Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
- Havaintoja 3/2018
Erkki Lyytikäinen
Vaihda kohteliaisuuteen!
Suomen kielen kohteliaisuuden ilmaisumuodot lisääntyvät kovaa vauhtia. Perässä pysyminen ei ole helppoa. Radiotoimittaja oli kutsunut ohjelmaansa kaksi asiantuntijaa. Toimittaja toivotti vieraansa tervetulleiksi,...
Lue lisää
- Havaintoja 4/2017
Juho Nikko
Onko Kielikello yleistajuinen lehti?
Kielikello yrittää kirjoittaa kielestä yleistajuisesti. Miten hyvin se on onnistunut? Pitääkö lukijan kuitenkin hallita kielioppitermejä tekstejä ymmärtääkseen?
Lue lisää
- Havaintoja 3/2016
Marjatta Palander
Teetänkö kyselyn vai teenkö sen itse?
Teettojohdoksia eli niin sanottuja teettoverbejä voidaan muodostaa johtimilla ‑tta, ‑ttä, ‑utta, ‑yttä, ‑tutta, ‑tyttä. Johdokset muodostetaan verbeistä, jotka voivat saada objektin ja jotka tyypillisesti ilmaisevat...
Lue lisää
- Havaintoja 4/2016
Sirkku Latomaa
Oikoluvusta editointiin – tekstin viimeistelyn monet nimet
Kirjoittaja voi toisinaan tarvita ulkopuolista tukea tekstinsä viimeistelyyn. Verkkohaun perusteella tarjolla näyttää olevan monenlaisia palveluja: on oikolukua, korjauslukua, kielentarkastusta, tekstintarkistusta, editointia ja jälkieditointia. Mitä näiden nimitysten taakse kätkeytyy?
Lue lisää
- Havaintoja 3/2016
Maija Saviniemi
Nakitusrakenne
Kuka hoitaisi asiaa eteenpäin? Katseet painuvat palaverihuoneen pöytään. Hiljaisuuden katkaisee ehdotus, joka nykyisessä työyhteisössäni on saanut leikillisen nimen nakitusrakenne. Nimityksellä tarkoitetaan ”Sinähän...
Lue lisää
- Havaintoja 4/2015
Jussi Pahikkala
Kieltosanan paikasta lauseessa
Kieliopissa sanotaan lauseessa olevan käänteinen sanajärjestys eli inversio, jos predikaatti edeltää subjektia, muussa tapauksessa suora sanajärjestys. Kun lause alkaa verbin määritteellä, ”alkumääritteellä” − joka...
Lue lisää
- Havaintoja 2/2015
Marjatta Palander
Maailman helpoin puhde
Ennen aikaan iltapuhteella tehtiin puhdetöitä. Nykyajan elämänmeno on muuttunut niin paljon, että puhde-sanan merkitys on hämärtynyt ja kielenkäyttäjät ymmärtävät sen uudella tavalla.
Lue lisää
- Havaintoja 1/2015
Laura Niemi
Somekielen syövereissä
Sosiaalisen median eli somen sivustot ovat mielenkiintoisia paikkoja uusien sanojen ja muoti-ilmausten havainnoimiselle.
Lue lisää
- Havaintoja 4/2014
Jussi Pahikkala
Valaiseva että-sana
Suomen että-sana on sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä tyypillisimmin alistuskonjunktio, joka aloittaa päälauseen jälkeisen sivulauseen. Alisteinen sivulause on silloin oikeastaan hallitsevan eli päälauseen...
Lue lisää
- Havaintoja 3/2014
Laura Parkkinen
Sanaa ja sakramenttia – populistista retoriikkaa
Populismin kielestä puhuttaessa tulee Suomessa yhä mieleen Veikko Vennamo rötösherroineen. Timo Soinin sanomukset taas ovat synnyttäneet uudissanan soinismi. Populismin kieli on kuitenkin kansainvälistä.
Lue lisää
- Havaintoja 2/2014
Kalevi Koukkunen
Onko historia unohdettu?
Kun puhutaan tai kirjoitetaan jonkin yhdistyksen tai yrityksen vaiheita käsittelevästä teoksesta, käytetään usein sanaa historiikki, vaikka kysymyksessä olisi monisatasivuinen kirja. Vanhastaan historiikki on...
Lue lisää
- Havaintoja 2/2014
Jussi Pahikkala
Etupainoisia lauseita
Yleisin suomenkielinen lausetyyppi on sellainen, jossa lauseen taipuva verbi, finiittiverbi, on toisena jäsenenä, esimerkiksi harmaa kissa leikkii pallolla . Tällaista lausetta voidaan kutsua V2-lauseeksi. On...
Lue lisää
- Havaintoja 4/2013
Marjatta Palander
Susi-havainto Itä-Suomesta
Kirsti Aapala esitteli Kielikellossa 3/2013 kiintoisassa artikkelissaan susi- ja hukka-sanojen käyttöä murteissa ja yleiskielen sanonnoissa. Mukana olivat mm. epäonnistuneesta tekeleestä käytettävät ilmaukset jostakin...
Lue lisää
- Havaintoja 3/2013
Sara Suominen
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Liitepartikkelit ‑pa(s)- ja ‑pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.
Lue lisää
- Havaintoja 2/2013
Marjatta Palander
Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?
Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä tilasta toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi verbit kuolla, syntyä, nukahtaa, pyörtyä...
Lue lisää
- Havaintoja 1/2013
Anni Ketola
Plussatuulia ja muita odottajan sanoja
Internetin keskustelupalstoilla voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia, olipa tuo tilanne vaikkapa lapsenodotus. Keskustelijoille kehittyy nopeasti yhteinen tapa puhua mielessä pyörivistä asioista.
Lue lisää
- Havaintoja 4/2012
Jussi Pahikkala
Syntaktisen niin-sanan iästä ja alkuperästä
Esittelin Kielikellon 3/2012 kirjoituksessani "Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin" puhekielen niin-topiikinmerkitsintä eli lauseen osia erottavaa niin-sanaa, esimerkiksi ”Entäs loppuviikkoa kohden...
Lue lisää
- Havaintoja 3/2012
Jussi Pahikkala
Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin
Puhuttu ja kirjoitettu kieli poikkeavat toisistaan monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa esitellään yksi vapaalle, suunnittelemattomalle puheelle ominainen tapa rakentaa lauseita. Monikäyttöinen pikkusana ”niin” osoittautuu tarpeelliseksi.
Lue lisää
- Havaintoja 1/2012
Bertalan Galambosi
Runolliset yrttituotteet
Maatilayrityksen joukossa on pieni erikoisryhmä: yrttitilat. Yrtteihin liittyvät mielikuvat heijastuvat yrttituotteiden nimien valintaan. Tuotenimet kuvaavat yrttinaisten mielikuvitusta ja kansanperinteen tuntemusta mutta myös huumorintajua.
Lue lisää
- Havaintoja 3/2011
Vappu Orlov
Sano mitä sanot, pilkku on paikallaan
Kielioppien mukaan suomen kielessä sanotaan olevan kolmenlaisia sivulauseita: konjunktiosivulauseita, relatiivilauseita sekä epäsuoria eli alisteisia kysymyslauseita. Kielessämme näyttää kuitenkin olevan sellaisiakin...
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Onko Helsingissä ollut joskus Heikinkatu?
29.1.2019
- Dumpling vai taikinanyytti?
29.1.2019
- Kuka oli tapaninpäivän Tapani?
17.12.2018
- Aatamin ja Eevan nimipäivä
17.12.2018
- Miksi evakuointi eikä evakointi?
13.12.2018