Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
-
Kielenhuollon historiaa 4/2011
Taru Kolehmainen
Kielivaliokunnan ensimmäisenä työnä vierassanat
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta perustettiin vuonna 1928. Sen ensimmäisiä tehtäviä oli vierassanojen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen. Asia nostatti kiihkeitä tunteita.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2011
Taru Kolehmainen
Kapulakieltä ja lampaanlatinaa
Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2011
Taru Kolehmainen
Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?
Vaikeimpia kysymyksiä läpi kielenhuollon historian on ollut yhdyssanan alkuosan eli määriteosan sijamuoto: milloin se on nominatiivissa (tekijäoikeus), milloin taas genetiivissä (tekijänoikeus)? Asiasta on jopa käyty ns. kielioppaiden sotaa.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 1/2011
Taru Kolehmainen
Teitittelyn pitkä historia
Toista ihmistä voi puhutella sinutellen, teititellen tai, niin kuin aikanaan on tehty, kolmatta persoonaa käyttäen. Puhuttelu ei ole aina ennenkään ollut vain lauseopillinen vaan myös yhteiskunnallinen kysymys.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 4/2010
Taru Kolehmainen
Oikeakielisyyttä ja kielenhuoltoa
Sana kielenhuolto alkoi vakiintua käyttöön vasta 1950-luvulta alkaen. Sitä edelsivät sanat oikeakielisyys, kielenpuhdistus ja kielenvaalinta. Termien historia kertoo myös toiminnan sisällön vähittäisestä muuttumisesta.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 1/2010
Taru Kolehmainen
Yhdysmerkin käytön ja paikannimien oikeinkirjoituksen vaiheita
Yhdysmerkin käytön nykyiset säännöt vakiintuivat jo melko varhain. Pitempään horjuntaa on ollut yhdessä yhdyssanojen erityisryhmässä, paikannimissä.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2010
Taru Kolehmainen
Ensimmäinen kielilautakunta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2010
Taru Kolehmainen
Allan Saratien unohdettu kieliopas
Kielenkäytön oppaita kaivattiinjo 1800-luvulla vakiintumassa olleen kirjakielen käytön avuksi. Oppaita julkaistiinkin sitten peräjälkeen kaksi: Knut Cannelinin ja Allan Saratien oppaat. Näistä Saratien teos on jäänyt melko tuntemattomaksi.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2009
Taru Kolehmainen
Pipliasuomesta yleissuomeen
Suomen kirjakielen historiassa on kaksi kielipoliittisesti tärkeää vaihetta: Ensimmäinen on uskonpuhdistus, jonka vaikutuksesta kirjakieli luotiin, lähinnä kirkon tarpeisiin. Toinen on kansallisen heräämisen vaihe, jolloin kirjakieltä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään sivistyksen välineeksi ja hallinnon kieleksi.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 4/2009
Taru Kolehmainen
Lyhenteiden loppupiste
Pisteen käyttö lyhenteen lopussa tuntuu pieneltä asialta, mutta onpa siihen joskus puuttunut valtiovaltakin.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2009
Taru Kolehmainen
Kielenhuoltoa svetisismien varjossa
E. A. Saarimaan opas Huonoa ja hyvää suomea ilmestyi 1930, aikana, jolloin kieli kytkettiin tiukasti mukaan suomalaisuuden rakentamiseen. Ajan hengen mukaisesti kielenhuolto oli paljolti uhkaavien vierasperäisyyksien torjuntaa.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 1/2009
Taru Kolehmainen
Haltija vai haltia?
Mytologista olentoa tarkoittavan haltija-sanan oikeinkirjoitus mietityttää kielenkäyttäjiä. Monen mielestä sana pitäisi kirjoittaa ilman j:tä erotukseksi vaikkapa asunnon haltijasta.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2008
Taru Kolehmainen
Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
”Äs” vai ”es”? Asiasta käytiin 1960-luvun alussa yksi kaikkien aikojen kiivaimmista kielikeskusteluista. Aiheesta järjestettiin jopa gallupkysely. Kirjainten l, m, n, r, s lukutapa vakiintui vähitellen, ja...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 4/2008
Taru Kolehmainen
Kielikellon alkuvaiheet
Kuluva vuosi on Kielikellon neljäskymmenes. Mitkä vaiheet johtivat lehden syntymiseen, ja millaisia olivat sen ensimmäiset kirjoitukset? Kielikellon ensimmäisestä numerosta 40 vuotta sitten minulla on omakohtainen...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2008
Taru Kolehmainen
Kielenneuvontatoimisto vastaa – mitä kysyttiin 60 vuotta sitten?
Kielitoimiston arkiston aarteita on kuusi vaatimatonta pahvikantista vihkoa, joiden kanteen on painettu ”sotapäiväkirja”. Nimen yläpuolelle on kirjoitettu käsin ”Kielitoimiston”. Mitä ovat nämä ”Kielitoimiston...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 1/2008
Taru Kolehmainen
Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma
Lähes jokainen joutuu joskus tarkistamaan, miten kirjoitetaan sellaiset sanat kuin kehottaa tai hiekoittaa, vaikka verbityyppiä koskevat oikeinkirjoitusohjeet ovat olleet varsin ”vakaantuneita” jo puoli vuosisataa. Vakaantumista edelsivät kiihkeätkin mielipiteet ja radikaalit kokeilut.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 4/2007
Taru Kolehmainen
Naissukuista kielenkäytön historiaa
Miten on käynyt neidin, emännän, naisompelijan ja postinhoitajattaren? Mies-sanan neutraalistamiseen kiinnitettiin huomiota jo runsas sata vuotta sitten. Minkälaista keskustelua naiseen viittaavien sanojen käytöstä on...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2007
Taru Kolehmainen
Kiista eräiden mittailmausten lyhentämisestä
Kielenhuollon historiasta esitellään tällä kertaa kiista, joka käytiin sentti-alkuisten mittayksiköiden lyhenteistä. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös siitä, pitääkö mittayksiköihin liittää lauseyhteyden vaatima...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 2/2007
Taru Kolehmainen
Tulla-futuuri – suomea vai ei
Tässä uudessa kirjoitussarjassa Kielenhuollon historiaa Taru Kolehmainen käsittelee eräiden kielenhuollon ohjeiden vaiheita ja kehittymistä nykyiselleen. Sarjan artikkelit ovat osa laajempaa kielilautakunnan historiaa...
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
16.3.2023
-
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
16.3.2023
-
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
16.3.2023
-
Alennuksen merkitseminen
14.12.2022
-
Nuin se menee!
14.12.2022