Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit
Artikkeli 4/2020

Olli Tamminen

Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit

Emojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Nykyisessä virtuaalisessa kommunikaatioympäristössä hymiöt ja viime vuosina yhä useammin myös emojit ovat nousseet aina vain merkittävämpään osaan. Irvileuat ovatkin väittäneet, että ihmiskunnan viestintä on taantunut tuhansien vuosien taa, egyptiläisten hieroglyfien aikaan.

Hymiöt ja emojit menevät helposti sekaisin. Hymiöt ovat näppäimistöllä kirjoitettavia merkkijonoja, joiden merkitys syntyy siitä, että tietyt merkit näyttävät joltakin ihmiskasvojen osalta. Esimerkiksi kirjain D näyttää sivuttain katsottuna nauravalta suulta. Emojeita puolestaan ei voi kirjoittaa tavallisella näppäimistöllä, vaan ne ovat pieniä kuvasymboleita, joissa merkitys syntyy suoraan kuvaa katsomalla ja tulkitsemalla.

Katsaus hymiöiden ja emojien historiaan

Vuonna 1982 yhdysvaltalainen Scott Fahlman käytti sähköpostissaan merkkijonoa :-). ”Lue se sivuttain”, hän ohjeisti ja sanoi, että yhdistelmää tulisi käyttää silloin, kun jokin on vitsikästä. Samassa viestissä Fahlman kertoi, että myös :-( on käyttökelpoinen merkkijono, jolla ”voi merkitä asioita, jotka EIVÄT ole vitsejä”.

Hymiöt olivat syntyneet.

Hymiöiden ulkoasu on länsimaissa hyvin erilainen kuin Japanissa ja muualla Aasiassa. Erot liittyvät enimmäkseen siihen, pidetäänkö tärkeämpinä silmien vai silmien ja suun yhdessä ilmaisemia tunteita. Ilmiö liittyy yleisemminkin kulttuurien välisiin eroihin siinä, mihin ihmiskasvoissa kiinnitetään huomiota. Kun Euroopassa hymyileviä kasvoja kuvaa hymiö :), kuvaa Japanissa hymiö ^.^ samaa tunnetta.

Tämä ero on tärkeä, kun tarkastellaan sitä, miten emojit saivat alkunsa. Vuonna 1997 japanilaisiin puhelimiin tuli ensimmäistä kertaa mahdollisuus käyttää tunteita ilmaisevia pikku kuvia, joita käyttäjät pystyivät lisäämään osaksi viestejään. Nämä kuvat eli emojit olivat länsimaisista hymiöistä poiketen ”oikein päin” eli eivät kyljellään, eikä niitä voinut hymiöiden tapaan kirjoittaa tavallisella näppäimistöllä.

Vuosikymmenten varrella emojien valikoima on laajentunut huimasti, ja nykyään käyttäjät voivat valita emojeita hyvinkin tarkasti määritellyiltä elämän osa-alueilta. Myös yksittäisten emojien monipuolisuutta parannetaan jatkuvasti. Nykyään esimerkiksi ihmishahmoisten emojien ihonväriä on mahdollista muuttaa. Samoin mukana on eri sukupuolten (mies, nainen, muu) edustajia, erilaisia perhemalleja ja eri kulttuureille tyypillisiä ilmiöitä.

Esimerkkejä emojivalikoiman ihmishahmoista, perhemalleista ja kulttuuri-ilmiöistä.

Samaa emojia tarkoittavat kuvat saattavat näyttää hyvinkin erilaisilta riippuen siitä, mikä käyttöjärjestelmä laitteessa on. (Käytän tässä artikkelissa seuraavaa esimerkkiä lukuun ottamatta Applen emojeita.) Varhaisessa emojitutkimuksessa esimerkiksi ilmeni, että erään emojin merkitykseksi tulkittiin sekä ’riemukkaan iloinen’ että ’valmiina tappelemaan’ riippuen siitä, tarkasteltiinko sitä Applen vai Androidin laitteella. Myöhemmin Applen tappelupukari muutettiin suosiolla hyväntahtoisemman näköiseksi.

Monitulkintainen emoji. Vasemmalla Androidin versio, keskellä Applen vanha versio ja oikealla uusi.

Nimityksiä ja merkityksiä

Tarkastelin vuonna 2019 kandidaatintutkielmassani emojimerkkien nimityksiä ja merkityksiä. Aineistoni koostui reilun 150 lukiolaisen kyselytutkimusvastauksista, joita analysoin eri näkökulmista. Käsittelin tutkielmassani viiden eri emojin nimityksiä ja toisen viiden emojin merkityksiä.

Nostan seuraavaksi esiin joitakin kiinnostavimpia tuloksia sekä myös erikoisimpia vastauksia, jotka ainakin minulle nostivat hymyn huulille. Vastaukset ovat alkuperäisessä kirjoitusasussaan.

Tarkastelemistani emojeista varsinkin kahden nimitys herätti vastaajissa erimielisyyttä.

”Maailman yleisimmäksi” väitetty emoji ilonkyyneleitä kasvoilla, kuten sen nimi kuuluu suomeksi, oli toinen niistä. Osa vastaajista käytti nimitystä, jossa on elementti itkunauru, ja joidenkin mielestä kyseessä on yksinkertaisesti naurua kuvaava emoji. Hajatapauksina emojia nimitettiin muun muassa seuraavasti: naurava ukko, huutista [huutonaurua], Niin hassun hauska että itkettää ja XD. Erään vastaajan mielestä emojilla on siis sama merkitys kuin hymiöllä XD, vaikka hän ei sanallistakaan tätä.

Toinen mielipiteitä jakanut emojin nimitys on paukkuserpentiini, jota käytetään paljon erityisesti juhlan aiheesta kerrottaessa. Niinpä eniten esille nousivatkin juhla-elementin sisältävät nimitykset. Myös bileet- ja party-elementit olivat vastauksissa tavallisia. Emoji sai muun muassa seuraavat nimitykset: Juhlaräjähdys, serpentiini, töttöröö sekä henkilökohtainen suosikkini konvehti kanuuna.

Emojien merkitysten tarkastelu paljasti laajemman mielipiteiden kirjon kuin nimitysten tarkastelu.

Omahyväiset kasvot ‑niminen emoji on kansainvälisesti kuuluisa siitä, että sen tulkinnat vaihtelevat runsaasti. Oma vastaajaryhmäni piti kyseistä emojia enimmäkseen flirttailun tai vihjailun välineenä. Emojin merkitystä kuvaillaan muun muassa seuraavasti: Sellainen vink vink eli hieman vihjaileva ehkä jopa seksuaalisesti; emoji, jota oman elämänsä naistenkaatajat käyttävät; Send nudes [lähetä alastonkuvia]; jos haluan hauskalla tavalla ärsyttää; ”You know what I mean” [tiedät mitä tarkoitan].

Uudenkuun kasvot on myös yksi niistä emojeista, joiden merkityksestä on hyvin erilaisia näkemyksiä. Suurin ryhmä vastaajista kertoi, että kyseessä on yksinkertaisesti kuu. Taustamerkityksiä pohtivat vastaukset olivat varsin heterogeenisiä, ja niissä tulkittiin emojin merkitsevän niin huonotuulisuutta, hämmennystä, vihjailua kuin salailuakin. Mustan kuun merkitystä kuvailtiin muun muassa seuraavasti: ”En tiedä mitä sanoa”; vitutus; pervo kuu, jolla on kaksimielisiä taka-ajatuksia – –; Semmonen hehee mitäs tässä, ei viitsi sanoa rehellistä mielipidettä.

Ainoa emoji, jonka merkityksestä enemmistö vastaajista oli samaa mieltä, oli munakoiso, joka tarkoittaa emojikielessä miehen sukupuolielintä. Tämä olkoon kaikille opiksi.

Ongelmia ja mahdollisuuksia

Kuten jo oman pienen tutkielmani vastausten kirjosta näkee, eivät emojit usein ole yksiselitteisiä. Esimerkiksi sanat pöytä ja tyytyväinen tarkoittavat melko samanlaisia asioita kaikille, mutta viesteissä käytetyt emojit voivat sekoittaa keskustelijoiden välistä ymmärrystä voimakkaastikin. On myös mahdollista, että emojiton viesti tulkitaan helposti passiivis-aggressiivisesti tai että tietyillä emojeilla on taakkanaan yleisesti tiedetty piilomerkitys tai sarkastinen tulkinta.

Uskon, että emojien tutkimukselle on paljon tilaa ja tarvetta nykyisessä digitaalisessa maailmassa. Emojien tutkimus ja ymmärrys niiden käyttötarkoituksista auttaa myös ymmärtämään nykyistä nuorisokulttuuria. 1990-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenellä nuoret kielenkäyttäjät olivat keskeisessä roolissa, kun hymiöt kehittyivät sellaisiksi kuin me ne tunnemme. Emojeita ei voi ymmärtää ymmärtämättä nuorisokulttuuria. Tutkimuksella on mahdollista myös kuroa umpeen sukupolvien välisiä kuiluja, joita emojit ovat osaltaan olleet luomassa.

Kaikkia emojeihin liittyviä ilmiöitä tai ongelmia ei ole edes vielä paikallistettu. On mahdollista, että emojit muodostuvat suuremmaksi kommunikaatiota hankaloittavaksi elementiksi kuin tällä hetkellä edes tajutaan. Emojeilla on kuitenkin myös samaan aikaan potentiaalia mullistaa ihmisten välistä kommunikaatiota ja näyttää tietä uudenlaisille tavoille viestiä ja keskustella.
 

Lähteet

Miller, Hannah – Thebault-Spieker, Jacob – Chang, Shuo – Johnson, Isaac – Terveen, Loren – Hecht, Brent 2016: “Blissfully Happy” or “Ready to Fight”. Varying interpretations of emoji. GroupLens Research. Minneapolis: University of Minnesota. https://grouplens.org/site-content/uploads/Emoji_Interpretation.pdf

Tamminen, Olli 2019: Itkunaurusta kakka-emojiin – emojien nimitykset ja merkitykset. Kandidaatintutkielma. Helsingin yliopisto.

Emojipedia-tietokanta: https://emojipedia.org/

Kaikki artikkelissa esiintyvät emojisymbolit ovat peräisin Emojipediasta.

Olli Tamminen

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston suomen kielen opiskelija ja virtuaalisen kielenkäytön intohimoinen tarkkailija. Hän työskenteli Kotimaisten kielten keskuksessa harjoittelijana kesällä 2020.

Takaisin ylös