Ajanilmaukset
Artikkeli 2/2006

Ajanilmaukset

Päiväys ja vuosiluku

Suomen kielessä on käytössä niin sanottu nouseva päiväys: ensin tulee päivä, sitten kuukausi ja lopuksi vuosi. Sekä päivää että kuukautta ilmaisevan numeroin jälkeen merkitään piste, koska kyseessä ovat järjestysluvut. Päivän tai kuukauden jälkeen ei tule välilyöntiä.

22.2.2007

22. päivä voidaan lukea joko kahdeskymmenestoinen tai kahdeskymmeneskahdes. Samoin esimerkin kuukausi on mahdollista lukea joko kahdetta tai toista. Kymmentä pienempiin numeroihin ei suositella etunollia (EI: ”01.02.2007”).

Laskeva päiväys (2007-02-22) on kansainvälisen standardin mukainen, mutta sitä ei suositella suomenkielisiin teksteihin.

Virallisissa yhteyksissä vuosiluku kannattaa merkitä kokonaan. Epävirallisissa yhteyksissä vuosiluvusta merkitään usein pelkästään kaksi viimeistä numeroa. Päiväyksestä voi jättää vuosiluvun kokonaankin pois, jos on itsestään selvää, että kysymys on kuluvasta vuodesta. Selvyyden vuoksi vuosiluku kannattaa merkitä nelinumeroisena aina, kun väärän tulkinnan mahdollisuus on olemassa. Ei siis ole väärin kirjoittaa 22.2.07. Usein kuitenkin koko nelinumeroisen vuosiluvun merkitseminen on selvin tapa merkitä vuosiluku.

Jos vuosisadat haluaa jättää vuosiluvusta pois, lukujen tilalle ei tule mitään merkkiä B ei siis esimerkiksi viivaa eikä heittomerkkiä (ei: ‑07 tai ’07):

Vuosi 05 oli organisaatiossamme suurten muutosten aikaa.

Vuosikymmenet voi merkitä myös ilman vuosituhansia:

60-luvulla yhteiskunta muuttui paljon.

Päivämääriä ei yleensä taivuteta. Sijapäätettä ei tarvita etenkään vakiintuneissa päivämäärämerkinnöissä, jos taivutus on yhteyden perusteella selvä.

30. syyskuuta asti
1.9. alkaen

Seuraavat merkitsemistavat ovat kuitenkin mahdollisia.

Tarjous on voimassa 14:nnestä toukokuuta lähtien.
Tarjous on voimassa 14:nnen ja 30:nnen toukokuuta välisen ajan.

Kellonajat

Kellonaikaa merkittäessä tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan toisistaan pisteellä. Jos kyse on tasatunneista, minuutteja on turha merkitä.

Liike on avoinna sunnuntaisin kello 12–21.

Ensimmäistä keskiyön jälkeistä tuntia merkitään yhdellä nollalla.

Viimeinen juna lähtee kello 0.15.

Kansainvälisen standardin mukaan kellonajan merkinnässä käytetään kaksoispistettä (klo 15:30), mutta tätä tapaa ei yleensä noudateta Suomessa. Yleensä kellonajat taipuvat kuten muutkin sanat.

Älkää tulko paikalle ennen kello 14:ää.
Kokous loppuu kello 15:n jälkeen.
Kokous loppuu kello 15:n ja 16:n välillä.

Kaikissa kellonaikailmauksissa päätettä ei kuitenkaan tarvita.

Kokous loppuu kello 16 mennessä.

Jos taivutettavassa ajanilmauksessa ovat mukana minuutit, numeron voi taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Myös lukutapa vaikuttaa siihen, taivutetaanko kellonaika.

Tulen paikalle kello 17.30:n jälkeen.
Tulen paikalle kello 17.30 jälkeen.
Tulen paikalle kello 15.15 mennessä.

Tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan toisistaan pisteellä. Sadasosasekunnit erotetaan sekunneista pilkulla.

1.27.36,30 = 1 tunti 27 minuuttia 36 sekuntia 30 sadasosasekuntia

Esimerkiksi työaikalomakkeessa työpäivän pituus kannattaa merkitä niin, että tunnit ja minuutit mainitaan erikseen.

7 t 15 min

Joskus minuutit ilmoitetaan tunnin desimaaleina, mutta tapa on epähavainnollinen, eikä sitä suositella (ei: ”7,50 t”).

Rajakohdat

Rajakohtailmausten osana luvut merkitään yleensä kokonaisina:

vuosina 1999–2007 (lue: vuosina 1999 2007)

Jos kyseessä kuitenkin ovat saman vuosisadan vuodet, voi kaksi ensimmäistä numeroa jättää pois:

vuosina 2007–09

Ääripääkuukausien välillä voi olla joko ajatusviiva tai yhdysmerkki:

tammi–maaliskuussa
tammi-maaliskuussa

Ajanjaksoja merkittäessä ääripäiden välille kannattaa mieluiten laittaa pitkä viiva eli ajatusviiva. Ei ole väliä, kuinka pitkä viiva on, kunhan se on selvästi pitempi kuin yhdysmerkki eli tavuviivan mittainen viiva. Ajatusviiva on kiinni numeroissa:

Olen lomalla 1.3.–28.3.2007. (Lue: ensimmäisestä kolmatta kahdenteenkymmenenteen kahdeksanteen kolmatta, ei: ”1.3. viiva 28.3.”)
Olen lomalla 1.3. ja 28.3.2007 välisen ajan. (Ei: ”1.3.–28.3.2007 välisen ajan”)

Kaikissa ajanjaksoilmauksissa pitäisi käyttää ajatusviivaa. Silloin kun ajatusviiva on vaarassa muuttua käsittämättömäksi, voi käyttää yhdysmerkkiä. Esimerkiksi sähköpostiviestissä ajatusviiva saattaa muuttua oudoksi merkkijonoksi, koska käytössä on erilaisia sähköpostijärjestelmiä. Yhdysmerkkiä käytettäessä viivan molemmin puolin merkitään välilyönti:

1. ‑ 23.3.2007

Merkinnässä näkyvät päivät kuuluvat mukaan ajanjaksoon.

On rajakohtailmauksia, joihin kuuluu sekä viikonpäivä että päivämäärä. Niissä ajatusviivan yhteyteen jätetään väli, koska ilmaus koostuu useammasta kuin yhdestä sanasta.

ma 10.4. – pe 21.4.

Ks. myös Ajatusviiva sivulta 30.

Kun ilmaistaan keskiyön jälkeistä aikaa, merkinnät 20–2 tai 20–02 ovat kumpikin mahdollisia.

Alkaen, lukien, lähtien, asti, saakka, mennessä, viimeistään

Ilmausten alkaen, lukien ja lähtien yhteydessä mainittu päivämäärä kuuluu mukaan ajanjaksoon.

Tarjous on voimassa 28.3.2007 alkaen.

Jotkin aikoihin liittyvät ilmaukset ovat hankalasti tulkittavia ja epätäsmällisiä. Esimerkiksi ilmauksesta 1.3. saakka (asti) ei voi tietää, kuuluuko näkyviin merkitty päivä ilmoitettuun ajanjaksoon mukaan. Yksiselitteisyyden vuoksi kannattaa sanoa esimerkiksi näin:

Elokuvalippujen viimeinen voimassaolopäivä on 28.3.2007.

Myös sana mennessä on kaksitulkintainen.

Hakemusten on oltava perillä 28.3.2007 mennessä.

Joidenkin mielessä tämä tarkoittaa, että hakemuksen on oltava perillä 27.3. Toiset taas ajattelevat, että riittää, kun hakemus on perillä 28.3. Tämän kaksitulkintaisuuden vuoksi suositellaan mieluummin yksitulkintaista sanaa viimeistään:

Hakemusten on oltava perillä viimeistään 28.3.2007.

Hallintopäätöksissä mennessä tulkitaan nykyään niin, että mainittu päivämäärä kuuluu mukaan jaksoon, eli 28.3. mennessä on sama kuin viimeistään 28.3. Kuitenkin yksitulkintainen sana viimeistään on selvempi.

Mennessä-sana on yksitulkintainen silloin, kun siinä on mukana kellonaika:

Hakemus on jätettävä 28.3.2007 klo 16.00 mennessä.

Ajanilmauksiin liittyviä lyhenteitä

klo = kello
s = sekunti(a)
min = minuutti(a)
t = tunti(a)
pv = päivä(ä)
vrk = vuorokausi, vuorokautta
vk = viikko(a)
kk = kuukausi, kuukautta
v = vuosi, vuotta
ma = maanantai
ti = tiistai
ke = keskiviikko
to = torstai
pe = perjantai
la = lauantai
su = sunnuntai
vkl = viikonloppu
eaa. tai eKr. = ennen ajanlaskun alkua tai ennen Kristusta
jaa. tai jKr. = jälkeen ajanlaskun alun tai jälkeen Kristuksen