Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä
Artikkeli 2/1997

Klaus Laalo

Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä

Kielikellossa 3/1995 kirjoitin muotisanapesyeistä raju(sti) ja romahtaa (johdoksia romahdus, romahtaminen jne.), ja jutun lopussa ounastelin, että näiden sanojen suosion yhtenä selityksenä voisi olla äänteellinen seikka: sanan alussa esiintyvä r ravistelee, herättää huomiota, saa uutisen kuulostamaan dramaattiselta. Seuratessani uutisten sananvalintoja olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että r-alkuisuuteen hyvinkin liittyy sellaista äännesymboliikkaa, joka ilmentää pyrkimystä huomion herättämiseen; varsinkin monet r-alkuiset adjektiivit ja verbit rymistelevät tekstissä niin, että lukija havahtuu. Aina ei ole kyse sellaisesta suureen määrään liittyvästä muutoksesta kuin raju- ja romahtaa-tyyppisissä tapauksissa, vaan kyse voi olla esimerkiksi hyvin pienestä määrästä: ”Helsingin nimistö saakin ripauksen kansainvälisyyttä, kun Toukolanrannan asuinalue valmistuu.”

En tällä kertaa enää puutu raju- tai romahtaa-tapauksiin muuten kuin toteamalla, että ne näyttävät vakiinnuttaneen asemansa monien uutistoimittajien helppona hätäratkaisuna: ”Ilmaislehdet haastavat perinteiset sanomalehdet yhä rajumpaan kilpaan”, ”Lapin metsäkanalintuja vaivaa raju poikaskato”, ”Metsäkanalintujen määrä on romahtanut Lapissa”, ”Suurajojen katsojamäärät romahtivat” jne.

Seuraavan valikoiman uutistekstien ja ‑otsikoiden r-alkuisia sanoja olen poiminut viime aikojen lehdistä. Kuten esimerkkien määrästä näkyy, varsinkin roima(sti) on viime aikoina päässyt toimittajien suosioon.

Rankka: ”Oikeuskäytäntö näyttää lähteneen aika pitkälle painottamaan sitä, että myyjä vastaa melko rankasti [rakennuksen kosteusvaurioista]”; ”Rankka asepalvelus kiehtoo nuoria” (otsikko; uutisessa kerrotaan, että nuoret pyrkivät asepalvelukseen sellaisiin yksikköihin, joilla on ankara maine); ”Vankila on rankempi juttu” [kuin yhdyskuntapalvelu].

Oireellista on, että muotisanoille herkkää kielikorvaa osoittavassa pilapiirroksessa kysytään Risto Rankin asuntomallista: ”Jos on vain yksi malli niin miten se voi olla RANKIN?”

Rapsakka: ”Rapsakka keskustelu on Mikkolan mukaan reippaampaa ja avoimempaa kuin perinteinen virkamiesmäinen keskustelu”; ”Ministerit ovat makselleet velkojaan pois rapsakasti.”

Reilu(sti): ”Kauppa käy vilkkaasti ja reilut kaksi vuotta sitten aloittaneesta Koltshugan asekaupasta Moskovan keskustassa on kasvanut alan suurin liike Venäjällä”; ”Yhdyskuntapalvelun suosio kasvoi reilusti viime vuonna”; ” – – kolmen metsäyhtiön – – nettotulos romahtaa vajaasta kymmenestä miljardista markasta reiluun neljään miljardiin eli siis reilusti alle puoleen edellisvuodesta.”

Reippaasti: ”Pariisissa on rikottu vuodelta 1949 oleva pakkasennätys –8 astetta reippaasti”; ”Sellun hinta nousi reippaasti”; ”Helsingin ja Espoon hinnat ovat laskeneet tammi-helmikuussa reippaasti.”

Repsahtaa: ”Onko lomakeskusten paloturvallisuus repsahtanut?”

Riepoa: ”Väkivaltaisuuksien riepomassa Vloren kaupungissa on ammuttu kuoliaaksi poliisi, Albanian sisäministeriö sanoo.”

Rivakka: ”Painotuotteiden vienti Suomesta Venäjälle on rivakasti lisääntynyt”; ”Karkkilan talouden nousu jatkui ennusteita rivakammin.”

Roihahtaa: ”Joulumatkojen myynti roihahti ennätysvauhtiin”

Roima(sti): ”Loviisa nostaa roimasti investointien määrää”; ”Rajanylitykset Vartiuksessa lisääntyivät roimasti”; ”Alko korotti vuoden vaihtuessa keskioluen hintoja roimasti enemmän kuin muiden juomien”; ”Euroopan rajattomat sijoitusmarkkinat viivästyvät roimasti”; ”– – vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Helsinki sai roimasti lisää pinta-alaa”, ”Tontinvuokrat nousevat roimasti sopimusten päättyessä”; ”Suomalaiset ovat vähentäneet voin ja rasvaisen maidon kulutusta roimasti 1960-luvulta”; ”Irakin hyökkäys kurdialueelle nosti öljyn hintaa roimasti”; ”USA:n pörssikurssit notkahtivat roimasti vuoden päätteeksi”; ”Alennuksen pitäisi olla erittäin roima”; ”Jäkälien paluun syynä on rikkidioksidipäästöjen roima vähentyminen viime vuosina”; ”Jos kirja on vähänkin laadukas ja alennus roima, ostaja käy pyydykseen.”

Romuttaa: ”Puron työryhmä romutti esityksen eläketilistä.”

Ronski: ”Ronskit ylinopeudet kasvussa pääkaupunkiseudulla.”

Runtata: ”Helsingin nuorisotoimi runttaa kaupungin tiukan huumepolitiikan.”

Rutkasti: ”Pääkaupunkiseudun uimavesien lämpö rutkasti alle edellisvuoden”; ”Siljan tappiot kasvoivat rutkasti.”

Ryntäys: ”Markkamääräisesti mitaten ale-ryntäys jää kuitenkin alle viiteen prosenttiin koko vuoden kirjamyynnistä.”

Rysähtää: ”Philips rysähti tappiolle.”

Ryöpsähtää: ”Jos perhesuunnittelu epäonnistuu, maapallon väkiluku voi ryöpsähtää neljääntoista miljardiin.”

Ryöpyttää: ”Niinistö ryöpytti rajusti keskustan budjettilinjauksia.”

Räjähtää, räjäyttää: Otsikon ”Viron amfetamiini räjäyttämässä markkinat” alla kerrotaan: ”Amfetamiinin huimasti lisääntyneet takavarikot ovat pääosin seurausta Viron-tuonnin räjähdysmäisestä kasvusta.” Samassa yhteydessä esiintyy ilmeisesti tilastojen havainnollistamiseksi tehtyihin nouseviin käyriin perustuva erityisen kömpelö ilmaus räjähtää ylöspäin, jonka merkitys on suunnilleen ’lisääntyä räjähdysmäisesti’: ”amfetamiinitakavarikot ovat räjähtäneet ylöspäin muutamasta grammasta useisiin kiloihin.” Aivan yleinen on ilmaus räjähtää käsiin, esimerkiksi ”sairaalabakteeritilanne on räjähtämässä käsiin”.

Rätkäistä: ”Kerran vuodessa hintoja nostettiin inflaatioprosentin verran ja päälle rätkäistiin lisää katetta sen verran kuin kehdattiin.”

Rökäle(tappio): ”Žirinovskille ennustetaan vaaleissa rökäletappiota.”

Röykytys: ”Pankit ovat taas joutuneet melkoiseen röykytykseen. Ammattiyhdistysväen niskakarvat nousivat pystyyn, kun pankit suunnittelivat korottavansa palvelumaksuja rajusti tämän vuoden alusta alkaen.”

Miksi tällaiset sanat erottuvat muusta uutistekstistä niin selvästi? Yksi tekijä on sanojen alkuäänne: kaikki nämä huomiota herättämään pyrkivät sanat ovat r-alkuisia. Mutta kuinka tällainen puheeseen ja äännesymboliikkaan liittyvä seikka voisi vaikuttaa mykässä kirjoitetussa kielessä? Kyse on nähdäkseni juuri siitä, että nämä sanat pystyvät tehokkaasti rynnimään esiin muuten kohtalaisen tasaisesta uutistekstistä, koska ne ovat kirjoitetussa asiaproosassa vieraita sanoja (käyttääkseni venäläisen tutkijan Bahtinin termiä): oman puhekielisen käyttöyhteytensä ulkopuolella, oudossa yhteydessä, nämä värikkäät sanat suorastaan ärjyvät huomiota. Monissa näistä sanoista – ainakin sellaisissa kuin riepoa, roihahtaa, ronski, rutkasti, rysähtää, ryöpsähtää, rätkäistä ja röykytys – on mukana affektiivinen tekijä: on värikkäämpää ja sävähdyttävämpää kertoa esimerkiksi myynnin roihahtaneen kuin lisääntyneen voimakkaasti, yhtiön rysähtäneen tappiolle kuin yhtiön tuloksen painuneen tappiolliseksi, väkiluvun ryöpsähtävän kuin kasvavan nopeasti ja pankkien joutuneen röykytykseen kuin joutuneen tyytymättömyyden kohteeksi. Joskus tällainen affektiivisesti latautunut sana on myös varsin tiivis: voi lyhyesti puhua ronskista ylinopeudesta tarvitsematta selittää pitempään jotain sellaista kuin ”huomattavan suuri, säännöistä piittaamaton ylinopeus”; vastaavasti kerrottaessa valtalehtien rätkäisseen ilmoitushintoihinsa lisää niin paljon kuin kehtasivat vihjataan samalla, että hintoja nostettiin vähän summamutikassa, ehkä enemmänkin kuin olisi ollut aiheellista.

Se affekti, joka tarkasteltuihin sanoihin asiatekstissä liittyy, perustuu siis käsitykseni mukaan r:n äänteelliseen vaikuttavuuteen. Kirjoitetussa kielessä puhekielisyydet jo sinänsä herättävät huomiota, ja tällaisella jännitteellä latautuneet puhekielisyydet pystyvät herättämään varsin voimakastakin huomiota. Ärrän pärähtely on tehokkaimmillaan aivan sanan alussa, mutta sellaisissa sanoissa kuin hurja ja porskuttelee (”Helsingin pörssi on porskutellut ylöspäin keskimäärin 40 prosenttia – vielä kesällä 40 markassa liikkunut osake lähti lokakuussa nousuun ja porskuttelee jo 65 markassa”) kuulostaa sanansisäinenkin r riittävän tehokkaalta. Mutta miten usein tällaisissa uutistekstien ”vieraissa sanoissa” on juuri r? Olisiko kysymys niin kiinnostava, että asiasta kannattaisi tehdä laskelmia?

 

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston suomen kielen apulaisprofessori.

Klaus Laalo