Toivoakseni opetusneuvos Mäenpäällä on tällä välin ollut tilaisuus lukea llinen-johdosten käyttöä koskeva kirjoitukseni kokonaan.
Vastine osaltaan todistaa, että llinen-johdosten liikakäyttö on omiaan tekemään ilmaisun epäselväksi. Esimerkkivirkkeessäni sanapari ”suunnitellaan valtakunnallisesti” on juuri sellainen ilmaus, joka on ymmärrettävissä vain käyttöyhteyden perusteella. Kun ”valtakunnallisen suunnittelun” vastakohdaksi mutta-lauseessa esitetään paikallisten ja alueellistenkin tarpeiden huomioonotto, on aika luonnollista tulkita ”valtakunnallinen suunnittelu” tässä tapauksessa valtakunnallisesti yhtenäiseksi suunnitteluksi. Tekstiympäristö ei anna mitään vihjettä siitä, että tarkoitetaankin keskitettyä, ts. keskusvirastoille ja ministeriölle kuuluvaa suunnittelua.
Virke oli kirjoituksessani näytteenä siitä, millaista llinen-johdosten liikakäyttö on ja miten sitä voitaisiin välttää. Laajemman tekstiyhteyden tarkastelua ei tila sallinut. Virke on lakiesityksen 8. §:n yksityiskohtaisista perusteluista. Tämän pykälän perusteluja on toista sivua, joten yhden virkkeen kuormittaminen ylen monilla asianhaaroilla tuskin on ollut välttämätöntä. Virkkeen alkua yksinkertaistin sillä perusteella, että suunnittelujärjestelmästä mainitaan juuri edellisessä virkkeessä (”Pykälässä esitetään lain toimeenpanoa varten tarvittava suunnittelujärjestelmä”). Alkuperäistäkin sanontaa voisi kyllä käyttää.
Kyseisen lakiesityksen nimenä on ”Laki keskiasteen koulutuksen kehittämisestä”. Sen soveltamisalasta säädetään 1. §:ssä seuraavasti:
”Keskiasteen koulutuksella tässä laissa tarkoitetaan lukioiden järjestämää koulutusta ja ammattikasvatushallituksen alaisten ammatillisten oppilaitosten järjestämää ammatillista peruskoulutusta.
Tätä lakia sovelletaan myös peruskouluun ja korkeakouluihin keskiasteen koulutuksen kehittämisen edellyttämällä tavalla siltä osin kuin jäljempänä säädetään.”