Digiä uudissanoissa
Uudissana 4/2018

Ilona Paajanen

Digiä uudissanoissa

Kotimaisten kielten keskuksessa kartutettavaan nykysuomen sanatietokantaan on kuluvana vuonna kerätty ahkerasti tietotekniikkaan ja digitaalisuuteen liittyviä uusia sanoja.

Digituki, somepöhinä, älytyyny – nämä ja yli 150 muuta digimaailman sanaa on vuoden 2018 aikana sanastettu eli poimittu lehtiteksteistätai muusta kielenkäytöstä ja kirjattu tietueeksi Kotimaisten kielten keskuksessa ylläpidettävään ja kartutettavaan nykysuomen sanatietokantaan. Edellisenä vuonna digisanoja kertyi kolmisensataa. Sanatietokanta on Kotimaisten kielten keskuksessa toimitettavan Kielitoimiston sanakirjan tärkein lähdeaineisto, mutta on huomattava, että vain murto-osa tietokantaan kirjatuista sanoista lopulta päätyy hakusanaksi sanakirjaan.

Kielitoimiston sanakirjaa päivitettiin viimeksi kesäkuussa 2018. Tuolloin siihen lisättiin 14 uutta tietotekniikka-tarkenteella merkittyä hakusanaa. Nostettakoon esimerkeiksi vaikkapa vanhan apen (’puolison isä’) kanssa homonyyminen appi ’sovellus’ ja sen rinnakkaisasu apsi – aiemmin sanakirjasta löytyi vain sanan appsi-variantti. Myös päivitellä (’ihmetellä, hämmästellä’) sai sanakirjan päivityksessä tietoteknisen homonyymikaksosen päivitellä ’päivittää, ajantasaistaa’.

Kiinnostava lisäys sanakirjaan on myös englannin bread crumb trail ‑termistä käännetty murupolku eli linkkipolku, joka näyttää nettisivun aseman sivuston hierarkiassa. Alkuperäistä nimitystä on motivoinut Hannu ja Kerttu ‑satu, jossa metsään ajetut sisarukset eksymisen pelossa merkkaavat kulkemansa polun leivänmuruilla (engl. bread crumb).

Edellä mainitut sanakirjaan edellisen päivityksen yhteydessä lisätyt sanat ovat jo vakiintuneita kieleen – kuten sanan pitää ollakin sanakirjaan asti päästäkseen. Merkille voi panna myös, että sanakirjaan lisätyt lainataustaiset sanat ovat joko suomen äännejärjestelmään hyvin kotiutuneita, kuten astevaihteluun mukautunut appi : apin (< engl. app), tai sitten lähdekielestä suomennettuja, kuten murupolku.

Nykysuomen sanatietokantaan kirjataan kuitenkin kaikenlaista sanastoa, joten läheskään kaikki tietokantaan lisätyt sanat eivät ole suomen kieleen mukautuneita, ja vielä harvemmat ovat vakiintuneita. Vilkaistaanpa seuraavaksi, minkälaista digiaiheista materiaalia uudissana-arkistoon on tänä vuonna päätynyt.

Leviävä digi, laajeneva äly

Tietotekniikka-tarkenteella merkittyjä uudissanoja selatessa ensimmäisenä silmään pistää tiettyjen sananalkujen toistuvuus. Tavallisia uudisyhdyssanan muodostuskeinoja näyttävät tänä vuonna olleen muun muassa määriteosat data- ’tieto’ (esim. datavakoilu, datapankki), etä- ’kauko-’ (esim. etäluku, etäohjain) ja some- ’sosiaalinen media’ (esim. somepalvelu, sometyöläinen). Kaikkein taajimmin sanasteissa näkyy kuitenkin digi- ja äly-alkuisia yhdyssanoja.

Sana digi on lyhenne yhdyssanojen alkuosana esiintyvästä sanasta digitaali-. Taustalla on adjektiivi digitaalinen, joka viittaa digitaalitekniikalla toimimiseen. Tässä alkuperäisessä merkityksessään digi esiintyy esimerkiksi sanoissa digi-tv ja digikamera – joista kumpikin löytyy jo Kielitoimiston sanakirjasta. Vastikään nykysuomen sanatietokantaan napatuissa sanoissa digi-määriteosa on kuitenkin laajentanut reviiriään: vaikuttaa siltä, että digillä viitataan paikoitellen hyvinkin vapaasti tietotekniikkaan, sähköisyyteen ja jopa sosiaaliseen mediaan.

Vaikuttaa siltä, että digillä viitataan paikoitellen hyvinkin vapaasti tietotekniikkaan, sähköisyyteen ja jopa sosiaaliseen mediaan.

Esimerkiksi käsitteet digitaalinen eriarvoisuus ja digisyrjäytetty eivät varsinaisesti kerro digitaalisesta, numeroihin perustuvasta tekniikasta, vaan sanat liittyvät tietotekniikan nopean yleistymisen aiheuttamaan epätasa-arvoon. Vastaavasti digiosaaja hallitsee tietotekniset taidot ja voi antaa kokemattomammille digitukea, apua tietotekniikan käyttöön. Digiahdistelu taas on sähköisesti, yleensä kuvin ja pikaviestein tapahtuvaa ahdistelua. Sosiaalista mediaa hipova merkitys digi-alulla on muun muassa sanoissa digiyhtiö (esim. Facebookista ja YouTubesta puhuttaessa) ja digiroolipeli (viittaamassa esim. Jodel-viestintäsovelluksessa kirjoittamalla pelailtaviin roolileikkeihin).

Sen sijaan äly-määriteosalla muodostetut yhdyssanat ovat yhtenäisempää joukkoa: yleensä kyseessä on käyttöesine, joka kerää jonkinlaista tietoa tai johon on muista syistä yhdistetty elektroniikkaa. Älytähtäimien ja muiden teknisten vempaimien lisäksi viime aikoina älykkäitä ominaisuuksia ovat saaneet jopa vuodevaatteet ja korut.

Älypatja voi pelastaa ihmishenkiä kertomalla, jos sängyssä makaava ei liiku, kun taas musiikkia toistava ja sen tahtiin värähtelevä älytyyny on puhtaasti viihteellinen. Älysormuksella sen sijaan on kerätty puhelinsovellukseen tietoa esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisten tunteista ja stressitasosta. Ainoan poikkeuksen äly-sanastuksiin tekee älykuitti, jossa itsessään ei ole älykkäitä ominaisuuksia: kyseessä on yksinkertaisesti paperikuitin digitaalinen kopio, jonka sitten (kiistatta älykäs) sovellus lähettää työmatkalaisen puhelimesta työpaikan matkalaskujärjestelmään.

Robotteja ja tietoturvaa

Jos jätetään sananmuodostuskeinot sikseen ja tarkastellaan tämänvuotisia tietotekniikkaan liittyviä uudissanoja sisällölliseltä kannalta, esiin nousee kaksi teemaa yli muiden: tekoäly ja tietoturva. Teemat ovat olleet ajankohtaisia pitkin vuotta – itse asiassa jo usean vuoden ajan – joten ei ole yllättävää, että ne ovat synnyttäneet liudan uudisanoja.

Tekoälyn jatkuva kehittyminen näkyy etenkin robotti-sanoissa. Nykysuomen sanatietokantaan on poimittu sekä robotti­-alkuisia että ‑robotti-loppuisia sanoja, kuten robottikampaaja ja robottiliikenne, asiakaspalvelurobotti ja mikrorobotti (’pienois-’). Robotti yhdyssanan määrite- tai perusosana kertoo tarkoitteen autonomisuudesta: robotit toimivat itsenäisesti tekoälyn avulla. Tekoälyn kehittymiseen ja koneoppimiseen liittyy myös tulevaisuuden uhkakuva ylitekoäly, ylivertaiseksi kehittynyt tekoäly.

Tänä vuonna sanastettuja tietoturvaan liittyviä uudissanoja ovat muun muassa tietoturva-asetus, tietovarkaus ja jo edellä mainittu datavakoilu. Sanat tuntuvat tutuilta ja melko läpinäkyviltä, selvämerkityksisiltä. Onkin varsin mahdollista, että sanat ovat olleet käytössä jo pidempään, mutta laajoja aloja harovien sanastajien haaviin ne ovat tarttuneet vasta tänä vuonna. Esimerkiksi tietovarkaus nousi vasta kesällä erityisen kuuluvaksi puheenaiheeksi, kun Venäjän tiedusteluelimien vahvistettiin syyllistyneen laajoihin tietomurtoihin Donald Trumpin vaalikampanjan tukemiseksi. Datavakoilu taas on merkitykseltään hyvin lähellä verkkovakoilua, joka on poimittu uudissanatietokantaan jo 10 vuotta sitten.

Puhekieliset tulokkaat

Tietotekniikkaan ja digitaalisuuteen liittyviä uudissanoja käsiteltäessä huomiotta ei voi jättää arkikielessä varsin taajaan vilistäviä ilmauksia, joilla ei kuitenkaan ole paikkaa kirjoitetussa yleiskielessä. Monesti sanojen tausta on englannissa. Englantiin palautuvia, suomen taivutukseen loikanneita digiaiheisia tulokkaita nykysuomen sanatietokannassa ovat esimerkiksi livestriimata (’lähettää suorana verkkossa’) ja pädittää (’käyttää tablettitietokonetta’).

Puhekieli tuottaa jatkuvasti paitsi uusia ilmauksia myös uusia variantteja. Tänä vuonna on sanastettu esimerkiksi verbi lagia ’hidastella, jumittaa’ (esim. kone lagii), joka on synonyymi jo vuonna 2010 sanastetulle verbille lagata (esim. kone lagaa) – johdin ja taivutustyyppi ovat vain vaihtuneet. Vastaavanlaista vaihtelua on tapahtunut englannin copy-paste-ilmauksen suomalaiselle johdokselle: vuonna 2006 uudissanatietokantaan on kirjattu copypastata ja vuotta myöhemmin copypeistata. Vuonna 2013 alkuosakin mukautui suomeen kopipeistata-muodossa. Vastikään lisätyssä sanalipussa tekstin leikkaamisesta ja liimaamisesta käytettiin verbiä copypasteta.

Puhekieli tuottaa jatkuvasti paitsi uusia ilmauksia myös uusia variantteja.

Myös sosiaaliseen mediaan, someen, liittyy useita arkikielisiä uudissanoja. Vuonna 2018 uudissanatietokantaan ovat päätyneet muun muassa somestalkkaaminen (’vakoilu, kyttäys somessa’) ja somepöhinä (’somessa herännyt kuhina, säpinä’). Myöskään yhdysverbi somemumista (’kirjoittaa somessa suoran palautteen antamisen sijaan’) ei osuvuudestaan huolimatta oikein sovi neutraaliin yleiskieleen.

Edellä mainittujen kaltaisia puhekielisiä digialan uudissanoja on vuoden mittaan noukittu nykysuomen sanatietokantaan verrattain vähän, siitä yksinkertaisesta syystä, että sanastajien lähdemateriaalina ovat ensisijaisesti sanoma- ja aikakauslehdet tai muut kirjoitetut tekstit. Puhekielestä uudissanojen järjestelmällinen haravoiminen on valitettavasti mahdotonta – ainakin niin kauan kunnes kehitetään jonkinlainen ihmissanastajien rajoitteet voittava, kaiken etäkuuleva ja olennaisen datan kopipeistaava digisanastusrobotti.

Ilona Paajanen
Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.
Takaisin ylös