”Työn alla”, ”paikan päällä”, ”viikon sisällä” yms.
Artikkeli 6/1973

Lauri Hakulinen

”Työn alla”, ”paikan päällä”, ”viikon sisällä” yms.

Suomen kieli on syystä tai toisesta vanhastaan hieman vastahakoinen omaksumaan yllä mainitun kaltaista, paikallissuhteita tarkoittavien postpositioiden kuvallista käyttöä. Niinpä olemme oudoksuneet esim. sellaista aikanaan yleistymään pyrkinyttä muukalaisuutta, kuin että esim. ”puhelin on ylösotettu”, ja korvanneet sen sanomalla: on käytössä tai varattuna. Mutta vastaavanlaista korvassa kangertavaa kuvakielisyyttä on yhä varsinkin käännösteksteissä soluttautumassa julkiseen sanaan.

Työn alla Miihkali Arhippaisen rintakuva” oli helsinkiläislehdessä (6.8.72) erään valokuvan allekirjoituksena. Mitä vikaa olisi ollut perinnäisessä sanontatavassa tekeillä se ja se työ? – Radiouutisessa kuultiin (20.3.71), että ”kokonaislainsäädäntö on työn alla”; siinäkin oli turhaan syrjitty samaa tekeillä-adverbia, ja tarjolla olisivat olleet myös valmisteilla tai meneillään. Eräs päivälehti kirjoitti 14.7.69: ”Kansalaisten oikeudellista asemaa järjestävien perustuslainsäännösten tarkistaminen olisi koko laajuudessaan kiireimmiten otettava työn alle.” Tässä tuo lukijan silmätikkuna oleva ”työn alle ottaminen” olisi voitu suomentaa sanomalla yksinkertaisesti: perustuslainsäännösten tarkistamiseen olisi k. l. k. ryhdyttävä. – Ja tuskin olisi mitään tyylietuakaan menetetty, jos ”asia on yhä neuvottelujen alla” olisi yksinkertaisesti vaihdettu sanontaan: asiasta yhä neuvotellaan.

Nykysuomen sanakirja on syystä leimannut normaalityylissä hylättäväksi ruotsinmukaisuudeksi esim. sellaiset sanonnat kuin (se ja se suunta on) ”vallan päällä” tarkoitettaessa vallassa olemista ja (seurata asiain kulkua) ”paikan päällä”, kun tarkoitus on sanoa (itse) paikalla, tapahtumapaikalla. Tuollaiset ”päälle” ja ”päällä” ‑rakenteet näkyvät silti olevan yhä suosiossa muutoinkin kuin arki- ja pakinatyylissä. Muutama näyte: ”Diskonttausoikeuden myöntämisellä voi pitkän päälle olla huomattava merkitys Postipankille” (lehtiartikkelissa 5.8.72); miksei esim.: ajan oloon? – ”Menettely antaisi toki eduskuntavaltaisuutta, mutta ei varmastikaan toimisi pitemmän päälle” (aikakauslehden poliittisessa katsauksessa 1972); eikö olisi kelvannut ajan pitkään tai pitkältikään? – ”Pitkän päälle tällainen uusi vero yhä heikentäisi ulkomaankaupan tasapainoa” (päivälehdestä 10.8.72); olisihan ollut tarjolla edellä mainittujen lisäksi vaikka aikaa myöten.

Eräästä kuntourheilijasta lehtimies kertoi (24.7.72): ”hän on runsaan viikon sisällä soutanut 320 km” ; vanha luonteva ilmaus olisi runsaassa viikossa. Sama lehti tiesi (14.9.71), että ”Egyptissä on vajaan vuoden sisällä ollut jo kolme äänestystä”, kun olisi suomalaisittain voinut sanoa vajaassa vuodessa tai vajaan vuoden mittaan tai v. v. kuluessa.
Lauri Hakulinen