Ajanjaksot ja määräpäivät
Artikkeli 3/1985

Raija Lehtinen

Ajanjaksot ja määräpäivät

Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.

Muissa kuin säädösteksteissä on vähitellen tullut tavaksi ilmaista ajanjaksot pelkillä päivämäärillä, näin: Lomalla 1.–28.7.1985. Tällöin tarkoitetaan, että molemmat näkyviin merkityt päivät, 1.7. ja 28.7., ovat lomaa. Täydennys nämä päivät mukaan luettuina voidaan jättää pois. Samoinhan merkitään muitakin jaksoja. Esimerkiksi artikkelin voidaan ilmoittaa olevan s. 5–12; artikkeli alkaa sivulta 5 ja loppuu sivulle 12.

Kirjoittaessaan ajanjaksoja numeroita ja ajatusviivaa käyttäen monet ovat jostakin syystä epävarmoja päivämäärämerkintöjen pisteistä. Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan järjestysluvun merkki on piste. Ilmauksessa 1.–28.7.1985 (tai vielä lyhyemmin 1.–28.7.85) sekä päivää ilmaisevat luvut 1. ja 28. että kuukautta ilmaiseva luku 7. ovat järjestyslukuja. Siksi niihin jokaiseen kuuluu piste.

1.7.1985 lukien

Joskus on epäselvyyttä myös eräiden alkamisajankohdan ilmausten tulkinnassa. Jos työntekijän sanotaan siirtyvän eläkkeelle 31.8. lukien, saattaa ilmetä epätietoisuutta siitä, onko hän 31. päivänä vielä työssä vai jo eläkkeellä. Minun mielestäni hän on eläkkeellä. Kun virkoja ja toimia julistetaan haettavaksi, ne ilmoitetaan täytettävän esimerkiksi 1.9.1985 lukien. Kyllä tällöin tarkoitetaan, että tehtävään valittu saa palkkaa jo syyskuun ensimmäiseltäkin päivältä.

Sama pätee sanontoihin jostakin alkaen ja jostakin lähtien. Jos sanomme: ”Kaikki oli lainattua astioista alkaen”, on kai selvää, että ajatus on ’myös astiat’ tai ’jopa astiatkin olivat lainattuja’. Samoin jos esimerkiksi jokin lupa on voimassa 1.5. lähtien, tämä tarkoittaa, että luvan ensimmäinen voimassaolopäivä on 1.5. Näin asia tietysti voitaisiin epäselvyyksien välttämiseksi alun perinkin ilmaista.

23.6. saakka

Entä kun ajokielto on voimassa 23.6. saakka, saako tietä ajaa kyseisenä päivänä? Yleensä tällaiset päivämäärän sisältävät ilmaukset tulkitaan niin, että näkyviin merkitty päivämäärä kuuluu ilmoitettavaan ajanjaksoon mukaan. Tämän tulkinnan mukaan tietä ei siis saisi ajaa vielä 23.6.

Saakka-sanan sisältävä ilmaus on kuitenkin kaksitulkintainen. Saakka-rakenteella voidaan yhtä hyvin tarkoittaa sitä, että näkyvissä oleva rajakohta ei kuulu ilmoitettavaan ajanjaksoon mukaan. Nykysuomen sanakirja toteaa, että postpositiota muistuttavan saakka-adverbin ”pääsanan käsite on joskus itse rajana, joskus kuuluu rajan sisäpuolelle”. Sama koskee myös asti-sanaa.

Niinpä yllä olevaa ilmaisutapaa ei pitäisi lainkaan käyttää silloin, kun merkityksen yksitulkintaisuus on tärkeää. Voimme kyllä sanoa, että satoi iltapäivään saakka, mutta esimerkiksi eduskunta ei voi säätää lakia, jossa sanottaisiin, että elatustukea maksetaan lapselle 18-vuotiaaksi saakka. Sanonta olisi liian ylimalkainen. Laissa lukeekin, että elatustukea suoritetaan ”sen kuukauden loppuun, jona lapsi täyttää 18 vuotta”.

Päivämääriä ilmaistaessa on saakka- ja asti-rakenteet viisainta korvata täsmällisemmillä ilmauksilla. Tilalle käy usein sentyyppinen sanonta kuin ajokiellon (luvan, lipun, kortin tms.) viimeinen voimassaolopäivä on 23.6.

Huomiseen mennessä on viimeistään tänään

Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa ajanilmauksista eniten epäselvyyksiä, suorastaan riitoja. Jos työpaikan hakuilmoituksessa lukee, että virka julistetaan haettavaksi 31.5.1985 mennessä, osa hakijoista uskoo, että hakemusten viimeinen jättöpäivä on perjantai 31.5., osa puolestaan on sitä mieltä, että viimeinen jättöpäivä on torstai 30.5. Hakuilmoituksen laatijalla voi olla kumpi käsitys tahansa.

Entä kun osakeyhtiön vuosikokous on sääntöjen mukaan pidettävä 15. maaliskuuta mennessä? Saako kokouksen pitää vielä 15.3.? Jos teatteri on julistanut näytelmäkilpailun ja luvannut esittää lunastetut näytelmät vuoteen 1985 mennessä, onko sen esitettävä näytelmät viimeistään vuonna 1984, vai onko sillä käytettävissään myös vuosi 1985? Vuosi on sentään pitkä aika. Mitäs jos kysymyksessä olisi velanmaksu?

Nykysuomen sanakirja ei ole lakikirja, mutta hyvä apuneuvo se on vaikkapa tämän sanonnan merkitystä selvitettäessä. Hakusanan mennä kohdalta löytyy johonkin mennessä ‑rakenteen selite: ennen jotakin ajankohtaa. Samalla kannalla ovat kaksikielisetkin sanakirjat, ja tähän tulkintaan on päätynyt myös Suomen Akatemian kielilautakunta 15.4.1957. – Niinpä ilmaus kesäkuun 5. päivään mennessä tarkoittaa ’ennen kesäkuun viidettä päivää’.

Konkreettisen välimatkan kulkemisesta puhuttaessa mennessä-rakenteen merkitys on säilynyt selvänä. Jos junan ilmoitetaan pysähtyvän Tampereelle mennessä kolme kertaa – Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Toijalassa – voitaisiin Tampereelle mennessä kai kiistatta korvata sanomalla ennen Tamperetta.

Myöskään tarkan kellonajan liittyessä mennessä-sanaan ilmauksen tulkinta ei aiheuta epäselvyyttä. Jos sanomme tulevamme jonnekin kello 12:een mennessä, tarkoitamme, että tulemme ennen kahtatoista, mutta tässä tietysti ero hiukkasta ennen 12:ta tulemisen ja vasta tasan 12:lta tulemisen välillä on mitättömän pieni ja tositilanteessa monesti yhdentekevä.

Määräpäivää ilmaistaessa mennessä-rakenne saadaan tietysti yksiselitteiseksi lisäämällä siihenkin kellonaika: ”Hakemukset on jätettävä 16.9.1985 klo 16:een mennessä.” Pelkän viimeisen määräpäivän ilmaisemiseen on kuitenkin olemassa monia muitakin keinoja. Äskeinen esimerkki voisi kuulua vaikkapa ”Hakuaika päättyy 16.9.1985” tai ”Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 16.9.1985” tahi ”Hakemukset on jätettävä viimeistään 16.9.1985” . Viimeinen vaihtoehto – viimeistään sinä ja sinä päivänä – sopii lähes aina mennessä-rakenteen tilalle. Sen merkitys on selvä, ja lisäksi se on samankaltainen alumpana käsiteltyjen ajanilmausten kanssa sikäli, että näkyviin merkitty päivämäärä kuuluu ilmoitettuun ajanjaksoon mukaan.

Laskuissa on tapana ilmoittaa viimeinen mahdollinen maksupäivä sanonnalla eräpäivä 8.8.1985. Tämä ilmaus on selkeä mutta sopii oikeastaan vain laskuihin. Muissa yhteyksissä kannattaa viimeinen mahdollinen haku-, ilmoittautumis- tai suorituspäivä ilmaista viimeistään-sanaa ja päivämäärämerkintää käyttäen. Viimeistään tänään ‑sanonnasta ei synny kiistaa, vaikka se merkitseekin samaa kuin kiistanalaiseksi osoittautunut huomiseen mennessä.

Kirjoita ajanjaksomerkintöihin pisteet sekä päiviä että kuukausia ilmaisevien numeroiden jälkeen, esimerkiksi 1.–28.7.1985 (tai 1.–28.7.85). Merkinnässä näkyvät päivät kuuluvat ajanjaksoon mukaan, mutta haluttaessa voidaan lisätä nämä päivät mukaan luettuina.

Ilmauksessa 1.7.1985 lukien (alkaen, lähtien) näkyviin merkitty päivä kuuluu alkavaan ajanjaksoon mukaan.

Ilmauksesta johonkin saakka (asti), esim. ”23.6.1985 saakka”, ei voi tietää, kuuluuko näkyviin merkitty päivä ilmoitettuun ajanjaksoon mukaan. Siksi on sanottava esimerkiksi näin: Lipun (rajoituksen tms.) viimeinen voimassaolopäivä on 23.6.1985.

Ilmaus 31.5.1985 mennessä tarkoittaa samaa kuin ennen toukokuun 31:ttä 1985. Saman asian ilmaisee lyhyemmin sanonta viimeistään 30.5.1985.

Raija Lehtinen