● Tässä on kyse tyylistä: rapurutto on vakava ongelma, joten sen kuvaamista kevyesti riesaksi voisi tämäntyylisessä uutistekstissä pitää tyylirikkona. Paremmin esim. Lentuan jokirapukanta on rapuruton saastuttama (tms.).

7) Täplärapujen leviäminen Kainuun vesistöihin voi tuhota ekologisesti arvokkaat jokirapukannat. ● Sana ekologisesti kirjoitetaan yhdellä o:lla.

8) Pohjoisamerikkalaisia täplärapuja– –. ● Kun yhdysmerkin sisältävästä nimestä (esim. Pohjois-Amerikkai) muodostetaan adjektiivi, kirjoitetaan osat pienellä ja yhteen ilman viivaa.

9, 10) Valtakunnallisen rapustrategian mukaisesti täplärapuja istutetaan vain Etelä- ja Keski-Suomeen – –. ● 9) Suunnitelmien, mietintöjen, sopimusten yms. nimet kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella. 10) Kirjoitetussa kielessä vain on partikkeli ja vaan lauseita yhdistävä konjunktio. Puhutussa kielessä vaan-sanaa käytetään usein molemmissa tehtävissä.