Etsi ja korjaa: Löydätkö tekstistä yhdeksän korjattavaa kohtaa?
Kielivoimistelua 1/2010

Etsi ja korjaa: Löydätkö tekstistä yhdeksän korjattavaa kohtaa?

Kokkaus teki ihmisen

Useimmat tutkiat ajoittavat tulen ja keittotaidon keksimisen 250.000–500.000 vuoden taakse. Heidän mielestä se, että ihminen alkoi syömään kypsennettyä lihaa, on ollut tärkein niistä askelista, jotka erottivat ihmisen kehityspolun muista kädellisistä.

Harvardin Yliopiston professori Richard Wrangham panee paremmaksi. Viime kesänä ilmestyneessään kirjassaan hän esittelee niinsanotun kokkaushypoteesin, jonka mukaan ruoan kypsentäminen tulella on vieläkin olennaisempaa ihmisen kehityksessä kuin lihansyönti. Wranghamin mukaan juuri se erotti meidät eläimistä jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Kun ruoka kypsennettiin, sen pureksimiseen meni vähemmän aikaa, sen sulavuus parani ja ravintoaineet tulivat elimistössä tehokkaammin hyödynnetyiksi. Hampaatkin kestivät paremmin.

Se Homo erectus- heimo, joka keksi kypsentää ruokansa tulella, sai merkittävän kilpailuedun verrattuna niihin, jotka jäytivät ruoan raakana: energiatalous ja sitä myötä hengissä säilyminen ja lisääntymiskyky parani kertaheitolla. Sitä paitsi kypsentäminen teki ruoasta hyvää.

Alkuperäinen teksti: Anu Hopia, Tiede 1/2010 s. 34–35

Tällä palstalla julkaistavia tekstejä on Kielikellon toimitus lyhentänyt ja muokannut. Myös tekstin virheet ovat Kielikellon toimituksen tekemiä. Vastaukset ovat sivulla 42.

Vastaukset

 1–2) Useimmat tutkijat ajoittavat tulen ja keittotaidon keksimisen 250 000–500 000 vuoden taakse. ● 1) Sanassa tutkija on j, kuten muissakin tekijännimissä. 2) Tuhaterottimena käytetään välilyöntiä, ei pistettä.

3–4) Heidän mielestään se, että ihminen alkoi syödä kypsennettyä lihaa, on ollut tärkein niistä askelista, jotka erottivat ihmisen kehityspolun muista kädellisistä. ● 3) Ilmaukseen heidän mielestään kuuluu kolmannen persoonan omistusliite. 4) Kirjoitettuun yleiskieleen suositellaan rakennetta alkaa syödä, vaikka puheessa alkaa syömään on yleinen.

5) Harvardin yliopiston professori Richard Wrangham panee paremmaksi. ● Nimessä Harvardin yliopisto vain ensimmäinen sana alkaa isolla kirjaimella, koska sana yliopisto ei sellaisenaan ole erisnimi.

6–7) Viime kesänä ilmestyneessä kirjassaan hän esittelee niin sanotun kokkaushypoteesin – –. ● 6) Ilmaukseen viime kesänä ilmestyneessä kirjassaan kuuluu vain yksi omistusliite, koko ilmauksen pääsanan kirja loppuun (mutta viime kesänä julkaisemassaan kirjassa). 7) Ilmaus niin sanottu kirjoitetaan kahdeksi sanaksi. Verbistä muodostetut va-, - ja nut-, nyt-loppuiset partisiipit kirjoitetaan yleensä edeltävästä sanasta erilleen, ellei ilmauksen  merkitys ole esim. kuvallistunut (uraauurtava keksintö).

8–9) Se Homo erectus ‑heimo, joka keksi kypsentää ruokansa tulella, sai merkittävän kilpailuedun verrattuna niihin, jotka jäytivät ruoan raakana: energiatalous ja sitä myötä hengissä säilyminen ja lisääntymiskyky paranivat kertaheitolla. ● 8) Kun yhdyssanan alkuosa muodostuu useammasta sanasta, yhdysmerkki kirjoitetaan kiinni loppuosaan eikä alkuosan viimeiseen sanaan. 9) Predikaattiverbi paranivat on monikossa, koska subjekteja on kolme: energiatalous, hengissä säilyminen ja lisääntymiskyky.