Buumikuumetta
Sananen 3/2018

Krista Huupponen

Buumikuumetta

Pitkään aikaan buumi ei ole tarkoittanut vain talouden huippusuhdannetta, vaan erilaisten ilmiöiden suosion nousua – eli eräänlaista kulttuurista noususuhdannetta.

Kotiolutbuumi on täällä. Miksi Ruotsissa on vauvabuumi, kun Suomessa kuollaan enemmän kuin synnytään? Koska pörssibuumi loppuu? Erilaisista buumeista puhutaan nykyään jatkuvasti. Vielä toistaiseksi Kielitoimiston sanakirjan mukaan buumin (ja boomin) merkitys on ’talouden huippusuhdanne’. Arkikielessä buumi-sanaa käytetään kuitenkin yhä enemmän viittaamassa erilaisten ilmiöiden suosion äkilliseen lisääntymiseen.

Kovinkaan uudesta merkityksen laajentumasta ei ole kyse, sillä buumi-loppuisia yhdyssanoja on poimittu Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan 90-luvun alusta tähän mennessä kaikkiaan 75. Buumi-sanan käyttö erilaisten yhdyssanojen loppuosana otetaankin huomioon Kielitoimiston sanakirjan seuraavassa versiossa.

Ilmiöiden kulta-aikoja

Buumit ovat levittäytyneet useille elämänalueille, ja niiden kautta on mahdollista havaita, mitkä ilmiöt kuvastavat juuri tätä aikaa. Nykyisin kiinnitetään paljon huomiota ruokavalioon ja terveyteen, joten viime aikojen suosittuja buumeja ovat esimerkiksi kasvisruokabuumi, vegaaniruokabuumi, terveysbuumi ja treenibuumi.

Kuitenkin lähes mistä tahansa vallitsevaksi tulleesta ilmiöstä voi tulla uusi buumi. Tuoreimpien buumien joukossa on esimerkiksi talouteen liittyviä buumeja, kuten joukkorahoitusbuumi, ulkoistamisbuumi ja pörssibuumi. Viime kesänä puhuttiin kotiolutbuumista ja kotiviinibuumista, koska käsityöläisoluiden ja ‑viinien valmistamisesta ja kuluttamisesta tuli trendikästä. Muita viime vuosien buumeja ovat esimerkiksi aktiivisuusrannekebuumi, startup-buumi ja ysäribuumi. Lista on lähes loputon.

Lähes mistä tahansa vallitsevaksi tulleesta ilmiöstä voi tulla uusi buumi.

Jotkut buumeista jäävät paremmin mieleen kuin toiset. Tällaisia suurimman suosion tai kulta-aikansa ohittaneita mutta muistijäljen jättäneitä buumeja ovat esimerkiksi kissakahvilabuumi ja karppausbuumi. Toisaalta jotkin buumit painuvat herkemmin unholaan – muistaako moni esimerkiksi kookosbuumia, muutaman vuoden takaista ruokatrendiä?

Kestosta riippumatta kaikille buumeille on tyypillistä, että ilmiön suosio on aikanaan kasvanut räjähdysmäisesti. Buumit voivat myös olla hyvin eri-ikäisiä, ja niiden päättymistä on vaikea ennustaa. Poikkeuksena ovat esimerkiksi vuosittain toistuvat buumit, kuten mansikkabuumi, jossa mansikan kysyntä kasvaa hetkessä ja kestää sesongin päättymiseen saakka. Esimerkki laantumattomasta kestobuumista on puolestaan Muumi-buumi tai muumibuumi, joka on kestänyt yli 20 vuotta.

Miksi juuri buumi?

Buumeja on niin paljon, että tulee väistämättä miettineeksi, voisiko ilmiötä kuvata jollain muullakin sanalla. Suomen kielessä on joitakin sanoja, jotka muistuttavat merkitykseltään buumia. Esimerkiksi ’nopeasti leviävää muoti-ilmiötä tai villitsevää seikkaa’ tarkoittavaa villitystä on käytetty myös yhdyssanan perusosana. Niistä kieleen vakiintunut esimerkki on muotivillitys, jonka lisäksi erilaisiin trendeihin intoutumista kuvaavat myös laihdutusvillitys, klovnivillitys ja suomalaista elokuvaa koskeva penisvillitys eli alastomien miesnäyttelijöiden kuvaaminen.

Toinen vaihtoehto buumille voisi olla kuvallisessa merkityksessä ’nopeasti leviävää toimintavimmaa’ tarkoittava kuume. Se on tuttu yhdyssanan loppuosana mm. jo Kielitoimiston sanakirjassakin olevissa sanoissa autokuume, vauvakuume ja matkakuume, lisäksi sanoissa hääkuume ja mitalikuume. Jotkin kuumeet kuulostavat lähinnä henkilökohtaisesti koetuilta, vaikka ne voivat vaikuttaa myös laajoihin ihmisryhmiin. Sellaisia ovat jalkapallokuume ja Pokémon-kuume.

Lisäksi buumia voisi verrata vimmaan eli ’kiihkeään intohimoon, haluun ja hinkuun’. Tällöin joidenkin buumien sijasta voitaisiin puhua esimerkiksi joukkorahoitusvimmasta, ulkoistamisvimmasta ja karppausvimmasta samoin kuin vakiintuneesti puhutaan ainakin joihinkuihin iskevästä siivousvimmasta. Tässä mielessä vimma voi kuumeen tavoin viitata mieluummin yksilön kokemukseen kuin laajaan joukkoilmiöön. Voi kuitenkin olla, että buumi on muihin kaltaisiinsa sanoihin verrattuna yksinkertaisesti hauskemman kuuloinen, ja siksi sitä suositaan etenkin mediassa.

Kulttuurisia noususuhdanteita

Nykyisistä buumeista puhuttaessa ei kuitenkaan pidä unohtaa sanan alkuperäistä merkitystä. Talouden noususuhdannetta tarkoittava buumi ei ole vielä täysin kadonnut, sillä esimerkiksi kuluneena kesänä Saksan taloudesta puhuttaessa on käytetty nimenomaan buumi-sanaa, kun on tarkoitettu noususuhdannetta.

Merkityksen laajentumista ei myöskään voi kiistää. Alkuperäinen merkitys ’talouden noususuhdanne’ voidaan kuitenkin nähdä myös muiden buumien merkitysten pohjana. Buumit kertovat meille erilaisten ilmiöiden ja elämäntapojen nousukiidosta sekä niihin liittyvien tuotteiden kasvavasta kuluttamisesta. Siten ne ovat eräänlaisia kulttuurisia noususuhdanteita.

Yksittäiset buumit eivät ehkä vakiinnu kieleen samoin kuin jotkin villitykset ja kuumeet. Silti lukuisten buumien perusteella käynnissä on varmuudella jonkinlainen buumikuume tai buumivillitys – ehkä jopa buumibuumi.

Krista Huupponen

Kirjoittaja on työskennellyt Kielitoimiston sanakirjan toimituksessa korkeakouluharjoittelijana kesällä 2018.

Takaisin ylös