Braille ja pisteet
Kielen merkeissä 2/2018

Riitta Eronen

Braille ja pisteet

Näkövammaisten käyttämä pistekirjoitus eli braillekirjoitus on tullut suurellekin yleisölle tutummaksi, kun pistemerkintöjä on alettu käyttää mm. lääkepakkauksissa ja opasteissa.

Ranskalaisen Louis Braillen kehittämä pistekirjoitus tunnetaan nimellä braillekirjoitus. Käytössä on ollut myös kirjoitusasu Braille-kirjoitus, mutta nykysuosituksen mukaan sana kirjoitetaan ensisijaisesti pienellä alkukirjaimella. Pienellä ja yhteen kirjoittaminen kertoo siitä, että sana on vakiintunut ja erisnimestä on tullut yleisnimi (samoin kuin esim. sanassa röntgensäde).

Braillekirjoitus-sanan oikeaa kirjoitusasua koskevaan kysymykseen on vastattu Kielikellossa jo vuonna 1990. Pistekirjoitus on sittemmin tullut suurellekin yleisölle entistä tutummaksi, kun tasaveroisuuden ja esteettömyyden nimissä on saatu pistemerkinnät ensin lääkepakkauksiin ja vähitellen muuallekin viinipullojen etiketeistä julkisten paikkojen opasteisiin.

Edunvalvontaa ja julkaisuja

Pistekirjoituksen ja näkövammaisten oppimateriaalien asiantuntijaelimenä on vuodesta 1998 ollut Braille-neuvottelukunta, opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä työryhmä, joka toimii Näkövammaisten kirjaston Celian yhteydessä. Sen puheenjohtajana on kaikki nämä vuodet toiminut Teuvo Heikkonen Näkövammaisten Liitosta (aiemmin Näkövammaisten keskusliitto). Muut jäsenet ovat edustaneet järjestöjä ja opetusta, Celia-kirjasto laajasti oppimateriaalin tuottajia.

Neuvottelukunta julkaisee sarjaa Pisteet 2000. Sarjaan sisältyvät oppaat pistekirjoituksen perusteista, matemaattisista merkeistä ja pistenuoteista sekä mm. pistekirjoituksen maailmaan leikkimielisesti johdattava Murra koodi. Lisäksi neuvottelukunta on vuosien varrella antanut ohjeita erilaisista merkinnöistä ja termeistä, järjestänyt seminaareja ja osallistunut myös kansainvälisiin tapaamisiin ja ennen kaikkea tuonut esiin pistekirjoituksen ja sen opettamisen tärkeyttä eri yhteyksissä.

Tekniikka kehittyy

Tekniikan kehitys on 2000-luvun aikana mullistanut tiedonkulun ja ‑tuottamisen myös näkövammaisten maailmassa. Entisestään kehittynyt konepuhe on osin syrjäyttänyt ihmisäänen. Pistekirjoituskoneista on edetty pistenäyttöihin, ja äänikirjat tuotetaan ja luetaan nyt useimmiten tietokonemuodossa kasettien ja CD-levyjen sijaan. Braille-neuvottelukunnan perustehtävä on kuitenkin yhä edistää ja ylläpitää pistekirjoituksen asemaa ja sen mahdollistamaa näkövammaisten luku- ja kirjoitustaitoa, joka on edellytys yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä toimimiseen.

Lisätietoa aiheesta löytyy Braille-neuvottelukunnan verkkosivuilta osoitteesta www.pistekirjoitus.fi. Sivuilla on nyt julkaistu myös sanasto, johon on koottu pistekirjoitukseen, näkövammaisten opetukseen ja viestintään sekä muuhun elämänpiiriin liittyviä termejä aakkospalikasta ääniympäristöön. Tämän Kielikello-lehden Kielivoimistelua-palstalla voi tutustua sanoista kymmeneen.

 

Riitta Eronen

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa ja on toiminut Braille-neuvottelukunnassa kielenhuollon asiantuntijana vuosina 1998–2018.