Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
-
Sananen 2/2022
Henna Makkonen-Craig
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia
Yhä useampi suomalainen on riemuylioppilas, ‑maisteri tai ‑tohtori. Lisäksi meillä kaikilla on mahdollisuus viettää riemujuhlaa.
Lue lisää
-
Sananen 1/2022
Tarja Heinonen
Kulttuuri-ihmisiä
Meistä kaikista on kenties huomaamattammekin tullut monenlaisen kulttuurin harrastajia. Ihmisinä jakaudumme vastaavasti erilaisiin tyyppeihin tai joukkoihin – ja joskus oma paikka löytyy joukkojen välistä tai ulkopuolelta.
Lue lisää
-
Sananen 4/2021
Henna Makkonen-Craig
Etätyö, lähityö ja läsnätyö
Onko sanoilla lähityö ja läsnätyö jokin merkitysero? Kumpaa näistä olisi parempi käyttää etätyön vastakohtana?
Lue lisää
-
Sananen 3/2021
Henna Leskelä
Ilmassa muutoksen merkkejä
Ilmastohätätila, äärevä sää, ympäristötunteet. Kieli ei elä erillään muusta maailmasta – niinpä muutokset ympärillämme näkyvät myös kielenkäytössä. Merkitystä on silläkin, millaisin sanoin ilmiöihin viitataan. Voi...
Lue lisää
-
Sananen 2/2021
Henna Makkonen-Craig
Hybridi vai jotain muuta?
Hybridi-alkuisista yhdyssanoista on kysytty usein Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kysyjät ovat aprikoineet, voisiko hybridin tilalla käyttää jotain helpompaa, selvemmin suomenkielistä ilmausta. Vastaus on, että melko usein voi.
Lue lisää
-
Sananen 4/2020
Henna Makkonen-Craig
Mitä ”drive-in” ja ”walk-in” oikeastaan tarkoittavat?
Covid-19- eli koronatestauspisteitä on perustettu nopeaan tahtiin. Suomenkielisissä yhteyksissä on käytetty ilmauksia ”drive-in” ja ”walk-in”. Mitä nämä englannin sanat oikeastaan tarkoittavat? Mitkä olisivat sopivia suomenkielisiä ilmauksia?
Lue lisää
-
Sananen 3/2020
Leena Joki
Hyvät ja huonot arvostelut
Kouluissa käytetyn Wilma-viestintäjärjestelmän on kerrottu saaneen ”huonoja arvosteluja”. Tällä tarkoitetaan, että Wilma on arvostelijoiden mielestä huono, sitä on esimerkiksi vaikea käyttää. Samaan tapaan vaikkapa...
Lue lisää
-
Sananen 1/2020
Minna Pyhälahti
Tykkääthän jo meistä somessa!
Sosiaalisessa mediassa tykkääminen on usein julkista ja siihen suorastaan kehotetaan. Tykkäys voi tarkoittaa pelkkää nopeaa klikkausta, eikä sometykkääjä välttämättä lupaa syvällistä sitoutumista.
Lue lisää
-
Sananen 3/2019
Sari Maamies
Kuhnimista ja tinnitystä
Erikoisalojen sanaston kehittämiseksi tehdään usealla taholla työtä, ja mm. Sanastokeskus TSK:n ja lääketieteen sanastolautakunnan työstä on kirjoitettu monesti Kielikellossa. Sanastoa syntyy kuitenkin myös spontaanisti niin lääketieteen kuin muidenkin erikoisalojen kieleen.
Lue lisää
-
Sananen 4/2018
Leena Joki
Tiedostavaa ruokaa ja vastuullista suklaata?
Lyhyys ja ytimekkyys ovat esimerkiksi otsikoissa ja mainosteksteissä usein paikallaan. Toisinaan iskevyyteen tähtäävä tiivistäminen voi synnyttää tahatonta komiikkaa tai muita ei-toivottuja seurauksia. Seuraavissa...
Lue lisää
-
Sananen 3/2018
Krista Huupponen
Buumikuumetta
Pitkään aikaan buumi ei ole tarkoittanut vain talouden huippusuhdannetta, vaan erilaisten ilmiöiden suosion nousua – eli eräänlaista kulttuurista noususuhdannetta.
Lue lisää
-
Sananen 1/2018
Riitta Hyvärinen
Huikean ketterä ratkaisu pelittää jäätävästi
Mihin muotisanaan olet törmännyt viime aikoina? Onko jokin ilmaus mielestäsi yleistynyt – ehkä jopa häiritsevästi? Tätä kysyin tammikuun puolivälissä salilliselta toimittajia, aivan kielenhuoltoluennon aluksi. Luennon...
Lue lisää
-
Sananen 1/2018
Petri Lauerma
Kvantumeita vai erkaleita? – Vanhoja yritelmiä kvanttiteorian suomalaiseksi sanastoksi
Kvanttifysiikan ydinkäsitteestä käytettiin alkuun latinalaista sanaa kvantumi. 1920-luvulla tälle vierasperäiselle sanalle esitettiin suomennosehdotus erkale. Erkaleoppi kuitenkin hävisi kvanttiteorialle.
Lue lisää
-
Sananen 4/2017
Riina Klemettinen
Lisää todellisuutta?
Viime vuonna Riitta Eronen kirjoitti Kielikellon (3/2016) Uudissana-palstalla lisätystä todellisuudesta, jolla viitataan virtuaalisilla elementeillä täydennettyyn ympäristöön. Monille ilmiö on tullut tunnetuksi...
Lue lisää
-
Sananen 1/2017
Riina Klemettinen
Vasta väärillä raiteilla – kitarasankarin kuolema
Viime aikoina moni järeän kaliiperin rokkikukko on vaihtanut (basso)kitaran harppuun ja siirtynyt autuaammille esiintymislavoille: Lemmy Kilmister, David Bowie, Renegadesien Gibson ja Eaglesien Frey. Huhtikuussa 2016...
Lue lisää
-
Sananen 2/2016
Merja Leppälahti
Hiirenhännästä sammaltähteen – kansanomaisia kasvien nimiä
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
Lue lisää
-
Sananen 2/2015
Elina Heikkilä
Mene helsinkiin!
Miten kannattaa reagoida, jos joku tiuskaisee sinulle: ”Mene Helsinkiin siitä”? Entä mistä tulee ilmaus ”Mene Helsinkiin” – onko sen taustalla ennakkoluulo pääkaupunkia kohtaan vai jotain muuta?
Lue lisää
-
Sananen 4/2014
Kalevi Koukkunen
Jouluaamusta jouluöiseen – mutta yksi puuttuu
Nykysuomen sanakirjassa on 145 joulu-alkuista hakusanaa. Laskussa ovat mukana sellaiset yhdyssanat, joiden alkuosana on yksikön nominatiivi joulu- tai genetiivi joulun-. Mukana ovat myös seitsemän joulu-alkuista...
Lue lisää
-
Sananen 2/2013
Vesa Heikkinen
Huippuja ja huiputtajia
Olin kavereiden kanssa parikymmentä vuotta sitten pilkkireissulla Luirojärvellä. Elettiin toukokuuta, ja hiihtokelit olivat Saariselällä mainiot. Sattuipa autiotuvalle samaan aikaan turisteja, jotka kehuskelivat...
Lue lisää
-
Sananen 2/2012
Taru Kolehmainen
Mistä linnunmaito?
Lempeän lämpimänä kesäiltana saatetaan ihastella, miten ”ilma on kuin linnunmaitoa”. Sama linnunmaito-vertaus tulee monelle mieleen myös lämpimissä uimavesissä lillutellessa. Mutta miksi juuri linnunmaito? Yleisemmin...
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
16.3.2023
-
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
16.3.2023
-
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
16.3.2023
-
Alennuksen merkitseminen
14.12.2022
-
Nuin se menee!
14.12.2022