Eikä on entisensä. – Eikä!
Artikkeli 2/2013

Riitta Korhonen

Eikä on entisensä. – Eikä!

Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.

Merkitykseltään lisäävissä lauseiden liitoksissa kytkevänä sanana on yleensä ja tai eikä:

Joukkue pelasi hyvin, ja valmentaja oli tyytyväinen. | Joukkue pelasi hyvin, eikä valmentajastakaan valitettu. | Joukkue ei pelannut hyvin, eikä valmentajaankaan oltu tyytyväisiä.

Nykyään kuitenkin käytetään eikä-sanan sijasta usein ilmausta ja ei:

Joukkue ei pelannut hyvin, ja valmentajaankaan ei oltu tyytyväisiä.

Lisäksi joskus näkee pelkkää eikä-rakennetta ilmauksen ei–eikä sijasta:

Sää eikä kenttä suosinut.

Toisinaan itse kieltosanakin tuntuu olevan väärässä muodossa:

He eivät juosseet eikä laukoneet.

 – Eikö eikä olekaan enää entisensä?

Eikä

Suomen kieltosana on periaatteessa verbi, joka taipuu persoonittain: en, et, ei, emme, ette, eivät. Lisäksi sillä on käskymuotoja: älä, älkää, älköön, älkööt, älkäämme,murteissa myös elä, elkää jne. Toiseksi kieltosanaa käytetään taipumattomana ei-muotoisena partikkelina: – Tuletko mukaan? – Ei, en tällä kertaa.

Eikä puolestaan koostuu tuosta kieltosanasta ei ja liitteestä ‑. Koostesanalla on yhteyden mukaan vaihtelevia muotoja: enkä, etkä, eikä, emmekä, ettekä, eivätkä, äläkä, älkääkä, murteissa myös eläkä, elkääkä jne. Sitä käytetään paitsi rinnastuskonjunktion tehtävässä, esim. ei puhu ei pussaa (jolloin merkitys on ’ja ei’), myös mm. erilaisia tunnereaktioita ilmaisevana sanana:

– Nyt syöt puuron loppuun! – Enkä syö!

Pidän tänä vuonna kahden kuukauden loman. – Eikä! Epäreilua!

Hän ei syö lihaa eikä kalaa

Rinnasteisessa rakenteessa ei syö lihaa eikä kalaa kielto kohdistetaan kumpaankin mainittuun erikseen. Tällöin ilmaustyyppi ei syö lihaa ja ei kalaa ei ole mahdollinen vastine.

Hän ei syö lihaa eikä kalaa. | Yksityiset pysäköinninvalvontayhtiöt eivät voi määrätä valvontamaksuja eivätkä periä niitä. | Eivät pojat eivätkä tytöt valinneet ylimääräistä matematiikan kurssia. | Älkää näyttäkö nuorille setelinippuja älkääkä lehtien lööppejä.

Sen sijaan etenkin silloin kun jälkimmäisessä kieltojaksossa on merkitykseltään lisäävä myös(kään) tai ‑kään, -kaan, käytetään ei–eikä-ilmauksen ohella joskus ilmaustyyppiä eija ei. Tällaisissa ja ei myöskään -ilmauksissa lisäävyyden merkitys ”ei x JA ei y” saa erityistä painoa. Koska ei – ja ei ‑rakenne voi turhaan kiinnittää lukijan huomion, olisi rakenne ei–eikä näissäkin tapauksissa neutraali, huomaamaton vaihtoehto.

Eilen ei satanut ja ei onneksi ollut kovin kylmäkään! (Neutraali olisi: ei satanut eikä onneksi ollut – –) | Ei ole olemassa erikseen naisten ja miesten töitä, ei kiintiöitä ja ei myöskään eripalkkaisuutta samoissa tehtävissä. (Neutraali olisi: ei kiintiöitä eikä myöskään – –)

Silloin kun kielto koskee molempia rinnastettuja yhdessä (”ei x ja y”), käytetään joka tapauksessa ja-jatketta ilman kieltosanaa:

Kaikki eivät ole kauniita ja rohkeita. Vrt. Kaikki eivät ole kauniita eivätkä rohkeita (kielletään luonnehdinnat erikseen). | Miksikö minulla ei ole puolisoa ja perhettä?

Yleiskielessä ei–eikä-rakenteen kumpikin kieltosana on lauseyhteyden edellyttämässä persoonassa ja luvussa: en puhu enkä pukahda, eivät puhu eivätkä pukahda. Ei ole kuitenkaan aivan harvinaista, että yleiskieliseksikin tarkoitetussa tekstissä näkee käytettävän eivät–eivätkä-ilmauksen sijasta rakennetta eivät–eikä:

Talouden ja teollisuuden rajut muutokset eivät katoa kansanäänestyksillä eikä rakennemuutostuella. → eivätkä rakennemuutoksilla | Sydäntaudit eivät taltu C-, E- eikä A-vitamiineilla (otsikko) → eivätkä

Vaikka kielto (ei-) ja rinnastus (-kä) tulisivat näissä esimerkeissä selväksi taipumattomankin eikä-muodon perusteella, yleiskielessä sitä kuitenkin kuuluu taivuttaa subjektin persoonan ja luvun mukaan. – Asia voisi kyllä olla toisinkin: 1800-luvun lopulla käytiin nimittäin kiivastakin keskustelua ei–eikä-rakenteen jälkimmäisen kieltosanan muodosta. Vääntöjen jälkeen nykyinen verbitulkinta voitti. (Laitinen 2004.)

Sitä ei tehnyt pelaaja eikä valmentaja

Joskus kaksi kieltosanaa sisältävän rakenteen ei pelaaja eikä valmentaja (tullut haastatteluun)sijasta näkee samassa merkityksessä käytettävän yhden kieltosanan ilmaustyyppiä pelaaja eikä valmentaja tullut. Tällöin kokonaisuus ei ole muodoltaan harmoninen, ja lisäksi se saattaa olla hankalasti hahmotettavissakin. Lukijan täytyy nimittäin ikään kuin palata taaksepäin huomatessaan, että kielto koskee myös ensimmäistä parin jäsentä eikä vain jälkimmäistä:

Osallistumismaksut olivat unohtuneet. Isä eikä äiti ollut muistanut niitä. → Ei isä eikä äiti ollut – –. | Lapsen isä enkä minä kestä niitä tilanteita. → Ei lapsen isä enkä minä kestä – –.

Tällaisissa tapauksissa kieltosana on siis selvyyden vuoksi paikallaan kummankin kiellettävän yhteydessä. Selkiyttävää muodon harmoniaa kaipaa myös seuraava kokonaisuus, vaikka siinä kaksi kieltosanaa onkin:

Jos jostain syystä oppilaan on välttämätöntä pitää puhelinta [koulussa] mukana, kodin pitää opastaa lasta pitämään kännykkä suljettuna tai äänettömällä. Koulu eikä kaupunki ei korvaa hajonneita tai kadonneita kännyköitä, polkupyöriä tai muita välineitä. → Ei koulu eikä kaupunki korvaa – –.

Hän on sairas eikä tule töihin

Kun kokonaisuuden ensimmäinen osa on myöntömuotoinen lause, voi perässä seuraava kieltoilmaus olla tehtävältään korjaava. Tällaisissa vastakkain asettelevissa ilmauksissa käytetään eikä-rakennetta:

Koulua käydään elämää eikä koulua varten. | Lopullisen päätöksen koulun evakuoimisesta kriisitilanteessa tekee poliisiviranomainen eikä rehtori. | Satun asumaan Porissa enkä Raumalla. | Levätkää, älkääkä hävetkö sitä.

Toiseksi myöntölausetta seuraava kieltoilmaus voi jatkaa samasta aihepiiristä kuin myöntölausekin. Myös tällöin käytetään tavallisesti eikä-ilmausta:

Olen uusi täällä enkä oikein tunne ketään. | Ruotsalainen dekkarikirjailija Camilla Läckberg on sairastunut eikä pääsekään kirjamessuille.

Varsinkin tällaisissa samasta aihepiiristä jatkavissa ilmauksissa näkee usein käytettävän myös ja ei -rakennetta. Monien mielestä se tuntuu kuitenkin yksisanaiseen eikä-ilmaukseen verrattuna kankealta, olipa ja-lauseen kieltosana välittömästi ja-sanan jäljessä taikka kauempana siitä:

Heikkinen ja Nousiainen saivat lauantaina tarpeekseen Tour de Skin urakasta ja eivät osallistu enää kisan päätösrutistukseen. Vrt. – – urakasta eivätkä osallistu – – | Opettaja oli väsynyt ja ei näyttänyt iloiseltakaan. Vrt. – – väsynyt eikä näyttänyt – – | Silmät kiinni ja älä murehdi talouskriisiä (otsikko) Vrt. Silmät kiinni äläkä murehdi – –

Poika oli nuori kapinallinen ja hän ei voinut muuta kuin lähteä kotoa, koska ei hyväksynyt ankaraa isäänsä. Vrt. – –kapinallinen eikä hän voinut – –

Neutraalissa asiatyylissä eikä/äläkä on siis tällaisissakin tapauksissa huomaamaton vaihtoehto. Kahdesta erillisestä sanasta koostuva ja ei on kuitenkin yleistymässä. – Aika näyttää, kuinka paljon alaa se valtaa eikä-rakenteelta, jossa on kaksi merkitystä yhdeksi sanaksi ”liimaava” eikä.

Esimerkit on poimittu internetistä ja lehdistä.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.

 

Kirjallisuutta

Hakulinen, A. ym. 2004: Iso suomen kielioppi. Luettavissa myös verkossa: http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php.

Laitinen, Lea 2004: Kieltosana ja Kieletär. Yhden kielikiistan kulku ja ideologiat. – Katja Huumo ym. (toim.), Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla.  SKS, Helsinki. S. 171–222.

Riitta Korhonen