Elämmekö tyyristä aikaa?
Kysyttyä 2/2020

Elämmekö tyyristä aikaa?

Kysymys

Mitähän mahtaa tarkoittaa ilmaisu tiurisaika, joka esiintyy ainakin 1500-loppuun ajoitetusssa ”Yx kijtossana” ‑nimisessä asiakirjassa? Voisiko se olla sama kuin tyyris aika eli kallis aika? Entä mitä tämä kallis aika ‑ilmaisu tarkoittaa, sota-aikaako? Olen siihen törmännyt useammassakin yhteydessä.

Vastaus

1590-luvun puolivälissä julkaistussa uudenvuodenrukouksessa ”Yx Kijtossana ia Rucous wden vuoden päivänä” rukoillaan: ”Poisestä hallavuodet, nälkä ia tiurisaika, Ruttotaudit ia caiki mwt waaraliset ajat”. Tässä ilmaus tiurisaika merkitsee tosiaankin kallista aikaa. Samaa ilmausta erilleen kirjoitettuna ja muutenkin tutumman näköisessä kirjoitusasussa tyris aica on käytetty myös kahdessa Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennoksen reunamerkinnässä, jotka löytyvät Apostolien teoista. Molemmissa kohdissa (Ap. 7:11 ja Ap. 11:28) on puhe suuresta nälkäajasta, samoin mitä ilmeisimmin seuraavassa katkelmassa Ericus Ericin vuonna 1621 painetusta postillasta:

Cosca se suuri wirta Egyptisä Nilus, eli Tyberis Romisa ylitzen cuohuit, ia cosca tulit hallawuodet, tyrit ia callit ajat, Sodat ia Werenwuodatuxet

Ilmauksia tyyris aika ja kallis aika on siis vanhassa kirjasuomessa käytetty katovuosista ja muista pula-ajoista, jolloin ravinnon hankkiminen on vaikeaa ja ruoka on kallista, jos sitä ylipäänsä on mistään saatavissa. Monessa menneiden vuosisatojen tekstissä rinnastetaankin nälkä ja kallis aika. Esimerkiksi vuonna 1660 annetussa rukouspäiväasetuksessa kehotetaan kansaa rukoilemaan, että

[Jumala] andaa onne ja autuutta sisällä waldakunnasa, pois poista Näliän, Callijn ajan ja waaralliset taudit, ia caunista meidän Macundaam hywästisiunauxella ia caswolla [= sadolla].

Suomen murteiden sana-arkistosta löytyy todisteita siitä, että ilmaukset kallis aika ja tyyris aika ovat eläneet myös suomen murteissa. Tyrväästä on merkitty muistiin sananparsi ”Ei ok kova eikä kallis aika”. Värmlannissa puolestaan on muisteltu nälkävuosia: ”se ol siinä kalliin aikana kun ne tek sen”. Porissa on ennakoitu: ”Tullee nii tyyriit ajat ettei ränttää pittää aimopiikaa [=vakituista piikaa]”.

Kalliin ajan ahdinkoon on voitu joutua paitsi katovuosien myös kulkutautien ja sotien takia. Ilmaus kallis aika on ollut käytössä myös yleiskielessä vielä 1900-luvulla – siitä todistaa osaltaan se, että maailmansotien aikana ja jälkeen Suomessa on maksettu kalliinajanlisää ainakin valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon viran- ja toimenhaltijoille.

Lisää esimerkkejä kallis aika ‑ilmauksesta ja ruotsin dyrtid-sanasta löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta ja Svenska Akademiens ordbokista, jotka kumpikin ovat verkossa vapaasti käytettävissä.

Vanhan kirjasuomen sanakirja: kallis

Svenska Akademiens ordbok: dyrtid

Elina Heikkilä
Kirjoittaja on Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittaja.